Euforiat ja ahdingot - eli kaikenlaiset tuntemukset

[Shay]

Ei hele! Okei. Nyt on parempi mieli. (Alkoholilla voi olla osuutta asiaan.)

[päivänpolttaja]

Ei hele! Okei. Nyt on parempi mieli. (Alkoholilla voi olla osuutta asiaan.)

Odotahan huomiseen, kun tulet lukemaan tämän, sitten on varmasti vielä parempi mieli...

[Deni]

Mun viikon pesti vt-ravintolapäällikkönä alkoi tänään. Hyvin alkoikin, vietin illan puhelimessa etsien tuuraajaa yövuorolaiselle joka lopulta päättikin tulla töihin kun ei halunnut hakea sairaslomalappua ja kun mun oli pakko sanoa että luvaton poissaolo tarkoittaa kirjallista varoitusta.

Hei vaan, täällä mulkvisti esimies! Ja hei vaan, kaikki tollot ja kaikkien tollojen säätämiset tyhjän takia!

[shaana]

Ahistaa semisti ku laskukausi loppu. Just kun on Levillä solminu mittavan määrän toverisuhteitakin. Eikä tiä pääseks ens talvena lain.

[marenkienkeli]

Mukava stressitön viikonloppu kotikotona ja sitten yhtäkkiä iskee päälle hirmuinen stressi hoitamattomista asioista. Siihen tarvittiin vain yksi raha-asioihin liittyvä ei-niin-yksinkertainen juttu, jonka seurauksena pitää setviä, paukkuvatko tulorajat tänä vuonna. Näin saamme marengin stressaantumaan. Ja tietysti sähköpostissa oli heti yksi lisäpyyntö: "Viitsisitkö hoitaa tän asian?" Onneksi tajusin kieltäytyä. Mä todella tarvitsen nyt aikaa hoitaa asiat kuntoon, jotta voin nauttia lomasta.

[Pvi]

En oikein ymmärrä miksi feisbuukki ahdistaa minua.
Onkohan mussa joku isomman sorttinen päävika?
Tulee ihan höntti mieli kun katsoo mitä ihmiset
puuhaa ja kuinka muilla menee asiat niin sujuvasti.

En ymmärrä.

[Shay]

Tänään, jo ennen kuin heräsin, tiesin, että tästä tulee yksi niistä päivistä. Olen aamun yrittänyt
olla iloinen ja heijoslähtisvaikkalenkillejee, mutta turha edes yrittää, kun jostain syystä nyt vain
vituttaa eikä siihen mikään auta.

[Nugat]

Sunnuntainmasis tiistaina.

Varmaan pakko katsoa Salkkarit tai jotain muuta arkista asian korjaamiseksi.

[Suvi]

En oikein ymmärrä miksi feisbuukki ahdistaa minua.
Onkohan mussa joku isomman sorttinen päävika?
Tulee ihan höntti mieli kun katsoo mitä ihmiset
puuhaa ja kuinka muilla menee asiat niin sujuvasti.

En ymmärrä.

Mulla on huolestuttavan usein sama "ongelma". En minäkään ymmärrä miksi ja se(kin) ärsyttää.
---
Koko viikon on ollut tosi kulahtanut olo, ja nyt taas vaihteeksi v*tuttaa. Enkä tiedä, edes miksi.

[Kuolo]

Ainahan päällepäin kaikki näyttää hyvältä..

Miulla on menny nyt aika hyvin kun oon ruvennu nappaamaan vitamiineja. Hitto miks mie en saanu tätä aikaseks jo joskus 1½ vuotta sitten

[Aurora B.]

Olen ällöttävän onnellinen

[Suvi]

Olen ällöttävän onnellinen

---
Itse olen mutta se ei nyt ole mitään uutta.

[päivänpolttaja]

Olipas tänään päivä. Kaikesta sitä ihminen voikin tehdä itselleen ongelmia ja saada päänsä sekaisin suoranaiseen aivomyrskyyn asti. Nyt vuorokauden mittaisen henkisen sekasorron jälkeen toivottavasti asiat ovat järjestyksessä niin oman pään sisällä kuin sen ulkopuolellakin ja unikin ehkä tulee taas silmään.

[Dnd]

Joo, monesti ne ikävyydet yritetään pitää piilossa muilta ja sitten ihmetellään, että "niillähän meni niin hyvin", kun lusikat laitetaankin jakoon. Se on vain se julkisivu.

Muoks: Vois itekkin kokeilla syödä vitamiineja.

[Nugat]

Kun päässä viiraa tuntuu se myös kropassa. Tässä taas näkee millainen kokonaisuus ihminen onkaan. Perjantai-illan stressi ja ahdistus tulevasta kostautuivat seuraavana päivänä. Yön nukuin hyvin, mutta koko päivänä en meinanut herätä ja saada silmiä kunnolla auki. Kroppa tuntui suorastaan huutavan lepoa. Mukana oli vielä väsyneen kiukkulisä, josta läheiset saavat luonnollisesti kärsiä. Zumban alussa ihmettelin, että onpas sisäreisissä jotain kireällä. Sattui kaikki leveät askellukset eivätkä kädet nousseet yhtä kevyesti kuin yleensä. Tänään tuntuu kuin olisi puukot molemmissa pakaroissa ja käsivarsien lihakset ihan juntturassa. En ole vuosiin ollut näin kipeä jumpan jälkeen. Tai en tiedä... nykyään olen paljon herkempi huomaamaan jos kroppa ja pää ovat epäkondiksessa. Pää vaikuttaa aina kroppaan ja kroppa päähän. Kai sitä huomaamattaan stressatessa oli kroppa hieman pinteessä.

Nyt on mieli kuitenkin jo paljon parempi. Mikä ihme siinä on, että pitää stressata kaikesta? Eikö sitä vaan voi elää tässä hetkessä ja olla NYT tyytyväinen. Tulevaisuus näyttää sitten mitä tapahtuu. Muhun on niin istutettu reippaan työssäkäyvän-siemen, että aivan hermostuu ja tuntuu suorastaan hävettävältä olla "vain" kotona. Yritä siinä sitten nauttia ja olla turhia stressaamatta, kun sellaiseen on mahdollisuus. Ahdistaa, kun aina pitäisi ajatella tulevaa ja valmistua siihen. Että eläkkeellä voi sitten levätä yms. Höh. Onko kiireisessä elämässä sitten mitään järkeä? Emmie tiiä, tunnen koko ajan odottavan kuitenkin, että jotain tärkeää tapahtuu.

Mulla oli jokin pointti, mutta se katosi. Ensvei, nyt tuntuu hyvältä että kesää on vielä pitkään jäljellä.

[Shay]

Hirveä ikävä ja paha olo. En saa unta. Tekis mieli pistää kullalle viestiä, mutten kehtaa.
Olen yksin kyynelieni ja masikseni kanssa. Elämä tympii. Tekisi mieli repäistä ja lähteä jonnekkin
tai tehdä jotain, jotta tuntisin eläväni, mutta ei ole aikaa eikä rahaa, kun täytyy käydä töissä
ja maksaa lainaa ja laskuja. Aikuisen ihmisen elämä on ihan saatanasta. Oravanpyörässä
päivästä toiseen kunnes vauhti hiipuu, loppuu, pysähtyy ja sitten kuolee pois.
Tällaisina hetkinä sitä miettii, mikä elämän tarkoitus oikeasti oikein on...

[damn]

Loma. Kauan sitä odotettiinkin, mutta tämä on niin tyypillistä minulle: ei se loma nyt loppujen lopuksi niin kiva olekkaan. Reilu kaksi kuukautta tekemättä oikeastaan mitään. Mitä tehdä kaikella tällä ajalla? Ei ole tekemistä, kaikki kaverit on kuka missäkin jne. Tästä tämän hetkisestä olosta on euforia kaukana. Sopivasti näin kesän alkuun meni ihmissuhteetkin metsään, oon nyt sitten ihan virallisesti sinkku ja murehdin asioita kotona. Olo on vähän sellainen, kuin joku olisi ajanut katujyrällä yli muutamaan kertaan ja tullut vielä sen jälkeen potkimaan ja haukkumaan maanrakoon. Yritän pyrkiä positiivisempaan ajattelutapaan ja nähdä asioista valoisat puolet, mutta aika pimeältä näyttää tällä hetkellä. Nyt sentään jaksoin nousta aamulla sängystä ylös ja hoitaa pakollisia asioita, edellisinä päivinä en pystynyt edes siihen. Kaverit väittää, että olen vahva ihminen ja kestän hienosti kaikki vastoinkäymiset, joita minulle on kyllä tässä elämässä tullut jatkuvalla syötöllä. Eikö ne oikeasti tajua kuinka paha olla minulla on, eikö se näy ulospäin? Itse koen tällä hetkellä ainakin olevani hyvin heikko ja haavoittuvainen, niin kaukana vahvasta kuin olla ja voi.

[Emilia]

Damn

Se on jotenkin rasittavaa, kun lähellä olevat ihmiset "kehuu" kuinka vahva ja itsenäinen sitä on, vaikka oikeasti toivoisi niiden vain kysyvän, mitä sulle kuuluu.

Mulla on ollut jo pidemmän aikaan ahdistunut olo. Herään aamuisin aikaisin (työaamuina noin 5.30 eli suunnilleen tunnin ennen herätyskelloa) ja heti on sellainen paniikki päällä, että pitäisi tehdä jotain mutta näin vapaallakaan ei oikein osaa sanoa, mitä se jotain on. Tämä viikko on lomaa eikä töihin jäänyt mitään kesken kun sieltä perjantaina lähdin. Joten miksi heräsin tänäkin aamuna 7.10 siihen, että apuapitääollajossain?! Rasittavaa. Nyt saan jo iltaisin vähän untakin, muutama viikko sitten olin niin levoton, ettei unensaannista tullut mitään ilman tunnin hengitysharjoittelua. Mutta mahassa on möykky koko ajan.

Ehkä se oli työstressiä, mutta ajattelin sen menevän ohi, kun päätän ettei ole mun ongelma. Koska niitä asioita, joista stressasin, en voi itse korjata vaan siihen tarvitaan päätöksiä korkeammilta tahoilta. Joten, stressaatko itse.

Olen myös pidemmän aikaa miettinyt, kuinka pääsisin eroon yhdestä ihmisestä elämässäni. Vuosien ystävyyden jälkeen tuntuu vaikealta sanoa, ettei tästä tule mitään. Etten vaan pysty enää ajattelemaan tästä tyypistä millään muotoa positiivisessa valossa. Tuo ihminen teki väärin, mutta siitä on jo vuosi ja musta tuntuu, että asiat olisi pitänyt päättää silloin heti. En osaa muotoilla hänelle sanojani niin, että hän ymmärtäisi kantani tässä vielä näin pitkän ajan jälkeen. Tuskinpa se ihminen ymmärtäisi vaikka muotoilisi miten. Siksi tekisikin mieli vain deletoida se puhelimesta, sähköpostista, facebookista.... Ja olla enää koskaan pitämättä yhteyttä. Eihän me muutenkaan pidetä yhteyttä enää juurikaan. Mutta se olisi kai julmaa, feidata kulissiin ihminen, jota piti joskus ystävänä.

[Dnd]

Emilia kirjoitti: "Mahassa on möykky."

Väärä ketju...

[Aurora B.]

Ehkä se oli työstressiä, mutta ajattelin sen menevän ohi, kun päätän ettei ole mun ongelma. Koska niitä asioita, joista stressasin, en voi itse korjata vaan siihen tarvitaan päätöksiä korkeammilta tahoilta. Joten, stressaatko itse.

Itselläni ei onnistunut pelkkä päättäminen, että jonkun muun ongelma, jonkun muun stressi. Oman asenteen muuttaminen vaati pitkällisen prosessin (ja myös sen 3 kk:n saikun), joka itse asiassa on vieläkin kesken. Nuo oireet kuulostaa kyllä omiin korviini ikävästi burnoutin alkuaskelilta. Voitko puhua niistä asioista jonkun kanssa, esimiehen? Kannattaa puuttua asioihin, ennen kuin ne eskaloituu totaaliseksi romahdukseksi ja burnoutiksi saikkuineen ja muiden harmeineen. Oravanpyörästä on kuitenkin liki mahdoton päästä omin avuin pois, paitsi kokonaan työpaikkaa vaihtamalla.

[Emilia]

Aukku, kiitos paijauksesta. Nyt lomaillessa on vähän möykky pienentynyt. Täytyy seurata fiiliksiä ja käydä jollekin juttelemassa, jos ei edistystä tunnu syntyvän. En ainakaan tuon työn takia aio itselleni burn outia hankkia.

[Pvi]

Voihan itku.
Onko se vaan niin että jos yrittää olla rehellinen niin maailmassa jää yksikseen?
Malka on silmässä, tietysti.
Tai sitten olen vaan liian raskas, ja ne ketkä sen kanssa jaksaisi olla hätistän itse pois.

Kohta mun sydän on rusina.

[Shay]

Voihan itku.
Onko se vaan niin että jos yrittää olla rehellinen niin maailmassa jää yksikseen?

Rehellisyys ei nykymaailmassa ole kovin arvostettu hyve, mutte vika ei ole sinussa
vaan maailmassa. Eläkä anna sydämmen mennä rusinaksi.

[Kibaya]

Voihan itku.
Onko se vaan niin että jos yrittää olla rehellinen niin maailmassa jää yksikseen?

Rehellisyys ei nykymaailmassa ole kovin arvostettu hyve, mutte vika ei ole sinussa
vaan maailmassa. Eläkä anna sydämmen mennä rusinaksi.

What she said

Vika on ihan jossain muualla kuin rehellisessä ihmisessä. Pitäkööt valheensa, jos ei ymmärrä niiden olevan vahingollisia

Rusinat on kyllä siitä kivoja, että ne on pehmeitä ja mehukkaita. Kivet taas on kovia, tunteettomia ja tylsiä.

...

Haikeus on iskenyt.
Menis jo.
En jaksais, kun ei se auta mitään.

[Kuolo]

Kävin Parikkalassa jäätelöllä Eli siis semmonen 100 kilsaa suuntaansa.

Ihan vaan koska ahistaa senverran paljon. Koko viikko on ollu ihan hiton vaikeeta olla ja työn teko se on ollu vieläkin vaikeempaa.