Sellaista leipää, jota mun äiti tekee, ei saa kaupasta, ja se on harmi. Yritin joskus tehdä itsekin mutta se näköjään vaatii leivinuunin, sähköuunissa tulee vaan kovaa ja sisältä raakaa, eikä mistään limpusta voi haaveillakaan. Okei, vikaa voi olla myös leipojassa, mä pelkään että sukupolvien mittainen ruisleivän tekotaito katkeaa mun kohdallani. Myös sitä kunnollista rieskaa mä ikävöin ihan hirveästi, kaupasta saa vaan kaiken maailman vehnäjauholätysköitä eikä ohrarieskaa ollenkaan. Ei varsinkaan sellaista hiukan sitkasta ohutta leipää, mikä olisi niin ihanaa juuston kanssa...
Pohjanmaa.





Sanoin taaperona leipäjuustoa narskujuustoksi, kun se narksuu suussa, ju nou? 




Missä vaiheessa syömisestä on tullut rakettitiedettä?
