Elokuvakriitikon painajainen - elokuva-arvosteluketju

[Yabba]

Tänään tartuin Kubrickin klasikkoon 2001: Avaruusseikkalu.

Antaa tosiaan aikaa omille ajatuksille.

Nukahdin.

Kubrickin jutut on muutenkin aika epätasaisia. Toiset ovat aivan kelvollisia, ajatuksia herättäviä ja mielenkiintoisia ja toiset on just tota..

2001 on mestariteos. Eikä siinä ole mitään epätasaista.

The words of Arthur C. Clarke

Its'asiassa Avaruusseikkailu 2001 on samaa Kubrickia kuin kaikki muukin, sukellus ihmisyyden pimeälle puolelle. Kyseisen leffan inhimillisin olento on muuten supertietokone Hal 9000, et silleen.

[Pascal Lemoix]

Harjunpää ja pahan pappi

Tämä Harjunpää ei ole kovinkaan paljon samanlainen kuin se lapsuudestani muistamani sovitteleva ja viisaskin Kari Heiskaselta näyttävä Harjunpää. Franzénin Harjunpää on enemmän tällainen badass-tyyppi kuten Jack Bauer ja Wolverine. (Franzénista tulee mieleen myös Till Lindemann. )

Helsingistä on saatu hienoa kuvaa eikä enää näytetä vanhempien filmatisointien puolinuhjuiselta kaupungilta, jossa takaa-ajotkin tuntuvat koomisilta. Väkivaltaa on paljon ja lopputuloksena pahuus huuhtoo yli kaikista moraalipohdinnoista. Tarinassa on lopulta hyvikset ja pahikset. Joku puoliepämääräinen uusnatsiteema pyörii mukana, mutta jää vähän epäselväksi, mikä sen pointti on.

Plussaa kuvallisuudesta, miinusta kliseemäisyydestä. Noudattelee turhankin universaalia elokuvakaavaa. Lisäksi meinasi keskellä laahata Sellainen kolmen tähden perusteos.

[Emilia]

Harry Potter and the Deathly Hallows: Part 1

Pakkohan se oli nähdä ja tyytyväinen mieli jäi!

Toisin kuin parista aiemmasta Potter-leffasta, tästä sentään tajusi jotain vaikka kirjan lukemisesta oli jo aikaa. Olisi varmaan paljon tajunnut vaikkei olisi lukenut Kuoleman varjeluksia ollenkaan. Siitä iso kiitos tekijöille, koska Feeniksin killan ja Puoliverisen Prinssin katsominen oli melkoista läpijuoksua ja niistä oli hyvin vaikea pysyä perässä. Olihan tässäkin oiottu joitain juttuja, mutta vähemmän tai ehkä ennemminkin oikeissa kohdissa.

Takaa-ajo- ja taistelukohtaukset olivat kyllä paikoittain taas niin vauhdikkaita, että isoa screeniä katsoessa meinasi tulla huono olo ja oli pakko sulkea hetkeksi silmät, kun ei saanut kuvasta mitään selvää. Mutta muutoin kuvallisesti tämä oli oikein kaunista katsottavaa. Snapea olisin muuten katsonut enemmänkin, Alan Rickman taisi olla mukana vain kahdessa kohtauksessa. Mutta Snape ei muistaakseni ollut kirjassakaan kovin suuressa roolissa, joten sinänsä ymmärrettävää.

Viihdyttävyydessään ja kerronnassaan HP7 otti harppauksella kiinni kirjaversiota. Paras Potter-filmatisointi! Tulispa äkkiä kesäkuu niin pääsee näkee grande finalen! Ei pysty odottaa, joudun ehkä mennä ensi-iltaan silloin päällä jotain lunalovekivamaista.

[Kibaya]

Salt.

Angelina "Pusuhuuli-Bradinmuija" Jolie huuteli mulle eilen vuokraamon ovilla, että "you must see this".
Ei huonosti huudellut.

Juoni oli lähtökohdallisesti toimiva. Aivot off-tilassa katsoneena käänteetkin toimivat, eivätkä aiheuttaneet -efektiä. Yllätykset eivät aiheuttaneet mitään suuri hämmennyksiä, mutta olivat mielenkiintoisia ratkaisuja.

Tykkäsin suuresti Saltin kuvaustyylistä. Teatraalinen tapa näyttää esineitä, jolloin katsoja tajuaa niillä olevan merkitystä ennen kuin se kerrottiin tarinassa, oli äärimmäisen toimiva

En voi moittia AJ:n näyttelijätyötä, koska se oli sellaista perus-Hollywoodia. Kaikilta
Aika vähän siellä on hätkähdyttävää näyttelijyyttä. Varsinkin leffa-puolella. Enemmän ne on ohjaajien ratkaisut ja kuvaukselliset asiat, joilla mun silmissä onnistutaan. Toki AJ on jo leffojen tekemisessä pro, joten täytyy olla todella paskat puitteet, ettei sitä jaksa katsella. Tai huonot vastanäyttelijät. Tässä olivat kaikki ihan fine-tasolla.
Muutamat ratkaisut olivat vähän oudohkot (pitkät käsiraudat... kun aiemmissa kohtauksissa käytettiin niitä perusmalleja), mutta niiden varaan jouduttiin rakentamaan tarinan kulkua. Se ontui. Muutoin kyllä perustelut toimivat, ratkaisut toimivat ja katsojalle annettiin suhteellisen vähän valmiiksi pureskeltua tavaraa - kerralla.

Ihan hyvä lauantai-leffa.

[Emilia]

Tänä vuonna olen ehtinyt jo pari elokuvaa nähdäkin.

Ensinnäkin Vares - Pahan suudelma. Tästä ei kyllä paljon tarvitse sanoa. En tykännyt yhtään. Antti Reini on kyllä ihan ok Vares, mutta jotenkin tuli kuitenkin ikävä Juha Veijosta. Mutta ei edes Veijonen olisi tätä pelastanut. Ihan kauheaa tuubaa ja facepalmeja mahtui parituntiseen vähän turhan monta. Varsinkin kuluneet repliikit ja onnettomat erikoistehosteet aiheuttivat -fiiliksiä. Jotenkin siinä vain mätti niin kaikki, näyttelijät eivät olleet luonnollisia eivätkä ohjaus ja kuvaus toimineet. Vareksen kertoja-ääni oli lähinnä ärsyttävä ja elokuvassa oli tasan yksi vitsi, jolle edes vähän hymähdin (ihan lopussa Eppu Salmisen joku sutkautus).

Itse diggailin niistä Aleksi Mäkelän ohjaamista Vareksista. Ovat aivan erilaisia, joten jos et tykkää Mäkelästä, tämä voi olla katsomisen arvoinen. Sanoisin, että mikäli Vares itsessään kiinnostaa, niin ainakaan Pahan suudelmaa ei kannata katsoa elokuvana vaan lukea kirja. En ole lukenut, mutta on varmasti onnistuneempi kuin tämä kuvallinen versio.

Onneksi ei tarvinnut itse maksaa, ammattiliitto (johon en edes kuulu) tarjosi. Saatiin jopa eväät .

Toisena (Finnkinon superpäivät ) Love & Other Drugs, joka oli paljon vakavamielisempi mitä odotin. Jotenkin kuvittelin, että tämä on romanttinen komedia, mutta elokuva on aika kaukana siitä. Komedia oli melko vähissä ja se vähäkin aika huonoa. Ei mikään maailman mieleenpainuvin elokuva tai tarina, mutta pidettävä kuitenkin. Vaikea suhtautua enkä osaa päättää, tykkäsinkö vähän vai oikeastaan aika paljon.

Joskus 90-luvulla tapahtuvassa tarinassa Jake Gyllenhaalin esittämä lääkemyyjä tapaa parkinsonin tautia sairastavan tytön (Anne Hathaway) ja eipä aikaakaan, kun nämä kaksi vannoutunutta epäseurustelijaa huomaavat rakastuvansa toisiinsa. Samalla myydään Zoloftia ja Viagraa (Jake myy). Ysäristä on sen verran vähän aikaa, ettei sen vuoksi aiheuta nostalgisia tuntemuksia, varsinkaan kun elokuvassa tätä aikakautta ei sen suuremmin korosteta. Rakkaustarina on kuitenkin hellyyttävä ja jossain tietyssä pms-mielentilassa voisin tirauttaa jopa pienen itkun elokuvan vuoksi.

Tavallaan pidin elokuvaa hieman onnettomana tekeleenä, mutta toisaalta siinä oli jotain, mikä vetosi. Naureskelin ja liikutuinkin aivan eri kohdissa kuin muu yleisö.. Jos ei muuta niin ainakin Jake on yllättävän paljon alasti (ja Annekin). Ei voinut valittaa.

[Shay]

Jos ei muuta niin ainakin Jake on yllättävän paljon alasti

No, ei se sitten voi olla huono leffa.

[skray]

Love & Other Drugs, joka oli paljon vakavamielisempi mitä odotin. Jotenkin kuvittelin, että tämä on romanttinen komedia, mutta elokuva on aika kaukana siitä. Komedia oli melko vähissä ja se vähäkin aika huonoa. Ei mikään maailman mieleenpainuvin elokuva tai tarina, mutta pidettävä kuitenkin. Vaikea suhtautua enkä osaa päättää, tykkäsinkö vähän vai oikeastaan aika paljon.

Joskus 90-luvulla tapahtuvassa tarinassa Jake Gyllenhaalin esittämä lääkemyyjä tapaa parkinsonin tautia sairastavan tytön (Anne Hathaway) ja eipä aikaakaan, kun nämä kaksi vannoutunutta epäseurustelijaa huomaavat rakastuvansa toisiinsa. Samalla myydään Zoloftia ja Viagraa (Jake myy). Ysäristä on sen verran vähän aikaa, ettei sen vuoksi aiheuta nostalgisia tuntemuksia, varsinkaan kun elokuvassa tätä aikakautta ei sen suuremmin korosteta. Rakkaustarina on kuitenkin hellyyttävä ja jossain tietyssä pms-mielentilassa voisin tirauttaa jopa pienen itkun elokuvan vuoksi.

Tavallaan pidin elokuvaa hieman onnettomana tekeleenä, mutta toisaalta siinä oli jotain, mikä vetosi.

Unohdin jo, että kävin tämän Helsingissä katsomassa siskoni kanssa ja odotettiin myös paljon keveämpää leffaa viihdykkeeksi vain, mutta olipa kyllä vakavamielinen odotuksiin verrattuna. Muuten olen samaa mieltä sinun kanssasi juuri näistä asioista ja olisin itsekin voinut arvostella noin lukuun ottamatta tirauttelua.

[Sippura]

Kävin katsomassa Burlesque-leffan. (suomeksi Burleski, mutta mun mielestä tuota ei
olisi pitänyt suomentaa ollenkaan niin käytän alkuperäisnimeä).

Tykkäsin Saattoi johtua siitä, että leffa oli täynnä nättejä kimaltavia juttuja jotka
harhautti olemaan ajattelematta heppoista juonta, mutta leffana tuo oli kuitenkin niin
kiva että olen suositellut sitä kaikille jotka tykkää musiikkipitoisista elokuvista.

Aivot narikkaan -osastoa, jäi hyvä mieli. Siitä hyvästä neljä tähteä.

[Kibaya]

Hella W

Elokuva, jossa on kiteytetty hyvin jokaisen vuosikymmenen tunnelma. Lavastus, puvustus, maskeeraus ja kuvallinen kerronta on Hellassa aivan jotain uskomattoman upeaa! Film Noir meininki on äärimmäisen toimiva ratkaisu, samoin kasvokuvauksellisuus.

Hella W. fiktiota, dokumenttia ja realismia. Hetkittäin vihasin päähenkilöä ja sitten taas olin kokonaisvaltaisesti hänen puolellaan.

Oli myös vaikea olla hihkumatta siinä hetkessä, kun elokuva "kuulustelu" kietoutuu osaksi Hella W:tä, vaikka onkin erillinen tarinansa ja erillinen elokuvansa. Suosittelen katsomaan Kuulustelun joko ennen tai jälkeen Hellan, jos mahdollista.

Hellaa suosittelen kaikille, joita kiinnostaa historia, kulttuurihistoria ja elokuvahistoria. Elokuvassa on mukana pätkiä, jotka on kuvattu äärimmäisen taidokkaasti ja suomalaisen elokuvan historiaa kunnioittaen.
Juha Wuolijoki on onnistunut ohjauksessa helvetin hyvin.

Loppuun oli vielä laadittu koskettava yksityiskohta, joka oli todellinen piste I:n päälle.
Jonka jälkeen jäin miettimään, että onko todella niin että tämän maan suurimmat, merkittävimmät ja kiistellyimmät taiteen edustajat tulevat muualta kuin omalta maalta. Tämän päivän Hella on jollain tapaan Sofi Oksanen. Mielenkiintoista, aika paljonkin.

[skray]

Kävin katsomassa Burleskin ja ihastuin ikihyviksi.
Ei elokuvaa ole kovin monimutkaisella juonella pilattu, mutta se ei haittaa. Todella mahtavia showlauluja, -tansseja ja -pukuja, jotka yksistään tekivät elokuvasta todella vangitsevan. Olisin halunnut tanssia myös ja pistää show'n pystyyn.

Christina Aguilera oli parempi kuin kuvittelin ja Cherkin yllätti. Ainut, mikä häiritsi koko elokuvan ajan oli Cherin liikkumaton ylähuuli mitä ikinä hän tekikään.

4,5 tähteä. (5 antaisin, jos juonikin olisi ollut vähän parempi.)

Kannataa mennä katsomaan, jos haluaa viihdettä ja glitteriä iltaansa.

[Sippura]

Ainut, mikä häiritsi koko elokuvan ajan oli Cherin liikkumaton ylähuuli mitä ikinä hän tekikään.

Jep, Cherin naamaa oli suorastaan pelottava katsoa isolta screeniltä

[Kibaya]

Katsoin viime yönä Konsertin ja ihastuin. Venäjä - Ranska-akseli toimi todella hyvin, enkä aina edes huomannut kumpaa kieltä väännettiin Kumpikaan kieli ei kuulostanut räkimiseltä, mikä oli yllättävää.

Suosittelen ylittämään tämän suhteen mahdolliset ennakkoluulot, sillä elokuvan tarina on todella kaunis! Ja kaikessa kauheudessaan myös paljon mahdollista ollakseen tottakin. Vaikkei missään kohtaa kyllä mainita elokuvan perustuvan tositapahtumiin.

I-ha-na!

[Pascal Lemoix]

Hyvä poika

Elokuva jätti hämmentyneen jälkimaun. Hyvin. Koko leffassa ei esiinny oikeastaan yhtään täysijärkistä hahmoa, vaan kaikki ovat jollakin lailla hulluja. Äidin mielialat sahaavat miten sattuu ja itsekontrolli puuttuu. Pojista vanhempi poika keskittyy äidin "suojeluun", mikä menee yli, on väkivaltainen ja arvaamaton. Pikkuveli on omassa kuplamaailmassaan.

Pojan tyttöystävä kertoo hulluja juttuja ja jakaa kaikille. Äidin miesystävä esittää mukavaa, mutta ei ole.

Tai sitten koko juttu oli jonkun silmin nähtynä.

Periaatteessa leffa on pitkää ahdistusta alusta loppuun. Hahmoihin ei samaistu eikä heistä sanottavammin edes pidä. Kesä auttaa jonkin verran, mökki, sauna, kauniit maisemat. Mutta vaikeata on nykyihmisen arki. Rauhoittua ei voi, mikään ei pysy paikallaan/kasassa, ei ole mitään, mihin uskoa.

En tiedä, mistä kertoi, mutta hyvin ei mene.

[Kibaya]

Zaida Bergrothin toinen pitkä elokuva Hyvä Poika on... hämmentävä.

Alkuun annetaan hyvin voimakkaat ohjeet miten elokuvaa katsotaan ja mitä siinä tulee tapahtumaan.
(tässä kohtaa vähän häiritsi teatterihenkilökunnan pälätys siitä, että aikovat laittaa salin oven ehkä kohta kiinni. Urpot, ovi kiinni ilman puheita vaan - varsinkin tossa. Juntit!)
Kuvakerronta on voimakasta ja yksi kuva saattaa sisältää useampia merkityksiä sisältäviä asioita, ilman että niistä erikseen sanotaan. Tässä elokuvassa ei todella avata symbooleja tai merkityksiä - ne jää katsojalle itselleen pohdittavaksi. Sitä pohdittavaa onkin sitten paljon, tai riittävästi

Näyttelijöistä ainoa, jonka tekeminen ei sytytä on Anna Paavilainen.
Elina Knihtilän yksinkertainen ja pieni kasvoilmaisu on niin hienotöistä, että sitä jäi välistä ihailemaan ja hetkellisesti unohti seurata mitä tapahtuu. Samuli Niittymäki on siinä rinnalla äärimmäisen vahvalla työllä. Ja näiden kahden näyttelijän hahmoilla pelataan paljon.

Hyvä Poika kuvaa hienosti nykyihmistä sen moninaisuudessaan. Jännitteitä ja sitä, mikä on tässä hetkessä niin totta. Koskaaan et voi olla varma siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, vaikka lopputulos olisikin selvillä jo kauan ennen tapahtumistaan.

En suosittele katsomaan krapulassa, siinä hetkessä kun haluaa jotain aivot-narikkaan-tavaraa tai kun haluaa käydä elokuvissa piristyäkseen. Tässä pitää kuitenkin kyetä keskittymään kaikkeen siihen mitä ei näytetä - mistä ei puhuta.
Epäelokuva, kuten pascal sanoi.

Itse en ahdistunut, mutta uskoisin senkin olevan hyvin mahdollista.
Itse pidin, mutta en usko että tästä voi mitenkään kaikki tykätä. On sen verran outoa ja art-tyyppistä kamaa myös

Metafora-kieli toimii
Elina Knihtilä - toimii!
Näyttelijäntyö - toimii

[Lyyra]

Olitte vissiin taas treffeillä?

[marenkienkeli]

Miesten vuoro oli oikein virkistävää vaihtelua tavallisille leffoille. Tällaiselle saunahullulle saunoihin sijoittuva dokumenttielokuva oli mitä mielenkiintoisin. Oli siellä vissiin 3 tai jopa 4 saunaa, joissa olin saunonut.

Mutta asiaan. Varsinaista juonta en leffasta havainnut. Erinäiset miehet puhuivat saunassa omista iloistaan ja suruistaan. Välillä oli tippa linssissä ja tuli sitä naurettua oikein kunnolla. Naurukohdasta ei sen enempää - en halua spoilata. Aiheet olivat hyvinkin koskettavia. Elokuvaan osallistui melkoisen rohkeita miehiä. Noin vain istuivat siinä ja kertoivat elämästään kaikelle kansalle.

Kaunis ja erilainen elokuva. Tähtiä 4, sydämiä 5.

PS. Leffa on nähtävillä YLE-areenalla kaiketi 28.4. asti.

[Shay]

PS. Leffa on nähtävillä YLE-areenalla kaiketi 28.4. asti.

Ja huomenna puoli kuudelta TV2:lla, jos haluaa katsoa vanhanaikaisesti.

[marenkienkeli]

PS. Leffa on nähtävillä YLE-areenalla kaiketi 28.4. asti.

Ja huomenna puoli kuudelta TV2:lla, jos haluaa katsoa vanhanaikaisesti.

No, niinpä näyttää tulevan. Ei tullut mieleenkään, että se tulisi uudelleen, sillä se tuli keskiviikkonakin.

[skray]

Kävin katsomassa Pirates of Caribbeanin uusimman, Vierailla vesillä.
Tämä oli ensimmäinen 3D kokemukseni ja olihan se aika siistiä. Odotan jo innolla seuraavaa kertaa (joka varmaan on Transformers 3 tänään leffateatterissa nähdyn trailerin perusteella).

Johnny Depp oli kiva piraatti taas kerran ja oli samanlainen kuin ennenkin, eli hyvä Jack Sparrow. Hahmo toimii edelleen.
Penelope Cruz oli ihan ok, tosin en pidä hänestä muutenkaan niin paljon, joten siihen nähden ihan hyvä.
Itse tarina oli aika keskinkertainen kun unohtaa sen 3D:n. Tarinan idea on yksinkertainen ja aika tylsä. Kaikissa aiemmissa leffoissa on oltu enemmän merillä kuin tässä ja se aiheutti pienoisen pettymyksen. En uskalla enää mennä uimaan, koska merenneidot on pelottavia. Ei ollenkana niin kuin iki-ihana Ariel.

Pelottavin kohta koko leffassa oli varmaan se, kun eräs trooppinen lintu tuntui tulevan oman selän takaa ja lentävän yhteen lampeen. Hrr. 3D:n parhaita puolia ehkä, kun voi itsekin tuntea olevansa mukana.

Leffalle vain 3 tähteä.

[heartless]

Mä kävin keskiviikkona katsomassa Pirates of the Caribbeanin, ihan normaalina elokuvana kun en olis jaksanut istua niin pitkää leffaa 3d-lasit silmillä.

Jack Sparrow. Ohjaajan vaihtuminen näkyi ehkä lähinnä siinä, että kaikenlaisia toimintakohtauksia oli enemmän, onneksi Jack oli edelleen oma mainio itsensä. Penelope oli aika vaisu, samaten Mustaparta olisi voinut olla pelottavampi. Juoni oli.. no, aika perus, mutta käsittääkseni tämä leffa pohjautuu johonkin Jack Sparrow-kirjaan, ehkä parempi lopputulos olisi saatu aloittamalla ihan tyhjästä. Tykkäsin leffasta kuitenkin huomattavasti enemmän kuin parista edeltäjästään, ainoastaan Mustan Helmen Kirous on parempi. Plussaa vielä siitä, että Will Turner ja Elisabet Swann jätettiin pois karkeloista.

[marenkienkeli]

Kävimme katsomassa Pirates of the Caribbean, Vieralla vesillä. Kevyttä leffaviihdettähän se oli, mutta muuta en odottanutkaan.

Juoni tuntui menneen jollekin sivupolulle, joka ei varsinaisesti liittynyt merirosvoiluun. Juoni oli ihan ok, mutta melko köykäinen. Jack Sparrow pelastaa kuitenkin paljon. Tykkäsin myös Angelicasta (Penelope) melkoisesti.

Katselunautintoa vähensivät 3D-lasit. Miten ihmeessä ne voivatkin olla niin epämukavat? Lisäksi varsinkin taistelukohtauksissa äänet tulivat niin lujaa, että oli pakko laittaa kädet korville. Minkäköhänlaiset desibelit tuolla oli? Korvatulppia ainakin kaipasin kovasti.

Tähtiä 3,5.

[Kibaya]

Oon joskus vähän hidas leffojen katsomisen kanssa

Napapiirin sankarit
Joo, kivaa viihdettä.
Sopi todella hyvin lievään kuumehöyryyn, jossa ei tartte pakosta tajuta aivan kaikkea ykkösellä.
Anna-Leena Härkönen sivuroolissaan oli aivan hurmaavan ihana
Samoin Ulla Tapaninen

Mutta pakko todeta, että mä tykkään tämän hetken nousua tekevistä nuorista miesnäyttelijöistä. Jussi Vatanen, Aku Hirviniemi, Eero Ritala ja Riku Nieminen. Kovaa porukkaa, pakko sanoa. Toki he ovat tällä hetkellä olleet paljon esillä, mutta ihan kyllä syystä! Voi pojat!

Selkeästi myös tässä näki kehittyvän elokuvatekniikan suomessa. Ei paskempi juttu sekään.

Eikä sitä suotta ole kehuttu hyväksi kotimaiseksi elokuvaksi. Siis viihteelliseltä puolelta. Dialogi oli aika tönkköä, mutta vähäsanaisuus sopii myös jotenkin pohjoisen leveysasteille.

Kyllä sen voi uusiksikin katsoa Kaikkia kun ei voi!


Vares - Pahan suudelma

Tykkään niin paljon enemmän Antti Reinistä vareksena, vaikka Juha Veijonen onkin hyvä näyttelijä. Varekseen silti sopi Reinin karisma. Jota miehellä riittää. Hieman huvittaa nämä suomen pienet näyttelijäpiirit. Outi Mäenpää, Reini ja Ville Virtanen kun ovat tehneet yhdessä sarjaa Kylmäverisesti Sinun. Kuin myös Mäenpään ja Virtasen yhdessä roolittamat aiemmat elokuvat.
Anu Sinisalo on mulle yksi niistä näyttelijöistä, joista pidän kovasti, joten ei haitannut yhtään
Ja jopa Jasper Pääkkönen ja Maria Järvenhelmi olivat yllättävän hyviä! Jasper jopa kiitettävän roistomainen.

Juoni nyt ei ollut mikään yllätyksellinen ja murhaajankin pystyi päättelemään aika alussa, mutta silti mielenkiintoista oli seurata miten kaari oli rakennettu kohti loppua. Tykkäsin hyvin pienistä yksityiskohdista, joita ei säästelty. Stailaus ja kontrastit olivat myös oikein oivallisesti luotu. Että ainakin järjestäjille ja lavastuspuolen porukoille maskeerauksen ohella on nostettava hattua.
Arvostettujen ihmisten ympäristöt olivat hienoja ja siloteltuja, kun taas rupusakkiporukan nurkat oli todella paskaista, tunkkaista ja rikollisen oloista.

Tässä oli myös käytetty erikoistekniikkaa ja tehosteita, joita ekstrat avasivat aika kivasti. Ja näkyihän se niissä ajokohtauksissa, että tausta heijastaa.

Todella hieno raina kyllä.
Jotenkin tässä osui moni asia nappiin, jotka tukivat toinen toisiaan ja onnistuivat. Elokuvallisesti hieno - siis kuvakerronan keinoin - vaikka juoni oli löyhä ja joissain kohdissa ärsytti tietty kaavamaisuus (itkevä Mäenpää ja strippaava Järvenhelmi ) niin silti elokuvan jaksoi katsoa ja mielenkiinto säilyi loppuun asti.

[Pascal Lemoix]

Täälläkin nähty Piraatit 3D:nä. 3D-lasit olivat ärsyttävät ja reuna-alueilla esiintyneet epäpuhtaudet aiheuttivat lievää vainoharhaa. Eikä ne efektitkään mun mielestä mitään henkeäsalpaavia olleet, vaikka olihan se jollain tasolla komeata. 3D:ssä voisi sitten elokuvan tempoa vähän hidastaa, koska nopea kohtaus menee sekavaksi. Transformersin traileri näytti hetkittäin aika siistiltä.

Itse elokuva oli pitkään melko väsynyt. Vasta sieltä merenneitokohtauksista lähtien siitä jaksoi kiinnostua kunnolla. Uskonto ja usko olivat yllättävän isossa osassa Disney-leffaksi. Jotenkin tästä nyt puuttui esimerkiksi kolmososassa nähdyt iloittelut, joissa on monta Jackiä ja niitä rapuja. Tämä oli enemmän vaan sellaista peruselokuvatuuttausta.

2D:nä olisi voinut olla parempi ja jos ei olisi ollut mitään huolehdittavaa (koululaisryhmä).

[marenkienkeli]

Transformersin traileri näytti hetkittäin aika siistiltä.

2D:nä olisi voinut olla parempi

Molemmista kommenteista.

[Kibaya]

Nyt kun mulla on isompi näyttö, mitä telkkari on aika kiva kattoa siitä leffoja
(ainakin mä kuvittelen sen näytön isommaksi.)

Katsoin tänään Haarautuvan rakkauden Talon, jonka toki olen nähnyt ennenkin.
H-P Björkman, Elina Knihtilä , Kati Outinen, Antti Reini, Mari Perankoski, Antti Virmavirta ja muutama muu.
Elokuvahan on Kaurismäkeä, joten olen löytänyt ensimmäisen Kaurismäen elokuvan, josta pidän. Pidänkin sitten muuten suuresti.
Tässä on suurenmoista tunneilmaisua ja aivan järisyttäviä näyttelijäntyöllisiä hetkiä, jotka on saatu tallennettua kuvaan.
Heikoimpia näyttelijöitä ovat ehkä Ninaa näyttelevä "pimatsu" ja nuori kolli, joka on Elisan nykyisissä mainoksissa (se vettä polkeva agentin näköinen heebo - joku illi tai Iili tms. vat evö). Muut vetävät aivan eri tasolle tekemisessään. Maria Järvenhelmi rikollisen vaimona (ja stripparina/huorana ) ja Antti Reini kriminaalina. Jopa Irina Björklund on tässä aivan saakelin hyvä. En muuten tykkää Irinasta ja sillä on tupannut olemaan sellaisia ihme-rooleja, mutta tässä sillä on niin karikatyyrinen hahmo, että se sopii hiton hyvin. Puhetyyliä myöden

Ei ehkä tartte sanoa, että Björkmanin ja Knihtilän roolisuoritukset ovat tässä jotain aivan huimaavaa.
Kovan kuoren alla piilevä pehmeys, aitous, rehellisyys ja ihmisluonnon moninaisuus, jotka tukevat toistensa ilmaisun yksityiskohtia ja miten kaunista se lopputulos oli.
Tietysti vielä se, että kauneuden ja koskettavan roolityön keskellä on komediaa, huumoria.

Lempielokuviani