Työ- ja koulukuulumiset

[damn]

Koulu menee tällä hetkellä hirveän huonosti. Menossa on sellainen jakso, ettei oikein tiedä mihin pitäisi keskittyä. Eräät tehtävät vievät suurimman osan ajasta ja se loppuaika pitäisi jaksaa tehdä itsenäisesti työpajalla jotain. Olen niin väsynyt, etten saa itseäni niskasta kiinni silloin, kun pitäisi itsenäisesti työskennellä. Tänäkin aamuna nukkuminen tuntui ihanalta vaihtoehdolta sen sijaan, että olisin pajalla tuskailemassa ja menettämässä hermojani.

[Lyyra]

Miten joku voi noin vain jättää tulematta työharjoitteluun ilman, että edes ilmoittaa asiasta? Käsittämätöntä.

Kuka näistä tietää. Jostain olen saanut muistijäljen, että tää meidän harjoittelija olisi tullut jonkun vammaiskoulutuskeskuksen tai muun kuntoutusinstituution tai työelämävalmennuksen kautta tai jotenkin sillain. Mutta jos sillä joku vamma tai häiriö on, niin korkeintaan joku muisti- tai keskittymis- tai oppimishäiriö. Paria pikku omituisuutta lukuunottamatta (esim. paperin leikkaaminen pienemmiksi lappusiksi osoittautui hurjan hankalaksi) se oli ihan tavallinen ihminen.

Sillä jälkimmäiselläkin kerralla se oli selittänyt jotain, että aikoi ilmoittaa, mutta sitten se jotenkin jotain muuta hommaa tehdessä unohtui, ja sitten muisti vasta illalla, eikä sitten enää viitsinyt soittaa virka-ajan jälkeen, kun kuvitteli, että suljetaan neljältä. Tai jotain. Joka tapauksessa me suljetaan kuudelta.

Niin joo, ja se taisi jäädä mainitsematta, että molemmilla kerroilla tää meidän tyyppi oli kuulemma ollut sairaana.

[skray]

Tein yliopisto-opintojeni ja toivottavasti myös elämäni viimeisen tentin. Enää jäljellä maisterin tutkinnosta gradu ja pari siihen liittyvää sivuhommaa.

Mun viimeset hommat oli yks essee ja kotitentti, jotka palautin viime viikonloppuna. Nyt tarttis enää gradu vääntää ja valmista olis!

[Mr. Smith]

:O: Miten joku voi noin vain jättää tulematta työharjoitteluun ilman, että edes ilmoittaa asiasta? Käsittämätöntä.

Pelottavankin helposti. Tuttu kertoi siltä ajalta kun piti kivijalkakauppaa (nykyisin siirtynyt nettiin) että hänenkin luokseen saattoi tulla porukkaa anelemaan että pääsisi duuniin työkkärin harjoittelurahalla tms.
Okei, vaikuttaa ihan hyvältä tyypiltä, tervetuloa hommiin.

Tuttu ei sitten ollut kivijalkakaupassa joka päivä vaan hoiteli muita bisneksiä. Kerran kuitenkin piti piipahtaa. Perillä ovet ovat sepposen selällään liikkeeseen, mutta myyjää ei näy tiskin takana tai itse asiassa koko kaupalla. Kymmenen minuutin kuluttua myyjä ilmestyy paikalle ja tuttu kysymään että missä ihmeessä ollaan oltu ja jätetty ovet auki? Jokuhan olisi voinut varastaa vaikka mitä!
"Multa oli tupakat loppu, mä kävin ostaa lisää "

Ei tarvinnut tulla huomenna enää hommiin.

[Miss Stone]

Ihmeellinen työ-/ koulumoraali nykyajan lapsilla.

Meillä on ollut kans useampia näitä vellihousuja.
Toinen mikä mua ihmetyttää, on se, että kun harjoitteluun tulee vaikka 3 kaverusta,
niin miks niiden pitää tehdä KAIKKI yhdessä? Oli töissä vähän pokassa pitelemistä, kun 3
teinipoikaa työntää yhdessä jotain pientä kärryä.

Toki on ymmärrettävää, että kun porukalla lähdetään harjoitteluun,
niin onhan se mukavampaa touhuta kavereiden kanssa kun voi jutella samalla.
Ja varmaan ensimmäiset päivätkin menee vähemmän jännittäessä kun on
tukea ja turvaa siinä vieressä.

Mun piti vielä sanoa jotain, mutta en muista enää mitä.

[marenkienkeli]

Tenttipaniikki, tenttipaniikki, tenttipaniikki.

[skray]

Joo, tuntuu ihmisten (enimmäkseen nuorten) työmoraali olevan hiukan hakusessa nykyään.
On meilläkin nimittäin sellasia tyyppejä ollu harjottelussa/töissä, että oikeen ihmetellä saa mistä ne oikein tulee ja mitä niiden päässä liikkuu.

Olen jo unohtanut millaista oli olla lomalla. Niin se vaan arki palasi kahdessa päivässä.
Seuraava loma onkin sitten varmaan sairasloma viisaudenhammasleikkauksen jälkeen.

[Lyyra]

Kouluun ei oo kiva mennä: Motivaatio ja jaksaminen ja mielenkiinto? Mitä ne on? Saako niitä kaupasta?

Töihin on ihan kiva mennä.

Tarkoittaako tää nyt sitä, että mun on ihan hyvä jäädä ikuiseksi kirppistädiksi?

[Sippura]

Mulla on ens viikolla työhaastattelu

Kävin haastattelussa ja pääsin toiselle kierrokselle
Rekryfirma hoiti siis ekan kierroksen ja nyt tämä toinen kierros tapahtuu
palkkaavan firman toimitusjohtajan toimesta. 80 hakijasta 10 haastateltiin
ensin ja 4 pääsee itse firmaan juttusille. Ja mun fiilikset on luokkaa
sillä en vieläkään oikein tiedä mitä mun pitäisi tästä ajatella. Enhän mä oo
edes vielä saanut sitä paikkaa, en lähellekään, mutta silti mä oon ihan sekona.
Toisaalta haluaisin jo töihin, mutta toisaalta se tarkoittaa sitä että mun pi-
täis mennä töihin. Ota tästä sitten selvää

Mutta katotaan se haastattelukin nyt ensin alta pois

[Kuolo]

Tarkoittaako tää nyt sitä, että mun on ihan hyvä jäädä ikuiseksi kirppistädiksi?

Onko kirppistätinä olemisessa sit jotain vikaa?

Jos on onnellinen jossain, niin sehän on kaikki mitä tarvitaan. Työstä tietty tarviis saada kohtuullinen toimeentulo, mutta ei tarvii olla mietään hienoa ja erikoista ja muiden silmissä mahtavaa.
Jos jossain on hyvä olla, niin se on miun mielestä kaikista tärkein asia.

[Lyyra]

Ei kirppistätiydessä ole vikaa - nyt. Pidemmän päälle saattaa olla. Toiveissani on ollut muita asioita. En vain osaa näköjään toteuttaa niitä.

[L-S]

Sippuralle tsemppiä, kuulostaa hyvältä

Ja Lyyra: miksikäs ei kirppistätinäkin voisi olla lopun ikäänsä, jos se hyvältä tuntuu. Mutta tietysti jos on suunnitelmissa ollut muita asioita, kannattaa miettiä, että mistä koulumotivaation puuttuminen johtuu. Esim. jostain itseluottamuksen puutteesta, peloista, stressistä, tms.

Opiskelu voi kyllä helposti olla epämotivoivaa, jos tavoitteet eivät ole selvillä tai jos tulevaisuus on epävarma.

[Kibaya]

Mulla on ens viikolla työhaastattelu

Kävin haastattelussa ja pääsin toiselle kierrokselle
Rekryfirma hoiti siis ekan kierroksen ja nyt tämä toinen kierros tapahtuu
palkkaavan firman toimitusjohtajan toimesta. 80 hakijasta 10 haastateltiin
ensin ja 4 pääsee itse firmaan juttusille. Ja mun fiilikset on luokkaa
sillä en vieläkään oikein tiedä mitä mun pitäisi tästä ajatella. Enhän mä oo
edes vielä saanut sitä paikkaa, en lähellekään, mutta silti mä oon ihan sekona.
Toisaalta haluaisin jo töihin, mutta toisaalta se tarkoittaa sitä että mun pi-
täis mennä töihin. Ota tästä sitten selvää

Mutta katotaan se haastattelukin nyt ensin alta pois

Sa meneva ykskas!
Stemppiä ja muista hengittää!

Mun pitäis tehdä päätöksiä koskien tulevaisuutta.
Tänään mietin, että päätös se on myös olla tekemättä mitään
Tänään on ollut iso ja rankka päivä kaikkien asioiden ymmärtämisen ja tajuamisen keskellä.
Ja niistä pitäisi nyt kirjoittaa sitten usealle taholle

[puolikarkea]

Toisen asteen koulutukseen haku alkaa ensi viikolla.
Elämänmuutossuunnitelmia ilmassa, vähän jänskäpänskättää. Toisaalta eihän se hakeminen vielä mitään muuta.

[päivänpolttaja]

Toisen asteen?

Se tarkoittaa tietääkseni ammattikoulua tai lukiota.

[puolikarkea]

Niitäpä hyvinkin.

[Pascal Lemoix]

Ei kirppistätiydessä ole vikaa - nyt. Pidemmän päälle saattaa olla. Toiveissani on ollut muita asioita. En vain osaa näköjään toteuttaa niitä.

Viisaammat väittävät, että ollakseen onnellinen ihmisen täytyy tehdä työkseen jotain omalta tuntuvaa juttua. Ehkä sinunkin pitää se pidempi ja kivisempi tie raivata loppuun asti.

Jopa kuopat opiskelumotivaatiossa ovat pikemminkin tavallisia kuin harvinaisia. Ja nimenomaan siellä, kun alkuvaihe on ihanasti takana, mutta loppusuoran pituus uuvuttaa jo katsellessakin.

--

Lomalta töihin. Intensiteettiero tulee lyömään taas kasvoille. Onneksi nyt tuntuu, että stressitaso on itsellä matala. Siis vaikka olen suunnitellut jo tulevaa ohjelmaa ja kokeita, niin ei ole ahdistanut.

[Mr. Smith]

Tsemppiä Sippuralle haastatteluun

Omia kuulumisia: kauhea kiire ja kauheasti uutta opittavaa mahdollisimman lyhyessä ajassa uuden asiakkuuden myötä
Mutta jos jotain positiivista on haettava, niin ilmeisesti virma päätti että ainoa tapa miten he voivat pitää minut tulevassa täydellisessä scheissemyrskyssä ruorin ääressä on vakinaistaa virkani.

En vielä tiedä kannattaako onnitella vai haukkua sen vuoksi että en tajunnut karata ajoissa

[Pascal Lemoix]

Tämä työelämäkin on kuin urheilusuoritusta.

-Täytyy vaan nollata tää tilanne mahollisimman nopeesti ja huomiseen lähetään parantamaan. Tää taso ei riitä, mut päivät eivät ole veljeksiä.

Niin kuin Tetriksessä, niin kaikki pieleen mennyt jää mielessä esille ja hyvin mennyt unohtuu.

[Sippura]

Kiitokset stempityksistä

Kävin haastattelussa ja avoinna oleva paikka tuntui edelleen vaan paremmalta ja
mielenkiintoisemmalta. Olin jotenkin jo lukevinani rivien välistä että paikka vois
hyvin suurella todennäköisyydellä olla mun, toimarin jutut viittas aika vahvasti niin.
Mielessäni jo näin itseni istumassa siinä yhdessä huoneessa hoitamassa niitä hommia,
jotka oisin tasan tarkkaan hanskannut hyvin ja joista oisin tykännyt.

Pää täynnä ajatuksia tulin haastattelun jälkeen kotiin, jossa mua odotti Poika ja mä
tajusin etten halua laittaa häntä näin pienenä (1 v 4 kk) hoitoon, varsinkaan kun ei
ole ehdoton pakko tehdä niin.

Tänään aamulla soitin rekryfirmaan ja ilmoitin etten ole enää käytettävissä ko. paikkaan.
Kivi putosi sydämeltä, mun kuuluu nyt olla vielä kotona

[päivänpolttaja]

Niin kuin Tetriksessä, niin kaikki pieleen mennyt jää mielessä esille ja hyvin mennyt unohtuu.

Kannattaisiko opetella huomaamaan myös onnistumiset? Vaikka jokaisen päivän jälkeen tekisi listan kaikista epäonnistumisista ja sitten tekisi viereen toisen listan, jossa on jokaista epäonnistumista kohden myös yksi onnistuminen. Voisi sitten vähitellen tehdä vielä niin, että etsisi niitä onnistumisia jokaiselle päivälle aina yhden enemmän kuin epäonnistumisia.

[puolikarkea]

Tai keskittyisi listaamaan vaan niitä positiivisia asioita.
Mie olen semmonen, että helpostin jään vatvomaan ikäviä juttuja mielessäni. Olenkin nyt yrittänyt opetella ajatusmalliin, että niitä tekemiäni mokia ei kukaan muista ajan kuluessa, en edes minä itse. On se ajoittain auttanut, joten irtipäästämisharjoittelut jatkuvat.

[Maija]

Tänään aamulla soitin rekryfirmaan ja ilmoitin etten ole enää käytettävissä ko. paikkaan.
Kivi putosi sydämeltä, mun kuuluu nyt olla vielä kotona

Hienoa, että pystyit kuuntelemaan sydäntäsi tehdessäsi päätöksiä. Se ei aina ole ihan helppoa.

---

Ryhmätyöt.

Kauhean mukavaa, kun aikataulut, tavoitteet tai varsinkaan kemiat eivät ryhmän kesken kohtaa.

Ärsyynnyin sellaisiin pieniin piikkeihin, joita tuli jatkuvasti ("Jos ryhmän henkilö x:kin viitsisi lukea sähköpostia välillä") ja nostin kissan pöydälle. Kyllä yhteinen keskustelu vähän puhdisti ilmaa, mutta nyt ollaan menty taas huonompaan suuntaan.

Olisipa tämä työ jo ohi.

[Pascal Lemoix]

Sain rehtorilta lähinnä kiitosta kehityskeskustelussa Lupasi suositella seuraavaan työpaikkaan, mitä sitten haenkin. Ja vieläpä niinkin, että jos hän kuulee jostakin paikasta, niin voi informoida mua.

[marenkienkeli]

Sain rehtorilta lähinnä kiitosta kehityskeskustelussa Lupasi suositella seuraavaan työpaikkaan, mitä sitten haenkin. Ja vieläpä niinkin, että jos hän kuulee jostakin paikasta, niin voi informoida mua.

Jee! Kuulostaa hyvältä! Oot hyvät jutut ansainnut!