Tykästyin aiemmin
Juttutuvan pitsoihin, mutta lauantaina kävimme syömässä kyseisessä paikassa miehekkeen kanssa pikkuisen hienommin.
Välitsimme lasilliset viiniä ja tällaiset menut:
Helmikuun Teatterimenu
Kylmäsavulohta ja jokirapua
-lisäksi mallasleipää ja muikunmätiä
***
Härän marmorifileepihvi punaviinikastikkeella
-lisäksi valkosipuliperunoita sekä kasvispaistossa
***
Talon Brownie-kakku ja bourbonkermaa
-leipurimestarimme valmistama suklainen herkku.
Miinusta oli se, että paikka oli niin täynnä, että jouduimme tilaamaan tiskiltä. Tiskillä kukaan ei kertonut, että menun suositusviinit oli tarkoitettu siten, että ensimmäinen on alkuruualle, toinen pääruualle ja kolmas jälkiruualle.

Minä siis otin alkuruuan viinin ja mieheke jälkiruuan viinin.
Alkuruoka oli hyvää. Varsikin mallasleipä vei kielen mennessään. Pieni pettymys oli jokirapu, jota oli säälittävän pienet palat lautasella. Sekoittaminen katkarapuihin olisi ollut todennäköistä, jollei olisi tiennyt, mitä lautasella on. Mäti oli hyvää ja kylmäsavulohi samoin. Viinini sopi tähän todella hyvin.
Pääruuan pihvi oli täydellinen. Yleensä haluan pihvini medium + -kypsyysasteella, mutta pieni veren tirahtelu ei haitannut yhtään. Punaviinikastike oli parasta punaviinikastiketta, jota olen saanut. Erinomainen kokonaisuus ja annos oli juuri sopiva. Ei jäänyt nälkä, mutta ei tullut ähkyä.
Jälkiruoka oli taivaallista!

Jo rakenne sai aikaan melkoisen huokailun. Rapea pinta, jonka läpi lusikka meni kuin itsestään ja ihanan pehmeä ja täyteläinen sisusta.

Ensimmäisestä lusikallisesta lähtien olin euforisessa tilassa. Täydellistä! Leivos suorastaan suli suussa ja kerma täydensi hyvin makunautintoa. Koristeena oli tertullinen punaisia viinimarjoja. Ja voi kuinka hyvin ne sopivatkaan brownien kanssa! Totesin miehekkeelle, että täydellinen voi näköjään maistua vieläkin täydellisemmältä.

Jälkiruoka oli kaikin puolin täydellinen!

(Jos voisin saada ruokaorgasmeja, olisin saanut ne tuosta taivaallisesta jälkiruuasta.)
Hintaa ateriakokonaisuudella oli (ilman viiniä) 29 . Voin kyllä todeta, että ruoka oli jokaisen euron ja sentin arvoinen!

Toki harmitti pikkuisen se, että emme varanneet pöytää ja meille ei kerrottu kunnolla siitä, miten viinit on suunniteltu. Ruoka oli kuitenkin niin hyvä, että tuollaiset asiat ovat pikkuseikkoija.