Lauta- ja korttipelit

[päivänpolttaja]

Ehkä ei pitäisi kirjoittaa mitään, mutta onkohan täällä ketään muuta, joka ei voi sietää lautapelejä? Itse ahdistun silmittömästi, jos iltaa tai päivää viettäessä huomaan jonkun tuovan esiin jonkin lautapelin, jota pitää ruveta pelaamaan ja pilata siten koko päivä tai ilta. En ole koskaan ymmärtänyt lautapelaamisen tarkoitusta. Jos se on sosiaalista kanssakäymistä, niin miksei voi kanssakäydä sosiaalisesti ilman sitä peliä? Hahmotan myös huonosti pelilautoja, enkä kestä mitään vähänkään monimutkaisempia sääntöjä. Lautapelit ovat hirveitä ja korttipelit suurimmaksi osaksi myös. Kaikkein vastahakoisimpia ovat pelit, joissa käytetään sekä pelilautaa että kortteja. Niissä pitää hallita hirveän monta muuttujaa yhtä aikaa. Se on minulle erittäin vaikeaa.

Lauta- ja korttipelit, yäk.

[marenkienkeli]

Olen ollut Dominionin omistaja jo pidemmän aikaa, mutta olen ehkä kerran sitä pelannut enkä silloinkaan loppuun saakka. En vaan tajua sitä!

Löytyisiköhän kaveripiiristäsi joku, joka olisi pelannut sitä enemmänkin? Toivottavasti sopivat pelikaverit löytyy, jotta oppisit ymmärtämään tuota peliä. Se on loppujen lopuksi melko yksinkertainen peli, mutta vaatii toki opettelua. Tsemppiä.

Ehkä ei pitäisi kirjoittaa mitään, mutta onkohan täällä ketään muuta, joka ei voi sietää lautapelejä? Itse ahdistun silmittömästi, jos iltaa tai päivää viettäessä huomaan jonkun tuovan esiin jonkin lautapelin, jota pitää ruveta pelaamaan ja pilata siten koko päivä tai ilta. En ole koskaan ymmärtänyt lautapelaamisen tarkoitusta. Jos se on sosiaalista kanssakäymistä, niin miksei voi kanssakäydä sosiaalisesti ilman sitä peliä?

Kyllä teitä varmasti muitakin on. Tunnen kyllä ihmisiä, jotka pitävät hyvin rajoittuneesta joukosta pelejä, mutta koskaan en ole tavannut ihmistä, joka ei ollenkaan sietäisi lautapelejä. Tai hän ei ainakaan ole kertonut sitä. Tältä pohjalta katsottuna ongelmasi vaikuttaa varsin kinkkiseltä. Ei kai pelata tarvitse, jos ei halua? Vai painostetaanko sinua pelaamaan?

Sosiaalinen voi toki olla ilman pelejäkin. Niin varmasti suurimmassa osassa illanvietoista on. Osa ihmisistä (minä mukaan lukien) pitää kuitenkin lautapeleistä todella paljon. Sellaisen ihmisen voi olla vaikea tajuta, ettei toinen pidä lautapeleistä ollenkaan. Toisaalta omassa kaveripiirissäni on hyvin rajoittunut porukka lautapelejä rakastavia tyyppejä. Tietyissä porukoissa ei tulisi mieleenkään kaivaa lautapelejä esiin. Kuitenkin, kun ollaan samalla porukalla pidempään, voi olla kiva tehdä muutakin kuin vain jutella. Silloin lautapelailu voi olla kiva juttu - erityisesti, jos kaikki voivat osallistua.

Hahmotan myös huonosti pelilautoja, enkä kestä mitään vähänkään monimutkaisempia sääntöjä. Lautapelit ovat hirveitä ja korttipelit suurimmaksi osaksi myös. Kaikkein vastahakoisimpia ovat pelit, joissa käytetään sekä pelilautaa että kortteja. Niissä pitää hallita hirveän monta muuttujaa yhtä aikaa. Se on minulle erittäin vaikeaa.

Minulle esimerkiksi juuri tuo monen muuttujan hallitseminen yhtä aikaa on äärimmäisen palkitsevaa. Ja monimutkaisten juttujen hallitseminen ja hahmottamistaidon kehittyminen myös. Helppohan mun on rakastaa lautapelejä, kun olen alle kouluikäisestä pelannut lauta- ja korttipelejä. Tämä yhdistettynä siihen, että pidän matemaattisista jutuista, saa aikaan sen, että kinkkisetkin pelit ovat lähinnä haaste, eivät inhon kohde.

Toki henkinen kilvoittelukin on mieleeni. (Jo ala-asteella laskin kilpaa matematiikan lisätehtäviä luokkallani olleen pojan kanssa. )
---------------------

Dominionia en kaikesta hehkutuksestani huolimatta ole ostanut. Uusia pelirakkauksia on tosin tullut lisää.

Viimeaikojen uusi suosikkipeli on Pandemia. Ajatuksena kilpailu pelilautaa vastaan kuulosti todella mielenkiintoiselta. Tuon tapaisia pelejä kun ei kovin paljon ole. Olen pelannut peliä vasta kerran, mutta voin jo nyt todeta, että mahtava peli on kyseessä! Välillä luulee saaneensa maapallolla riehuvat taudit kuriin, kunnes yhtäkkiä jossain tapahtuu odottamaton käänne taudin leviämisessä ja suunnitelmat menevätkin uusiksi. Koukuttavaa ja kivaa. Jotta kaikki voisivat nauttia pelistä, kukaan ei saa olla liian dominoiva keskustelija, sillä tiedonjakoon ja keskusteluun perustuvana pelinä kaikkien panos on otettava huomioon. Tykkään!

Olen myös ottanut uuden harppauksen lauta- ja korttipelinörtteydessä. Olen opetellut pelaamaan MTG:tä eli Magic the Gatheringiä. Olen aina vastustanut ajatuksellisesti keräilykorttipelejä siksi, että ne ovat tuntuneet rahastukselta. Nyt kuitenkin täytyy todeta, että kyseessä on äärimmäisen hyvin suunniteltu ja hyvä peli. Toistaiseksi pelaan Pojan korteilla. Aluksi teimme muutaman helpon peruspakan, joilla aloitimme harjoittelun. Pikkuhiljaa pakkaa on kehitetty Pojan avustuksella toiveitteni mukaiseksi. On ollut mahtavaa nähdä, miten nopeasti olenkaan kehittynyt pelaajana. Varsin koukuttava peli on kyseessä.

Olin unohtaa Poket battles-nimisen pelin. Mukava kaksinpeli. Itse peli ei ole kovinkaanpitkä, mutta taskukokoisesta pelimerkkiarsenaalista voi olla yllättävän aikaavievää löytää sopiva joukkio keltit vastaan roomalaiset taisteluun. Perusperiaate pelissä on helppo, mutta sääntöjen täydellinen hallinta vaatii aikaa.

[Aurora B.]

Dominion Kieltämättä säännöt oli pakko tankata useampaan kertaan ja eka peli meni täysin harjoitellessa, mutta sen jälkeen on kyllä ollut erinomaisen viihdyttävä peli.

Meidän perheeseen on tullut uusina peleinä Thurn und Taxis ja Carcassonne. TuT on ihan viihdyttävä peli, jossa pitää rakentaa itselleen postiverkostoa Saksassa. Carcassonnessa taasen rakennetaan Carcassonen kaupunkia. Sain sen justiinsa synttärilahjaksi, sitä ei ole vielä ehditty korkata, joten en voi arvostella mitenkään. Sitä on kuitenkin kovasti kehuttu, joten innolla odotan hetkeä, kun siihen jaksaisi keskittyä

Itse pidän kaikista peleistä, koska ne ovat kivaa ajanvietettä, yleensä hauskoja tai haastavia, ja voittaminen on ihan kivaa Mun äiti taasen ei tykkää yhtään pelaamisesta. Hänellä ei ole rahtuakaan kilpailuviettiä ja joskus tuntuu, että hän ikään kuin ujostelisi uuden oppimista seurassa. Ehkä hän pelkää tulevansa nolatuksi, jos ei opi tarpeeksi nopeasti tai häviää pelin tms. En tiedä, mutta sellaista olen joskus miettinyt. Meillä on ollut jokajouluinen perinne pelata Trivialia niin kauan kuin muistan, mutta en muista äidin pelanneen kertaakaan meidän kanssa. Viihtyy kyllä vieressä katsellen ja osallistuu keskusteluihin, mutta ei peliin. Ei kaikki vaan tykkää.

[marenkienkeli]

Meidän perheeseen on tullut uusina peleinä Thurn und Taxis ja Carcassonne. TuT on ihan viihdyttävä peli, jossa pitää rakentaa itselleen postiverkostoa Saksassa. Carcassonnessa taasen rakennetaan Carcassonen kaupunkia. Sain sen justiinsa synttärilahjaksi, sitä ei ole vielä ehditty korkata, joten en voi arvostella mitenkään. Sitä on kuitenkin kovasti kehuttu, joten innolla odotan hetkeä, kun siihen jaksaisi keskittyä

Thurn und Taxis (kulkee meidän perheessä keksimälläni nimellä Turun taksi ) on kieltämättä hyvä peli. Alkaa tosin olla melkein vuosi siitä kun viimeksi pelasin sitä. Ainoa hämmentävä juttu oli joku sääntöjuttu, jolle ei löydetty pitävää vastausta säännöistä. Joku tulkinnanvarainen juttu se kuitenkin oli. Ei voi muistaa.

Kerro sitten, millainen Carcassonen kaupunki on. Olen pelannut vain normaalia Carcassonnea ja seurannut hetken ajan Carcassonne kivikautta. Kaupunki on tosin monta kertaa herättänyt mielenkiintoni, kun olen käynyt lautapelit.fi:ssä hengailemassa. (Ihana kauppa. )

[marenkienkeli]

Nyt on kahden lautapelaajan parisuhteessa otettu suuri harppaus: yhteinen lautapeli. Meillä on peli, jonka omistuksesta ei oltu puhuttu. Oli vähän epäselvää, kummalle se oikeastaan kuuluu ja kumpikaan ei oikein osannut ajatella olevansa sen omistaja. Totesin, että tää on nyt sitten ensimmäinen YHTEINEN lautapeli. Olin hetken hiljaa, kunnes tajusin asian. Tapahtumaketju oli suunnilleen tällainen: Aloin siis hihittää, itkeä onnen kyyneleitä ja sitten olinkin Pojan halattavana. Melkoista. En olisi uskonut tunteilevani noin voimakkaasti lautapelin takia.

[Triple H]

Yritettiin kännissä pelata Civilizationia sekä Heroquestia, mutta eihän niistä kummastakaan tule kahden promillen kännissä mitään. Krapulassa ei sitten jaksanut. Harmi sinänsä, koska nykyään todella harvoin mitään lautapeliä pääsee pelaamaan. Kesäisin tulee pelattua onneksi todella paljon mökkeillessä Viissatasta.

[heartless]

Parin promillen paikkeilla ei juuri muut kuin Aliaksen pelaaminen onnistu. Viime viikonloppuna just todettiin taas asia.. Toinen hyvä on Piirrä ja arvaa, varsinkin seuraavana päivänä ne humalaspäissään loihditut taidepläjäykset ovat hirmu viihdyttäviä.

Kaveri oli nähnyt kirppiksellä Muovaile ja arvaa- pelin, nimen perusteella vaikutti ihan timantilta! Harmi kun kaveri ei ehtinyt ostaa sitä kun joku muu nappasi sen. Täytyy varmaan kehitellä siitä tee-se-itse versio, kaupasta muovailuvahaa ja Aliaksen kortit käyttöön.

[skray]

Kesäisin tulee pelattua onneksi todella paljon mökkeillessä Viissatasta.

Sitä korttipeliä?
Yleensä kukaan ei tiedä mitä on viissatanen, kuin meidän perhe ja lähipiiri... Äiti on sen joskus meille opettanut ja on pelannut sitä nuorempana jossain.. Nyt sitä ei enää tule pelattua niin usein kuin ennen, kun on muut pelit kiinnostavampia, kuten esimerkiksi Plump.

[Triple H]

Joo korttipeliä. Viissatasta ollaan kavereiden sekä perheen kesken todistettavasti pelattu jo 1994. Sitä en tiedä miten kauan ovat pelanneet ennen minun liittymistä pelirinkeihin.

[theia]

Miks toi Viissatanen kuulostaa niin tutulta? miten sen säännöt menee?

[Triple H]

Kolmen tai pidempiä suoria ja samaa numeroa. Esim. hertta 5-8, tai kolme ässää. Vaihtoehtoisesti myös pata K, A, 2 on peli. Alussa annetaan kaikille 7 korttia, jakajalle 8. Kierros päättyy, kun joltain loppuu kortit. Jokainen vuoro alkaa kun nostetaan kortti joko pakasta tai pöydästä ja päättyy kun laitetaan kortti pöytään, noston ja pöytään lyömisen välissä tehdään pelit. Pöydästä saa nostaa kortin/kortteja, vain jos jostain niistä nostetuista korteista saa pelin. Joka kerta on pakko nostaa jommasta kummasta, ei koskaan molemmista.

A 15p
K 10p
Q 10p
J 10p
Loput 5p

[theia]

Aaah!

Olin unohtanut koko pelin, pelattiin sitä aika paljonkin 16-18 veenä. Se oli kyllä kiva peli!

Kuten myös Shanghai (se korttipeli, vaikkakin myös Photoplayn Shanghai on lenppareita).

[skray]

Kolmen tai pidempiä suoria ja samaa numeroa. Esim. hertta 5-8, tai kolme ässää. Vaihtoehtoisesti myös pata K, A, 2 on peli. Alussa annetaan kaikille 7 korttia, jakajalle 8. Kierros päättyy, kun joltain loppuu kortit. Jokainen vuoro alkaa kun nostetaan kortti joko pakasta tai pöydästä ja päättyy kun laitetaan kortti pöytään, noston ja pöytään lyömisen välissä tehdään pelit. Pöydästä saa nostaa kortin/kortteja, vain jos jostain niistä nostetuista korteista saa pelin. Joka kerta on pakko nostaa jommasta kummasta, ei koskaan molemmista.

A 15p
K 10p
Q 10p
J 10p
Loput 5p

Meillä on kyllä vähän eri säännöt.

A 15p
10-K 10p
3-9 5p
2 20p

Muodostetaan kolmen saman numeron suoria (voi muodostaa myös neljän suoran, mutta silloin kortit kipataan heti pois pelistä ja ne muodostavat pisteitä pelaajalle, joka ne pelasi pöytään), tai suoria joissa 2 on ns. jokerina. Alussa annetaan kaikille 6 korttia, aloittajalle 7. Aloittaja on aina jakajasta seuraava ja kaikki jakavat vuorollaan. Kierros päättyy, kun joltain loppuu kortit. Lopettaminen ja pelaaminen on samalla tavalla kuin teillä, vuoron aloittaminen tapahtuu nostamalla kortti pakasta, jo pelattujen korttien pakasta tai nostamalla koko pelattujen korttien "roskapakka". Lisäksi voi vuorollaan toisen pelaajan muodostamista suorista "vipata" itselleen pisteitä. Kun joku on lopettanut, lasketaan pelaajien pisteet siten, että voittaja saa 20 pistettä sekä pöytään saamiensa suorien+muilta vippaamiensa korttien summan ja muut laskevat kädessä olevat korttinsa miinuspisteiksi ja vähentävät ne pöytään pelaamiensa suorien summasta. Välillä voi siis joutua pahastikin miinukselle. Vielä on muutama pikkusääntö, mutta tämä nyt on perussäännöstö.

[marenkienkeli]

Puerto Rico! Ostin kyseisen pelin Pojalle joululahjaksi, mutta vasta tällä viikolla pelasimme sitäensimmäistä kertaa ( ) , kun veljeni tuli vartavasten kanssamme sitä pelaamaan. Alku meni hämmennyksen vallassa, mutta kyseinen peli paljastui äärimmäisen mielenkiintoiseksi peliksi. En yhtään ihmettele, että se on useaan otteeseen rankattu parhaaksi lautapeliksi. Monipuolinen peli, jossa ei ole liikaa tuurikomponentteja. Tykkään! Paljon!

[Dnd]

Ebaysta ostamastani yli viidensadan palan Qbert palapelistä uupui kymmenisen palaa, kun se vihdoin koottiin.

[Pascal Lemoix]

Jyväskylässä pelasimme Rappakaljaa. Turhan monta kohtaa jäi auki: Mitä tapahtuu, kun pyöritettävä nuoli osoittaa sitä äijän pärstää? Mitä tehdään moniväriruuduissa? Minkä mukaan seuraava kysymys kysytään jne.

Aluksi pelattiin selkeästi väärin, kun vain oikeista vastauksista sai pisteen. Sitten muistettiin vähän paremmin ja loppu meni varmaan idean mukaan.

Minä voitin

[Lyyra]

Tuolla on säännöt, mutta mysteerinaamasta siellä ei puhuta mitään (tai ainakaan en äkkiseltään silmäiltyäni löytänyt).

[damn]

Viimeisin peli johon olen tutustunut on Dominion. Sisko sai sen joululahjaksi ja kerettiin pelailla sitä muutamia kertoja. Aluksi suhtauduin kyseiseen peliin todella negatiivisesti ja tuntui ettei se ole oikein minun juttu, mutta jo ensimmäisen pelin lopulla olin jäänyt siihen koukkuun . Nyt tässä mietinkin, että pitäisiköhän tuo peli itsellekin ostaa .

Minä sain joululahjaksi Inkan aarteen. Ihan hauska ja mielestäni parempi kuin Afrikan tähti, mutta täytyy myöntää että pidän hieman haasteellisimmista peleistä kuin nuo. Kai tuota kuitenkin välillä ajankuluksi voi pelailla jos ei jaksa kauheasti ajatella ja taktikoida.

[Jorssi]

Mitä tapahtuu, kun pyöritettävä nuoli osoittaa sitä äijän pärstää?

Äijän pärstä on käytössä vaan pikapelissä ja se tarkoittaa samaa kuin normaalipelin moniväriruutu, eli aihealueen saa valita Hämy (kysyjä). Normaalipelissä ei käytetä pyöritettäessä kuin sisäkehää.

[marenkienkeli]

Viimeisin testattu lautapeli on Pitchcar. Oikein hauska neppailupeli niin lapsille kuin aikuisillekin. Parhaimmillaan suurella porukalla pelattaessa, koska silloin peliin saadaan kunnon autokilpailun tuntua. Radasta saa koottua useampia eri versioita, joten vaihtelua riittää. Tykkään.

Joululomalla tuli testattua 7 Wonders. Perusidea on helppo oppia ja pelaaminen on mukavaa erityisesti suurella joukolla pelattaessa. Monipuolisuutta tuovat vaihtuvat erikoisominaisuudet, joita itselleen saa pelin ajaksi itselleen. Taktiikka pitää soveltaa muiden pelityyliin sopivaksi. Melko hyvä peli.

[marenkienkeli]

Tuli tuossa testailtua 2 aasiahenkistä lautapeliä. Samurai on idealtaan melko yksinkertainen peli, mutta tykkään kovasti. Koska en yleensä laske tarkasti, mitä nappuloita kukakin on ottanut, sijoitus tulee yleensä täytenä yllätyksenä. Viimeksi voitin täysin yllättäen.

Toinen aasialaishenkinen peli on China. Pelasin sitä 4 hengen porukassa ja oli kyllä hauskaa! Tässäkin perusajatus on yksinkertainen, mutta pisteiden kerääminen vaatii kuitenkin optimointia. Tykkään!

Suurella porukalla pelattaessa Drakon on oiva peli. Perusidea on helppo. Joko liikutat hahmoasi tai lisäät palan. Hauskaa pelattavaa illanistujaisissa. Pelissä ripaus roolipelielementtiä, mutta vain ripaus, jollei sitten pelaa erikoissäännöillä, jolloin eri hahmoilla on omat ominaisuutensa. Tätä en kuitenkaan ole kokeillut.

Minotaurus on oikein hauska peli. Sopii melko nuorillekin pelaajille, mutta toimi erittäin hyvin myös n. 23-25 vuotiaitten lautapeli-ihmisten joukossa. Melko paljon tuurista kiinni, mutta toisten kiusaaminen eteen ilmestyvillä seinillä ja Minotauruksen laittaminen vastustajan kimppuun on aina kivaa.

Minkäköhän pelin unohdin?

[Lyyra]

Samurai on mun mielestä vähän tylsä. Alun perin olin siitä ihan innoissani, mutta jotenkin siitä puuttuu se jännitysmomentti kokonaan, ainakin mulle. Jossain vaiheessa sitä vaan aina tajuaa hävinneensä, ja mä häviän sen yleensä aina.

Hitto kun ois enemmän pelikavereita.

[marenkienkeli]

Samurai on mun mielestä vähän tylsä. Alun perin olin siitä ihan innoissani, mutta jotenkin siitä puuttuu se jännitysmomentti kokonaan, ainakin mulle. Jossain vaiheessa sitä vaan aina tajuaa hävinneensä, ja mä häviän sen yleensä aina.

Riippuu varmaan kovasti siitä, millaisella porukalla pelaa. 4 hengen porukalla ainakin toimi hyvin. Ehkä mä nautin niin paljon taktikoinnista ja juonittelusta pelatessa, että mulle toi toimii.

[Lyyra]

Ois juonittelu ja taktikointi ihan jees, mut kun oon niin huono siinä.

[Triple H]

Tässä kesän mittaan ollaan herätelty legendaarisia korttipelejä. Ristiseiska ja paska (housu?) on jo herätetty henkiin. Seuraavana olisi tarkoitus herätellä Kasino. Googletin jo säännöt valmiiksi, mutta seuraavan kerran mennään sillä porukalla mökkeilemään tyyliin elokuussa. Pitää siirtää säännöt puhelimeen ja sieltä sitten kaivaa seurueen muistia virkistäessä.

Korttipelit on mökkeilyssä viidenneksi kivointa tekemistä!