L-S kirjoitti:Näin itsekin verkossa pitkin päivää roikkuvana olen joskus miettinyt, miltähän nykyinen asenneilmasto vaikuttaisi, jos ei lukisi lainkaan nettikeskusteluja tai edes käyttäisi nettiä. Toki perinteisemmin esitetyistä uutisistakin satunnainen typerä kommentti tai kiista saattaisi osua eteen, mutta varmasti vähemmän.
Kyllä tämä tölvimiskulttuuri puskee läpi kaikkialta. Kaikki perinteiset mediatkin siitä kohkaa! Itse käytän nettiä mahdollisimman vähän, en ole Facebookissa enkä lue nettikeskusteluja (paisti Fordea... se minulle anteeksi suotakoon), ja silti olen tietoinen muutoksesta.
Jutta Urpilainen mietityttää edelleen.
Jutta on oppinut raskaan sarjan poliitikon tavoille. Olen katsellut Jutan esiintymisiä ja kuunnellut haastatteluja pitkin kevättä ja kesää. Jutta on saanut paljon uskottavuutta esiintymiseensä.
Minusta jopa näyttää siltä, että Jutta rakastaa uutta rooliaan. Kireä ja kimittävä oppositiojohtaja on historiaa, tilalla on rauhallinen, sanansa taiten asetteleva matami. Imagonrakennus, ennen kaikkea. Ja voi kuinka Jutta nautti päästessään suuriin pöytiin. Katsokaa Juttaa punaisella matolla!:
http://areena.yle.fi/video/1310406571007Se, mitä Jutta puhuu onkin sitten toinen asia. Tai miten.
Tänäänkin Jutta selitti A-studiossa myrskyistä ja sumusta, kun oli puhe euron kriisistä. Aamulla Ykkösaamusta kuuntelin Jutan jorinoita vartin verran. Jouduin kelaamaan tallennetta takaisin uudestaan ja uudestaan; Jutan puhe oli niin tylsää ja tyhjää. Jutta toistelee tuttuja latteuksista aiheesta kuin aiheesta, mitään uutta tai mielenkiintoista hän ei tuo. Haastaja-Jutta jäi vaalitentteihin.
Mutta niinhän se on. Politiikassa mielipiteitä ja näkökulmia määrittää ennen kaikkea se, ollaanko hallituksessa vain oppositiossa. Se on sitä se politiikan aatteellisuutta.
Mielenkiintoinen oli myös HS:n kertaus hallitusneuvotteluista viime viikolla. Juttu käsitti koko aukeaman, ilman ensimmäistäkään kuvaa. Jutussa kerrottiin, että puolueiden johtajien neuvotteluissa Jutta oli se, joka sai suunsa auki viimeisenä ja jolla oli myös kaikista vähiten sanottavaa.