Yksinkertaisimmillaan janoinen ihminen uneksuu juomisesta, aamu-uninen esim. siitä, että on jo herännyt ja vaikkapa mennyt työpaikalleen, koska niin olisi mukavinta. Kansanomaiset sanonnat kuten "En olisi villeimmissä unissanikaan osannut odottaa tätä!" kuvastavat sitä että unet ovat nimenomaan toiveita.
Itse kuuntelin eilen paljon Mariskaa ja yöllä näin unen, jossa olin Mariskan kanssa saunassa.
Ei tarvitse ehkä kovin ammattitaitoista Sherlockia crackkäämään tätä unta. Katselin uniketjusta ja siellä ainakin Galin näkemä uni siitä, että hän sai hyvän Saabin halvalla, näyttäisi olevan selkeä toiveuni. Itse olen kirjannut niin ikään toiveunia, kunnes jostain asti enemmän painajaisia. En ole vielä päässyt Freudin selitykseen painajaisista.
Se, miksi ihminen luulee heräävänsä tiettyyn kohtaan unessa, johtuu lähinnä siitä, että se unenkohta tapahtuu niin lähellä havahtumista, että ihminen kokee sen voimaakkaammin. Näin ollen aistihavainto on melkein kuin oikea ja jää paremmin mieleen.
), niin voinen suhtautua lukupiirikirjana Dostojevskin Idioottiin, jota aloitin tässä vastikään lukemaan. 
. Suomentajan panoskin voi tietysti vaikuttaa helppolukuisuuteen, tämä on äskettäin ilmestynyt Olli Kuukasjärven uusi suomennos, mutta ei siitä nyt sen enempää. Ja vielä siitä, että olen lukenut runsaasti romaaneja: moni niistä on ollut keskinkertainen, mutta kyllä Dostojevski on aina Dostojevski eli taatun painavaa asiaa vaikka osaakin myös viihdyttää.
Pitkästä aikaa piste. Freudkin pitäisi joskus selättää, mutta Shakespeare vetää nyt paljon paremmin. Niissä on aika hyvässä linjassa tarinankerronta, pituus ja sanomismuoto. Ei se kuuluisuuskaan ihan tyhjästä synny.
)
Nojoo, ymmärrän. Olisihan se tylsää toisaalta jättää lista kesken ja aloitta ihan uusi. Eli kai menen huomenna lainamaan Peltirummun, muistaakseni olen melkein puolessa välissä, joten nyt tsemppaan ja luen sen loppuun. 
