Mä mitään pienempää kuvaa laita. 
Tällä ketjulla on ainakin kaksi jäsentä, joten aloittakaamme.

Itseäni näissä vanhoissa leffoissa kiehtovat puitteet, vanhat rakennukset ja kaupungit silloin ennen. Elokuvia katsellessa mietin usein iso-vanhempiani, saisinko näistä filmeista jotain rippeitä heidän nuoruudestaan ja elämästään? Ikuista ihmettelyä ja huokailua tuottaa naisten kapeat vyötäröt. Uimapuvuissakin!
:kade: Muutenkin ihmiset näyttävät niin kauniilta ja komeilta, Ja puhuivatko ihmiset oikeasti aina sillä lailla kun elokuvissa? Monien diipadaapaasamaarillumareita-elokuvien joukosta löytyy toisinaan oikeasti katsottavia elokuvia, ehkä törmäämme niihin nyt yhdessä. 
Ketjun tarkoituksena on katsella vanhoja musta-valkiosia suomileffoja sitä mukaan, kun niitä telkkarista sattuu tulemaan. Painotus kohdistuu viikonlopun tarjontaan, sillä arkena elokuvat tulevat vain eläkeläisten aikaan.
Huomenna perjantaina klo 19.00. Ratavartijan kaunis Inkeri. Nuori veturinkuljettaja rakastuu vanhan kaverinsa kauniiseen vaimoon. Ansa Ikonen kieltäytyi elokuvasta saunakohtauksen takia (
) , joten Inkerinä nähdään ohjaajan vaimo Helena Kara. Kolmiodraamassa on yhtymäkohtia Jean Renoirin klassikkoon Ihmispeto, jossa petetyksi tulevaa veturimiestä esitti Jean Gabin. Sensuuri kakisteli leikkausta, jossa siirryttiin suutelusta veturinpyörien liikkuvaan mäntään. Paavo Hukkinen , Eino Kaipainen , Helena Kara , Erkki Viljos Lauantaina on tarjolla klo 13.10 Kankkulan kaivolla (Suomi 1960, 97') Radiohupailuun perustuvassa komediassa reportteri seuraa Kankkulan kylän juhannusjuhlia ja omituisia asukkaita. O: T. Särkkä, A. Tarkas. N: Oke Tuuri, Leni Katajakoski, Eemeli, Hannes Häyrinen (
).Näillä lähdetää.
Aiheesta voi keskustella muutenkin.

Kesällä onneksi niitä on näytetty ihan kiitettävästi, ainakin perjantai-iltaisin ja lauantaipäivisin, ja nyt muutenkin lomalla on aikaa katsoa arkipäivisin näytettäviä leffoja. (Ja varsinkin lauantaileffoja on kiva katsoa äidin kanssa.
Esimerkiksi vanhat armeijahupailut on ihan helmiä.

Ilmeisesti tämä on aikoinaan tehtykkin radiota varten ja se varmasti juuri sen takia toimi näiden kahden osalta. Myös erään pariskunnan pihakeinun kokoaminen huvitti. Ja olihan elokuvassa kaunis nainen ja komea mies jotka saivat toisensa, vaikka oli olevinaan ensin niin hankalaa.



Tykkään Kassilan ohjauksista, kuten tästäkin.
Maailman mukavin mies.