Gradut ja lopputyöt

[Pvi]

Älä luovuta vielä. Jos pystyt joka päivä kirjoittamaan kymmenen minuuttia joka päivä tekstiilintekotauolla, niin jo on paljon sanoja paperilla viikon perästä.
Sitähän on hyvä kirjoittaa työprosessia ylös samalla kun päätökset ja syyt on tuoreessa muistissa. Kerää kuvia tai muuta materiaalia eri suunnitelmista ja kirjoita lyhyitä tekstejä niistä. Jos tietokoneella on vaikea keskittyä niin kirjoita vaikka käsin paperille ja annat kynän liikkua koko kymmenen minuuttia. Vaikka samaa sanaa, jos muuta ei tule.
Sitten on jotain näytettävää opeille ja he voivat auttaa sinua eteenpäin kirjallisen työn kanssa.
Tsemppiä!
Ja jos työ ei yrittämisestä huolimatta tule valmiiksi, niin jotain on jo tehty ja ainakin tiedät yrittäneesi.

[skray]

Mä sain eilen ihan huippuvinkin, jota aion kokeilla huomenna.
Vinkki: laita tuikku palamaan ja tee jotain gradun eteen niin kauan, kunnes tuikku sammuu. Ihan sama mitä teen, kunhan jotain graduun liittyvää. Tuikun paloaika ei ole kuin muutama tunti, mutta siinä ajassa kerkee kuitenkin jotain saamaan aikaseks. Jos tulee tuskia, tietää, että se loppuu pian ja jos taas tuleekin tekstiä niin, ettei kerkee tuikkuja ajattelemaan, niin voi mennä ylitöiksi, jotka ei haittaa.

[damn]

Lupaan ja vannon, että tänään alan kirjoittamaan opparia. Olen kipeenä kotona, joten aikaa minulla on ja en ole niin kipeä, etten pystyisi kirjoittamaan. Jos saisi edes johdannon ja asiakasanalyysin kirjoitettua. Vaikeinta on kyllä tosiaan aloittaminen, minulla on valkoisen paperin kammo, mutta sitten kun pääsen vauhtiin niin kirjoittamani teksti on hyvää ja sujuvaa.

[Mr. Smith]

Tsemppiä! Alku on aina vaikeaa mutta ylämäen tulisi loiventua siitä etiäpäin.

[Yabba]

Tsemiä kirjoittamiseen!

Itsekkin kyseisestä oireesta kärsineenä ratkaisin sen siten, että väkersin alkuun summittaisen sisällysluettelon (pääotsikot ja alaotsikot) ja sitten tein sen ja (koulun) ohjeiden pohjalta rungon (kansi, tiivistelmä, abstract, sisällys, johdanto, määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, lopputulos, lähteet ja liitteet + alaotsikot) officella, näin minulla oli yhden tyhjän arkin sijaan 12 sivua joista joikaisella oli yksi tai useampi rivi tekstiä (vaikkakin olivat vain otsikoita) ja jonkinlainen kuva mitä mihinkin pitäisi tulla. Seuraava vaihe oli ihan puhtaan ajatusvirran syöttö (ilman kritiikkiä) otsikoiden alle sitä mukaa kun tuli mieleen, tämän rungon päälle sitten aloin muokkaamaan ja jäsentämään lopullista tekstiä ( + nivoin lähdemateriaalin sekaan). Johdanto taisi muuten olla viimeinen luku jonka sain valmiiksi ja lopputulema ensimmäinen Prosessin aikana otsikoiden määrä ja sisältö tietysti muuttui, mutta niiden tarkoitushan olikin auttaa vain alkuun.

[skray]

Joo, oikeesti tyhjän paperin kammoon auttaa hyvin se, että laittaa kaikki vaadittavat jutut valmiiksi, niinkuin Yabba sanoi. Sitte on jo se rakenne vähän niinku kohdillaan ja tietää mitä mihinkin tulee. Siitä on helpompi jatkaa kuin täysin tyhjästä. Mulla ainakin se on auttanut alottamisen vaikeuteen.

[L-S]

Tsemppiä teille.
Ei kannata tosiaan luovuttaa, vaan tehdä edes vähän.

Noita aiempia vinkkejä katsellessa toivoin taas, että itsellekin olisi mahdollista tuollainen selkeän rakenteen tekeminen. Oman alan kirjoituksissa kun ei pysty oikein noudattamaan niin selkeitä rakenteita kuin suurimmassa osassa muiden alojen tutkimuskirjoituksia. Rakenne pitää osata luoda itse, ja omassa tekstissäni se tuntuu haluavan muuttua vähän väliä. Tälläkin hetkellä pitäisi työstää parikymmentä sivua hajanaista materiaalia kokonaiseksi luvuksi.

[Lyyra]

Tää alkuvaihe.
Aina kun lukee vähänkään jotain lähdettä, sieltä aukeaa aina noin miljoona uutta ikkunaa, joihin jokaiseen olisi tarve päästä kurkkaamaan heti ja sillä sekunnilla.

Miten te muut selviätte siitä?

[marenkienkeli]

Aika huonosti. Mulla on tällä hetkellä esimerkiksi yhdestä aiheen sivuhaarasta hillitön määrä artikkeleita, mutta joistain osa-alueista ei ole mitään.

Takkuaa muutenkin tämä kirjoittaminen. Kaikkea muuta tulee kyllä tehtyä, mutta kirjoittaminen tahtoo jäädä. Tänäänkin olen ollut koko pitkän päivän yksin kotona, mutta ainut graduun liittyvä, mitä olen saanut tehtyä on se, että olen vilkaissut yhtä artikkelia parin minuutin verran ja etsinyt gradusta kohdan, johon siitä kirjoittaisin. Gradun kirjoittamisen sijaan nukuin päiväunet, olen ollut netissä, pesen pyykkejä ja nyt pitäisi laittaa ruokaa ja tiskata. Näin se gradu "etenee".

[Pascal Lemoix]

Toi tuikkutekniikka vaikuttaa aika hyvältä. Mulla se meni niin, että piti mennä opiskelijakirjaston koneen ääreen aamuisin ja tulla pois iltapäivisin. Ainoa vaatimus oli, että edistää jotenkin sitä työtä. Silloin tuli paljon syötyä salmiakkipastilleja, vastattua kuvan ownausketjuun, spekuloitua Janne Ojasen pisteitä jne. mutta harvoin sitä viitsi edes kovin montaa tuntia istua edistämättä mitenkään gradua.

Piti sallia nekin päivät, jolloin tekstiä tuli vain muutama rivi. Tärkeintä oli lähteminen (-Arvottomat ). Kotona ei sitten tarvinnut uhrata ajatustakaan.

[skray]

Mä keksin juuri uuden tekniikan.
Pesukone pyörimään ja sitten työn kimppuun niin pitkäks aikaa kun se pyörittää. Lopettaa saa, kun pitää ripustaa pyykit. Ei oo niin pitkä aika kuin tuo tuikun palamisaika, mutta tunnin ainaki kuitenki.

[damn]

Parhaiten saisin kirjoitettua, jos pääsisin koulun kirjastoon aamusta alkaen kirjoittamaan. En kuitenkaan mitenkään kerkeä, kun kirjasto aukeaa yhdeksältä ja töissä pitää olla kymmeneltä. Ja viideltä pääsen pois töistä, kerkeisin pari tuntia sen jälkeen olla siellä kirjastossa, mutta en jaksa heti tehdä mitään, pakko vähintään syödä rauhassa kotona, ennenkuin istuisin koneen ääreen. Eli en ole edelleenkään kirjoittanut riviäkään. Aikaa on vajaa kolme viikkoa. Tänään tein monta tuntia itse taidetekstiiliin liittyviä hommia, teen nyt 1:1 kokoista mallikappaletta ja tarkoitus on loppu viikosta päästä tekemään lopullista teosta. Tällä viikolla se kirjoittaminen on pakko aloittaa ja edetä siinä aika vauhdilla, muuten en kerkeä luetuttaa tekstejäni ollenkaan opettajilla.

[skray]

Oonko ymmärtäny oikein damnin lopputyön kirjallisen osan, eli sun pitää siis periaatteessa raportoida se, mitä oot tehnyt päästäksesi lopputulokseen, eli siihen työhön, mitä asiakkaalle tehdään? Eli sun tarttis kirjottaa mitä kokeita jne oot tehny, jotta oot löytäny oikeen tavan tehä se työ sinne asiakkaan seinälle? (eikös se ollu jotain seinälle ripustettavaa?) Tämä on käsky: Illalla otat paperia ja kynän eteesi ja teet aikajanan itelles. Koska teit ja mitä teit. Eikö siitä olis sitte helpompi alkaa raportoimaan eri työvaiheista ja -tavoista, joita oot käyttäny?

vai oonko ymmärtäny ihan väärin.

damn.

[damn]

Joo siis hyvin pitkällehän tälläisessä työssä raportti koostuu työvaiheiden kuvauksesta. Mutta niihin ensimmäisiin työvaiheisiin kuuluu tutkiva ote, ja olenkin lukenut paljon tekstiilitaidetta, sisustusta, valaistusta ja värejä koskevia kirjoja ja jonkun tutkimuksia käsittelevän super tylsän opuksen, josta pitää kaavioita ja ihme termejä käyttää. Alku on siis hyvin kuivaa tutkimuksiin ja havaintoihini perustuvaa asiatekstiä. Sitten päästään siihen, että olen näitten tietojeni pohjalta tehnyt asiakas- ja tila-analyysit, jonka jälkeen vasta pääsen kertomaan omasta työskentelystä. Se oman työskentelyn kertominen nyt on suht helppoa, kait sitä osaa jotain kertoa kaikista työvaiheista. Mutta alku on niin tylsää ja virallista löpinää, etten oikein saa siitä otetta. Tai no, en saa muustakaan otetta just nyt, mutta siitä vielä vähemmän.

[marenkienkeli]

Aloita sellaisesta osasta, mistä saat tekstiä aikaiseksi? Mulla ainakin on pari ekaa lukua täysin kirjoittamatta, mutta niiden jälkeisissä muutamassa luvussa onkin sitten jo jonkin verran tekstiä.

Tänään olisi tarkoitus mennä yliopistolle useammaksi tunniksi kirjoittamaan. Oli tarkoitus mennä vaihteeksi toiselle kampusalueelle kirjoittamaan, mutta unohdin eilen tuonne muistitikkuni. Onneksi tikussa oli nimeni ja vaksi olikin laittanut s-postia, että tikkuni on heillä tallessa.

[heartless]

Näyttökansio.

Palautin kolmisen viikkoa sitten mun näyttökansioni, sen piti olla kaksi viikkoa ennen näyttöviikkoa valmiina ja mullahan oli, ainakin omasta mielestäni. Mulla on ensi viikolla näyttöviikko enkä ole vieläkään saanut ohjaavalta opettajalta hyväksyntää, että kansio olisi ok.

Sisällöllisesti se onkin kunnossa, mutta musta tuntuu, että opettaja haluaa vain päteäkseen puuttua ihan ihme yksityiskohtiin. Kuten siihen, että mun työssä oli lähdeviitteet tekstissä ja lähdeluettelo lopussa, mutta lähteet pitikin yht'äkkiä (ja vastoin moodlesta löytyneitä ohjeita) laittaakin jokaisen aiheen perään. "Ei sinun tietenkään tarvitse tehdä koko työtä uudelleen, mutta voisit vaikka kirjoittaa ne lähteet jokaisen otsikon perään lyijykynällä niin sitä on helpompi lukea."
Lääkehoitoon liittyvään tekstiin mun piti lisätä suoria lainauksia Turvallinen lääkehoito- oppaasta, jotta tiedetään, että olen lukenut sen oppaan.

[damn]

Luovutan. Miten edes kuvittelin, että kerkeisin tehdä opparin ajoissa? Minulla olisi 10 päivää aikaa tehdä taidetekstiili ja kirjoittaa monenkymmenen sivun pituinen raportti ja työharjoittelua on jäljellä viikko. Eilen kirjoitin pari sivua, mutta ne olivatkin helpoimmat sivut koko opparissa. Tänään olen yrittänyt kirjoittaa, mutta minulla on sellainen itkumasennuspaniikki päällä, kun ajattelen, että PAKKO tehdä ja PAKKO valmistua. Olen niin lamaantunut siitä pakosta ja kiireellisestä aikataulusta, että en kykene keskittymään. Nään molempia ohjaavia opettajia ensi viikolla, pitää sanoa heti että siirtyy kyllä syksyn seminaareihin tämä työ. Vaikka tuskin se niitä yllättää, munhan piti alunperin valmistua jo viime jouluna, mutta jossain vaiheessa opintoja päätin, etten kerkeä. On ihan hirveän surkea ja luuseri-fiilis. Miksi olen näin huono.

[lumikukka]

Damn
Jos yhtään lohduttaa, niin minun piti alunperin valmistua amk:sta jouluna 2006. Valmistuin lopulta toukokuussa 2008, välissä piti hakea jo lisäaikaakin. Opinnot ja työharjoittelun sain kasaan "normiaikataulussa", mutta opinnäytetyön kanssa jumituin sitten melkein kahdeksi vuodeksi.

Älä siis suotta ota liian suurta stressiä ja ahdistusta valmistumisesta. Valmistut kyllä aikanaan, ei sillä aikataululla niin suurta merkitystä ole. Valmistumisaikataulun venyminen ei tee sinusta luuseria tai huonoa!

[skray]

Joo damn, ota rauhassa vaan.
Mun piti valmistua syksyllä 2010, mutta tässä vielä pusken. Lisäaikaa ei oo tarvinnu hakee, mutta valmistun vasta viimeisenä mahdollisena päivänä ennen kuin lisäaikaa olisi pitänyt hakea. Joten viime tippaan menee. Nyt damn otat rauhassa ja teet nyt sen mitä ehdit ja pystyt, vaikka se olisi vaan muutama sivu. Oot kuitenki sitte edistynyt ja voit saada opettajilta uusia ideoita, kun he näkevät vähän mitä olet ajatellut. Niin pääset eteenpäin ja voit koko kesän työstää tekstiä. Tsemppihalit!

[L-S]

damn
Muista, että jos olisit yliopistossa, valmistumisaikataulun venyminen olisi sääntö eikä poikkeus.

Kukin tekee omaan tahtiinsa. Ei siitä kannata itselleen luuserifiilistä ottaa.

[marenkienkeli]

damn. Kyllä sä vielä valmistut. Ei kannata ajaa itseään ihan loppuun yhden lopputyön takia.

Mä annoin aikaa sitten itselleni luvan myöhästyä alkuperäisestä aikataulustani. Oli kyllä kiva, kun toinen ohjaajista kehui, että olen hyvä kirjoittamaan. Ja teksti siis oli sitä ensimmäisen version tajunnanvirtakirjoitusta, jonka ei ole tarkoituskaan olla vielä erityisen hyvää.

[Mr. Smith]

damnille täältäkin.

Minäkään en ole valmistunut kummastakaan käymästäni koulusta ajoissa. Toisessa vähän kuulusteltiin asteikon lähestyessä kolmatta, mutta hyväksyivät tilanteen (eivät kehdanneet kuitenkaan potkia pois näin viime tingassa) ja toisessa koulussa vain huokaistiin syvään ja hyväksyttiin tilanne.

Toisinaan vain elämä tulee hyvienkin suunnitelmien väliin

Mutta katsokaan miten hyv--suhteell---kohtala--- missä minäkin olen nyt

Eli vaikka se kirpaisee, maailma ei lopu tuohon. Tsemppiä

[damn]

Kiitos teille tsemppaamisesta .
On minulla jo parempi olo tästä asiasta. Olen nyt asennoitunut niin, että ainakin kerkeän tehdä sen kunnolla ja siitä tulee hyvä. Vaikka numero onkin ihan yhden tekevä, niin mielelläni teen asiat kunnolla. Meillä yleensä porukka valmistuu ajoissa, minun luokkalaiset jopa etuajassa... Kävi kuitenkin ilmi, että ainakin kolme mun kaveria ei valmistu vielä keväällä. Yksi siis luokaltani ja pari muilta linjoilta. Helpotti vähän oloa. Tässä on myös se, että osallistun syyskuussa seminaariin ja sinne ei osallistu melkein koskaan ketään, kun yleensä kaikki menee marraskuussa seminaariin, että valmistuvat jouluna tai sitten huhtikuussa, että valmistuvat keväällä. Jotta saisi suoritettua tän opparin, pitäs seminaarissa opponoida oman laitoksen opparia ja vieraan laitoksen opparia. Tämähän ei siis onnistu jos ei osallistujia ole. Toivottavasti nämä kaveritkin osallistuu samaan syksyn seminaarikauteen, niin sitten saa ainakin opponoinnit suoritettua(emme toki saa valita ketä opponoidaan vaan ne arvotaan), eikä valmistuminen viivästy taas tämän takia.

[skray]

Nyt on gradu valmis open luettavaksi ja parannusehdotuksin murskattavaksi. Tiistaina vien teksin yliopistolle ja sitten vaan odotellaan tuomiota.. paljonko vielä pitää korjailla, että kelpaa.
Toivottavasti saan opelta myös jonkunlaisen alustavan arvosanan siitä, koska olis ihan kiva tietää haluanko edes parannella työtä, vaan kelpaisko se sellasenaan.

[marenkienkeli]

Ei ole viime aikoina ihan mennyt gradupalaverit putkeen ohjaajan kanssa. Minä olin viime viikolla kipeä, joten tapaaminen siirrettiin tälle päivälle. No, tottakai hän on vuorostaan sairaana.