In Vino Veritas

[Nugat]

Siis tätäkö se on?

Ei ole tuota. Mä olen nyt auringon valossa oikein tuijottanut tuota pulloa ja voin sanoa, että ei tee mieli juoda. On virheellistä sanoa että vain pohja on sakkainen, kun koko pullon sisältö on sitä.

Meillä on luokkatovereiden kanssa pippalot ensiviikolla. Kyllä se varmaan jollekkin janoiselle maistuisi.
-----

Tuosta pullon etiketistä (jos jotakuta kiinostaa tai jos tunnistaa). Siinä on hautakivi tai muistomerkki, jossa on miekan kuva kyljessä. Kivipaaden päällä on vielä kotka siivet levällään.

[Jorssi]

Valuttaa sen suodatinpussin läpi, niin eiköhän siitä ihan hyvää tule.

[Nugat]

Valuttaa sen suodatinpussin läpi, niin eiköhän siitä ihan hyvää tule.

Mainio idea!

Kerron viikon päästä mitä sieltä pullosta sitten tuli ulos.

[Nugat]

Kerron viikon päästä mitä sieltä pullosta sitten tuli ulos.

Korkin raottamisen jälkeen lensi koko pullo kaaressa kauas roskikseen. Haisi kuin spurkun paska.

Ilmeisesti pullon korkki ei ollut tarpeeksi tiivis ja näin pääsi sitten käymään. Ei edes sihahtanut yhtään.

Mutta hyi.

[damn]

Huhtikuussa meillä oli tosiaan nuo viininmaistajaiset ja siellä olleista valkoviineistä en pitänyt. Onneksi voittajaksi ei päätynytkään mikään noista silloin maistelluista, vaan lopullinen päätös olikin yllättäen Two Oceans Fresh & Fruity White. Ja tuo oli todella hyvä valinta. Kerrankin valkkari, josta minäkin pidin. Ja kun juhlista jäi tuota juomaakin kiitettävästi yli ja sain valita otanko kotiinviemisiksi punkkua vai valkkaria, niin valitsinkin tuon valkkarin. Aion kyllä jatkossa itsekin ostaa tuota.

[shaana]

Aaah! Viinit

Ennen en ymmärtänyt niistä kummoisesti, suurinpiirtein tiesin mitä tanniineilla tarkoitetaan ja noin..

Koulukuulumisia jupistessa mainitsinkin ottaaneni osaa viinikurssille ja taisin nyt vähän semisti hurahtaa. Suosikkiviiniksi kipusi Etelä-Rhônesta kotoisin oleva Chateauneuf-du-Pape, rypäleenä Grenache (tai espanjalaisittain Garnacha). Ihana punaviini, tuoksussa mm. vanha vuoristorata!

Osaan nyt analysoida viiniä ja tiedän, mistä laaturypäleet ovat kotoisin ja missä mistäkin lajikkeesta tehdään "parhaat" ja/tai klassisimmat viinit. Arvostan myös valkoviinejä nyt, kun tiedän niistä vähän enemmän. Luulisin, että jos ei ole perehtynyt asiaan, ei välttämättä osaa valita itse ehkä viiniä, josta saattaisi oikeasti pitää - mm. ranskalaiset kön tykkäävät kertoa etiketissään vain, mistä viini on, eikä sitä, mitä rypäleitä niissä on.

Ja Sideways-leffassa ylistettiin muuten Pinot Noiria, ja sen myynti lisääntyikin jenkkilässä tuolloin elokuvan ilmestymisen jälkeen merkittävästi.

[kermit]

mm. ranskalaiset kön tykkäävät kertoa etiketissään vain, mistä viini on, eikä sitä, mitä rypäleitä niissä on.

Ranskalaiset viinit ovat tähän asti tuntuneet vähän turhan vaikeilta, mutta nyt uskaltaa toisinaan kokeilla sitäkin hyllyä Alkosta. Vaan kun tahdon jotain todella hyvää, askellan espanjalaisten punaviinien hyllylle, luon katsetta yläviistoon ja poimin hellästi kätösiini pullollisen Faustino ykköstä. Riojan alueen halvemmat viinit ovat varma valinta arkisempiin tilanteisiin.

Valkkarista on ollut vaikea löytää mitään hyvää. Käytäntö on osoittanut minun olevan ABC (Anything But Chardonnay). Valkkari istuu etätyöpäiviin kotona, jos Laitilan Skumppa (kuiva) on jääkaapista loppu. Myös kesällä valkkari maistuu paremmin, lukuun ottamatta sitä pahuuden chardonnayta, josta ei vaan saa kuivaa, vaikka Alko miten yrittää etiketeissään niin väittää.

Kuplivien hyllyllä perinteiset Möttöset ja Lansonit ovat aina turvallinen, sydäntä lämmittävä vaihtoehto. Ken lahjoa haluaa, ei voi näillä koskaan epäonnistua. Taloudellisista syistä olen kokeillut myös kuohuviiniluokituksen tapauksia. Suurimmat toiveet kohdistuivat brändiviini Tarapacan ja espanjalaisen wanna-be-brändin Faustinon kuohuviineihin. Tarapaca oli täysi katastrofi, ei koskaan enää. Faustino sen sijaan on löytänyt paikkansa jääkaappini perusvarustelusta.

Uuden maailman brändiviinit on periaatteessa hyviä: millilleen tasainen laatu aina ja iänkaikkisesti, halpa hinta. Mutta käytännössä se on vaan niin tylsää. Viineissä parasta on kokeileminen, brändiviinit sotivat juuri tätä kokeiluideologiaa vastaan. Mitä järkeä on puhua Tarapacasta, kun sitä on viittätoista eri sorttia, vain yksi niistä on oikeasti hyvä ja sama nimi on istutettu niin punkkuun, valkkariin kuin kuohuvaankin. Vaan tasoittavathan ne uusien tulokkaiden tietä viinihyllyn ääreen.

Ja kyllä minä tykkään kovasti uuden maailman tavasta suhtautua viiniensä nimeämiseen (Plan B, You, me and the gatepost, 7th green ynnä muut).

[shaana]

Uuden maailman brändiviinit on periaatteessa hyviä: millilleen tasainen laatu aina ja iänkaikkisesti, halpa hinta. Mutta käytännössä se on vaan niin tylsää.

Allekirjoitan kyllä tämän mielipiteen täysin.
"Vanhan maailman" viininviljelyssä ja valmistuksessa on juuri sitä luonnon oikkua sun muuta kuun asentoa mukana, mikä tekee jutusta jännittävän ja vaihtelevan.
Tosin ohan missä tahansa päin maailmaa tuotettu viini, johon on kerätty sato sieltä sun täältä, tasalaatuista ja tylsähköä, voisi joku sanoa.

Note to self: Ihan kiva riesling Saksan laatuviinialueelta muttui tiskivedeksi perunalastukourallisen jälkeen.

[Kibaya]

Mä olen hiljaksiin alkanut tutustumaan viineihin.
Kuiva viini saa mulla edelleen aikaan hyvin pitkälti huonot kotiviini-muistot ja useimmista viineistä tuleekin vain kylmät väreet ja yökkäysrefleksi aika pian.
Muutamaa makeampaa viiniä olen kuitenkin saanut juotua ruuan kanssa!
Sekä valkoviiniä, valkohomejuustoa, rypäleitä ja hyvää valkoviiniä! Ihana yhdistelmä!

Edelleen kuitenkin olen kuohuviinin ystävä.
Tällä hetkellä kaapissa lepää Saint Clair-pullo, joka on keskihintainen, mutta ah niin ihanan makuinen.
Ja sopii hyvin juustojen kanssa

Ei musta koskaan mitään viininlipittäjää tule, mutta onpahan nyt muutama merkki jotka on kivan makuisia ja sopivat mun muuhun makumaailmaan.

[Suvi]

Kerranki muistan juomani viinin nimen! Rosiére Syrah.
Sain tädiltä punaviiniä, jonka join sitten yksinäni. Tämä oli hyvää, jos haluaa suhteellisen edullista viiniä. Tuo on näköjään myös vähätanniinista, eli ei tullut pää kipeäksi. Join sitä patongin ja salaatin kanssa, ja sen jälkeen ainoastaan itseni kanssa.

Muoks. Oho. Tuotahan mainitsemaani viiniä kehutaan jo tämän ketjun alussa. Oletan, että se on samaa.

Yhdellä työkaverilla oli joku tosi kätevä älypuhelinsovellus, jossa pääsi suoraan tarkistamaan mikä on juuri juomansa/tilaamansa viinin keskivertoarvostelu. Ei vaan mitään hajua, mikä se oli. Siinä mielessä se oli kätevä, jos oli jossain liikenteessä, eikä tiennyt yhtään mitään viineistä.