Miellyttävät sanat ja sanonnat

[Lyyra]

Varastan ketjuidean melkeinpä otsikkoa myöten Jatkoaika.comista. Löysin sen, kun googlasin itselleni vierasta sanontaa "Hyvää yötä, Hanna ja lapset". En löytänyt sanonnalle selitystä tai alkuperää.

Mutta tuota ketjua lukiessani totesin, että meillähän on aika veikeä kieli, ja sitä on syytä juhlistaa.
Tähän ketjuun listattakoon siis (perusteineen ja tarvittaessa merkityksineen) fordelaisten korvaan miellyttävältä kuulostavia, tai suutuntumaltaan mukavia sanoja, sanontoja ja lausahduksia.

Aloitan vatkulilla, joka on siis suomalainen perinneruoka, jolla on veikeä nimi.

[Nugat]

Löllö on miellyttävä sana suussa. Ja kaikki muut tuommoiset; mönjä, liru, nötkötti. Muljua.

Nyt en kyennyt kuin tämän laatuisiin sanoihin. Palataan asialle myöhemmin.

[Lyyra]

Tänne voi toki lisätä myös kielellisesti mielenkiintoisia riimejä vaikka loruista tai lauluteksteistä. Itse tykkään tunnetusti Tommi Liimatan teksteistä. Eräässä Absoluuttisen Nollapisteen kappaleessa lauletaan:

"minua narutettiin, sen jälkeenkin olen naruttunut
minua nauratettiin, sen jälkeen en ole nauranut"




Vatkulin lisäksi joillakin muillakin perinneruuilla on hauskoja nimiä, kuten: kampsu, lörtsy, klimppisoppa.

[Lumikki75]

Löysin sen, kun googlasin itselleni vierasta sanontaa "Hyvää yötä, Hanna ja lapset". En löytänyt sanonnalle selitystä tai alkuperää.

Vähän ootee, mutta mulla on sellainen muistikuva, että Markus-setä olisi aikanaan sanonut niin aina jokaisen radio-ohjelman lopuksi. Ja ei, en muista sitä itse, vaan mulle on kerrottu.

Tähän hätään ei tule miellyttäviä sanontoja mieleen, mutta palaan asiaan.

[L-S]

Mulla on ilmeisesti eri maku kuin teillä, kun en tykkää juuri mistään tähän asti mainituista sanoista. Hyvää yötä Hanna ja lapset oli itsellenikin vieras sanonta, mutta sentään hilpeä, voisin hyvin käyttää sitä.

Sen sijaan löllöt sun muut vastaavat ovat mielestäni melko epämiellyttäviä sanoja. Vatkulissakin on jotain vastenmielistä.

Miellyttäviäkin sanoja tiedän kyllä paljon, mutta nyt ei tule yhtään mieleen.

[Lyyra]

NIin ei toki tarvi olla samaa mieltä. Mä ajattelen näitä siltä kannalta, että miltä sana kuulostaa äänenä ja äänneyhdistelmänä, en niinkään sanojen merkityksiä.
Tosin joskus on hauskoja sanoja, joiden merkitys vain korostuu sanan äänneasun myötä, kuten huru-ukko.

[Nugat]

Mä myös ajattelin miltä sana tuntuu sitä sanoessa. Joitain sanoja on kiva toistella vain sen takia, että on kiva suutuntuma.

[L-S]

Joo, mua taas ärsyttää juuri noissa se äänneyhdistelmä. Liikaa ö:tä sun muuta. En mä silti koko ö-kirjainta vihaa, esimerkiksi yö on kamalan hieno sana. Se vaan yhdistyy epämiellyttävästi joskus.

[L-S]

Löysin uutisotsikosta miellyttävän sanan: lypsylehmä.
Erikseen molempi sanan osa on paljon tylsempi kuin yhdessä.

[Kibaya]

Rötväillään on sellainen mitä meidän perheen sisällä käytetään.
Siinä tulee sanassa heti ilmi mitä on aikomus tehdä tai mitä on tullut tehtyä.
Rötvättiin. Rötväiltiin. Aiotaan rötväillä.

[Nugat]

Kekseliästä. Ästä. Kekseli. Kekseliästä.

Kun joitain sanoja hokee tarpeeksi, niin niistä tulee mukavan merkityksettömiä ja hölmöjä.

[Lyyra]

Kuontalo.

uo-diftongi on aika kiva.

[L-S]

Tursas. Meritursas. Tur-sas.