Työ- ja koulukuulumiset

[Kibaya]

Onnea skrääkkä

[marenkienkeli]

Onnea Skray!

Mä taas mietin, että ryhtyisinkö jatko-opiskelijaksi ja hommaisin vaikka oikeuden johonkin toiseenkin tutkintoon, kun ei tää reilu 5 vuotta opintoja tunnu riittävän. Tää on niin mun ala, mutta halu oppia uutta on edelleen kova.

[Lyyra]

Miksi tämä ketju on huuhaassa?

No enivei, se aiemmin mainitsemani melkein varma työharjoittelupaikka on nyt varma. Jos joku sattuu tietämään Tampereella kohtuuhintaisen ja kivan asunnon mulle ja Moulle, niin saa vinkata.

[lumikukka]

Onnea Lyrtsille työharjoittelupaikan varmistumisesta!

[Lyyra]

Onnea Lyrtsille työharjoittelupaikan varmistumisesta!

Kiitos.

[Suvi]

Lyrtsi, onnea!

[Kibaya]

Jee Lyyris!


Pidetään silmä auki.

[L-S]

Hyvä Lyyra ja onnea Tampere!

[marenkienkeli]

Onnea Lyyralle mieleisestä harjoittelupaikasta!

Mieheke totesi eilen, että taidan olla aika innoissani gradun teosta. No, niin kai mä oon. Helppo olla innostunut, kun saa tutkia itselle mielenkiintoista aihetta. Lisäksi ohjaaja on ihanan kannustava. Tutkimus tuntuu aika kivalta tällä hetkellä, vaikka (tai ehkä juuri siksi) aika pitkää päivää on tullut tehtyä. Onneksi mulla on Mieheke. Muuten musta voisi tulla sellainen hullu tutkija, joka lähestulkoon asuu yliopistolla.

[Lyyra]

Kiitos kaikille onnittelijoille.

[päivänpolttaja]

Lyyralle onnittelut vielä ainakin yhdeltä taholta eli täältä. Onnea myös asunnon etsintään Lyyralle & Moukarille! Ja onnea vielä Tampereelle ja tamperelaisille siitä, että saavat Lyyran ja Moun takaisin!

Onnea myös Skraylle!
Oma yliopistoni ei muistanut maisteriuden yhteydessä ruusulla, mutta sain kutsun johonkin publiikkiin, johon en kuitenkaan kerennyt mennä.

[Lyyra]

Lyyralle onnittelut vielä ainakin yhdeltä taholta eli täältä. Onnea myös asunnon etsintään Lyyralle & Moukarille! Ja onnea vielä Tampereelle ja tamperelaisille siitä, että saavat Lyyran ja Moun takaisin!

Onnea sinullekin uuteen työhön.

[Mr. Smith]

Onnea Lyyralle!

Omat kuulumiset: töissä on minimiminimimiehitys (pomokin kävi äsken ihmettelemässä miten me aiotaan pärjätä) ainakin tämän viikon.
Eli jos tästä selviän, niin selviän mistä vain.

Kumma kyllä tunnelma ei ainakaan vielä ole (kuvittele tähän maansa myynyt, saippuaa ja manillaköyttä lähikaupasta ostava kattopalkkia sillä silmällä katseleva hymiö) vaan lähinnä (kuvittele tähän tätä viikkoa haasteena pitävä alfa-uros, joka juoksee aamuisin maratonin myskihärkä-lauman kanssa saadakseen juuri oikeanlaisen aromin itseensä)
Let's rock.

Ps. hymiöt? Huhuu, hymiöt..? No pahus, kirjoitan sitten hymiöt...

[päivänpolttaja]

Mulle tulee vieläkin puheluita kaikista niistä paikoista, joihin olen hakenut kevään aikana töihin ("olit kova hakija, mut niin oot varmaan muualleki"). Vähän on kyllä sellainen olo, että taidankohan olla vain paperitiikeri.

Siihen paikkaan, johon olen menossa töihin, pitää vielä esittää rikosrekisteriote, jonka tilasin jo viikko sitten, mutta jota ei tullut vielä tänäänkään. Sen takia joudun vielä odottelemaan täällä, enkä pysty aloittamaan kesälomaa. Kai niillä sitten on siellä ruuhkaa tähän aikaa, kun en vielä ole sitä saanut. Samana päivänä tilattu verokortti tuli jo, joten verohallinto on näköjään nopeampi toimissaan kuin Oikeusrekisterikeskus. On vaan tympeää tällainen odottaminen yhden pienen asian takia.

[kermit]

Koulu: ohi. En edelleenkään valmistunut mihinkään. En edelleenkään aio valmistua mihinkään. Odotan viimeisen kurssin arvosanan, tilaan sitten opintosuoritusotteen ja sitten saa uuden opetteleminen vuodelta 2012 piisata. Uutta alan opiskella sitten, kun joku alkaa taas kiinnostaa. Meneekö siihen kaksi viikkoa vai kaksikymmentä vuotta, jää nähtäväksi.

Työ: uudessa työpaikassa normaalia lyhyempää (3 kk) koeaikaa jäljellä noin 15 päivää. Huomenna menen allekirjoittamaan uuden työsopimuksen toiseen työpaikkaan. Uusi työ on ollut pieni pettymys. Minulla on yli 10 vuotta työkokemusta ja 72 opintopisteen verran yliopistotasoista koulutusta ja minut on laitettu vastaamaan puhelinvaihteeseen ja huolehtimaan postista. Minä tein 2 vuotta töitä päästäkseni eroon puhelinvaihteesta ja 7 vuoden jälkeen minut on etukäteen varoittamatta laitettu siihen takaisin. En pääse siitä yli. Enkä siitä, että kansainvälinen työ onkin sitä, että lähetän kerran kolmessa kuukaudessa Saksaan sähköpostin, jossa lukee "Order" ja muutaman kerran päivässä Tanskaan viestin, jossa lukee "Beställning". En minä tätä varten opiskellut...

Mitä olen oppinut: pitää kuunnella omia fiiliksiä ja luottaa niihin, vaikka miten haluaisi muuta. Irtisanoutuessani lähteäkseni nykyiseen työhöni ei tuntunut miltään. Olin hakenut aktiivisesti uutta työtä melkein 3 vuotta ja kun vihdoin sain sen, olin likimain hälläväliä-fiiliksin. Jostain syystä en pomppinut innoissani. Ihmettelin myös, miksi haastatteluprosessi oli 3-vaiheinen, joista ensimmäinen ja viimeinen oli rekrykonsultilla, vieläpä eri firmoilla. Jälkiviisaus on toki kovin helppoa.

Nyt tuota tulevaa työtä ajatellessani olen ihan hip ja hurraa. Fiilikset on todella hyvät ja odotan jo mitä siellä pääsee tekemään.

Seuraavaan viiteen - kymmeneen vuoteen en halua joutua työtä hakemaan. Mitta on sitä lajia niin kovin, kovin täynnä.

[skray]

Taas yksi työhakemus lähetetty. Toivottavasti olis viimenen hetkeen.

[Mr. Smith]

Tervetuloa arvostelemaan tämän päivän "sinäkin läpsäisisit naamaasi jos tietäisit miltä tuo kuulosti pääsi ulkopuolella"-lausahduksia.

Se tulee joltain virmamme pomolta, jolle olemme valittaneet että tällä väkimäärällä EI hommaa pyöritetä ja se kuulostaa tältä: "service deskistä tulisi irroittaa 1-2 henkilöä seuraamaan tikettien etenemistä ja huolehtimaan että ne hoidetaan sekä olemaan yhteydessä asiakkaisiin."

Raatimme antoi asteikolla 1-5 tälle naamaläpsyä.

Perustelut: "sen ehdottaminen että porukkaa vähentämällä porukan määrä lisääntyy on merkki joko täydellisestä todellisuudesta irrottautumisesta tai virman todellisten arvojen omaksumisesta. Kuka sanoi että tyhjästä ei voi nyhjästä? Ei ainakaan tämä henkilö."

Pisteitä tosin pudottaa se että nyt on kesä ja raati ei siksi jaksa stressata tuosta.

Tämänkertaisen kierroksen lopettaa uusi, klassikko jo syntyessään, lausahdus, joka kuultiin vastauksena samaiseen ilmoitukseen eli porukka on kohta valmis lataamoon tällä työtahdilla ja -määrällä.

Se kuuluu: "ei täällä tartte olla jos ei halua."

Raati antaa täydet läpsyt.

Perustelut:"harvemmin on koko työporukka saatu panostamaan 110 % enemmän. Nimittäin lottoamiseen."

Kiitos mielenkiinnostanne, ja lapset: älkää ryhtykö it-alalle

[Mr. Smith]

Minkähän takia edellinen postaus oli kahdesti täällä? Tai ainakin sellaisena se näkyi minulle...

Tänä aamuna on soittanut mukavia asiakkaita. Kyllä, tässä ammatissa se on niin harvinaista että siitä pitää erikseen mainita internetissä, vetää raksi ruutuun ja me lopettelimme äsken spontaania, monimutkaisen koreografian omaavaa tanssia täällä työpaikalla.

Asiakkaita jotka eivät hermostu pienistä, vitsailevat ja ovat valmiita kertomaan kuullessaan että olen vielä n00b13 mitä heidän vikainen ohjelmansa tekee tai siis mitä sen pitäisi tehdä

Enemmän tuollaisia

[Mr. Smith]

Sarjassamme miksi-on-niin-hitsin-hienoa-ulkoistaa-palveluita-ulkomaille-jolloin-ainostaan-he-voivat-korjata-ongelman:

"Joo me laitettiin serverille yksi korjaus mutta se ei näköjään auttanut mutta ei ehditä tehdä mitään koska meillä alkaa nyt vapaapäivät, moikka hei!"
- Virallinen vastaus tiimiltä joka on ainoa taho joka voi korjata tällä hetkellä kaikkia asiakkaita koskevan ison ongelman -



Eipä silti, aluksi ongelma kävi suomalaisessa asiantuntija-tiimissä, ja heidän ehdotus oli "asentakaa kaikkiin tietokoneisiin käyttöjärjestelmä uudestaan".



Jos joskus tuntuu että osoitan ylimielisen älykkömäistä suhtautumista muihin tiimeihin näissä viesteissäni, niin se johtuu että suhtaudun heihin kuin lapsuutensa metsässä viettäneisiin villilapsiin, jotka otettiin kiinni aikuisina, laitettiin huonosti istuviin tietokonevalmistajien logoja kantaviin t-paitoihin ja annettiin komennoksi ylläpitää elintärkeitä järjestelmiä. Ja tämä ihan vain siksi, että tällainen järjestely tuli halvemmaksi kuin ammattilaisten palkkaaminen.

[skray]

Eipä tullu työpaikkaa.
Olivat kuulemma päätöksenteossa olleen kahden vaiheilla mun ja jonkun toisen kanssa ja olivat lopulta valinneet sen toisen. Tylsää. Mihin mä nyt haen? Mä haluan uuden työpaikan.
Toisaalta ei harmita, koska työ ei kuitenkaan olis ollu ihan sitä, mitä olin ajatellut, kivalta toki kuulosti. Mutta.
Mihin mä nyt tosiaan hakisin?

[Aurora B.]

Skrää Olen myös surrut tämän alueen surkeaa työtarjontaa. Mulla on strategiana ruveta myymään itseäni ( ) potentiaalisille työnantajille äitiysloman loppupuolella niin, että ilmoittelen olevani kiinnostunut heidän firmastaan ja tällaisista-ja-sellaisista töistä ja jos heillä aukeaa paikka, niin ilmoitelkaa Nythän olen lähinnä seurannut ilmoituksia vapaista paikoista (tosin en niitäkään tilani takia kovin aktiivisesti). Mutta tosiaan, ei vapaita työpaikkoja välttämättä laiteta avoimeen hakuun. Munkaan kuppasta duunia ei laitettu avoimeen hakuun mihinkään


Pomon pomo meinasi tehdä kivat kepposet ja yritti vaivihkaa hiljentää mun tuuraajan etsinnän Yksi mun pomoista kuuli sen sattumalta, selitykseksi tuli "noku syksyn näkymät on niin heikot" Pientä negatiivista liikehdintää oli täällä havaittavissa No, kyllä tähän nyt sitten tulee joku. Tai ehtiihän tässä mun loman aikana sattua vielä vaikka mitä

Samainen, joka tuon kuuli, kertoi mulle myös, millaista väkeä tätä sijaisuutta oli hakenut. Ihan järkyttävää. Johtajista lähtien kaiken maailman ylikoulutettuja, kolminkertaisilla palkkavaatimuksilla varustettuja epäkelpoja kandidaatteja. Mä olen aina pitänyt itseänikin jo jonkun verran ylikoulutettuna. Tuleva sijainen on vielä korkeammin koulutettu Saa kyllä olla epätoivoinen.


Tänään on viimenen työpäivä ennen lomaa Loman jälkeen tämä sijainen sitten tulee mun oppiin. Katotaan, mitä siitäkin tulee. Aion tänään laittaa pomolle listaa mun työtehtävistä ja tarvittavista ohjelmista, että saavat hommata niihin tunnukset ja miettiä valmiiksi, että mitä kaikkea tälle tuuraajalle opetan ja mitkä hommat delegoidaan ja minne. Muuten se on mun hommaa sitten elokuussa Samoin pitää laittaa pomolle ohjeet siitä, kuinka mun äitiysloma pitää ilmoittaa työnantajalle virallisesti Kun ei pomo itse tiedä, ja mä en halua ottaa riskiä, että menee pomon säädön takia *tuiksi.


Nåjåå. Kohta kuukausi hermolepoa

[skray]

hmm.. alan mäkin tässä olemaan epätoivoinen töiden suhteen, kun tosiaan on niin vähän mitään tarjolla.
En mä tiiä oonko ylikoulutettu mihinkään, enemmänkin tuntuu siltä, ettei mun koulutus riitä mihinkään, vaikka on kuitenkin maisterin paperit. Pitäis sillä olla edes jotain merkitystä, mutta ei kai mun alan papereilla kauheena perustöitä haeta. ja

[Lyyra]

Oon ollut koko viikon sairaana töissä, kun uus työntekijä ei pidä velvollisuutenaan tuurata. Menen ilmeisesti tänäänkin, kuumeessa, koska ilmeisesti nykyään kaiken maailman grillailut ja muut on hyviä syitä kieltäytyä töistä. Pitääpä muistaa seuraavassa työpaikassa.

[Mr. Smith]

Tsemppiä Skraylle ja rentouttavaa lomaa Aurora B.:lle

Meidänkään alalla paikat harvoin tulevat julkisesti auki, ja headhunttaus koskee vain harvoja & valittuja.
Huolimatta negatiivista uutisista töihinotto on mennyt entistä enemmän vuokratyöfirmoille; se on yritysten kannalta helpompaa ja huolettomampaa. Työntekjä ei välttämättä aina jaa tätä näkökantaa mutta onko siinä mitään uutta aurinkolampun alla?

Eli kannattaa ilmoittautua johonkin vuokrafirmaa. Se ei maksa mitään ja eihän sitä koskaan tiedä.

[Lyyra]

Smithin kaa samoilla linjoilla. Oon aikoinani saanut vuokrafirman kautta kokopäivätyön, josta koeaika oli vuokrafirman leivissä, ja irtisanoutuessani (koeajan lopussa) varsinaisen työpaikan pomo sanoi, että hän olisi vakinaistanut minut sen varsinaisen työpaikan palkkalistoille ehdottomasti. Eikä mulla ollut edes sen alan aiempaa työkokemusta. Eikä kaikki vuokrafirmat ole niin pahoja kuin alan maine antaa ymmärtää.