Tää on ehkä vähän vanha ketju, mutta haitanneeko tuo?
Ylellä pyörii taas Louis Therouxin dokumenttisarjan jaksoja. Katsoin eilen
Theroux ja Translapset. Se on vain kaksi päivää kai enää areenassa.
Tykkään miten kiihkoton Theroux on. Asiasta pyritään selvittämään usean eri näkökulman takana olevia tunteita ja mahdollisesti faktojakin. Kaikille annetaan puheenvuoro, myös niille mielipiteille jotka ehkä eroavat siitä yleisesti hyväksytystä. Sille annetaan tilaa ja Theroux itse on tuomitsematta minkään osapuolen edustajaa.
Translapset-jaksossa kerrotaan faktaa transprosessista lapsilla, vanhempien tunteiden skaalasta ja lasten tunteiden skaalasta.
Jakso tuo erittäin hyvin eteen sukupuolen moninaisuutta. Että ei ole vain kaksi sukupuolta, vaan siihen mahtuu myös muita variaatioita.
Kuten dokumentissa tulee esiin, transsukupuolisten kohdalla puhutan dysmorfiasta omaa kehoa kohtaan. Oma keho tuntuu väärältä, osalla ihan kokonaan, osalla vain osittain. Kyseessä on kuitenkin lapset ja teinit. Toiset haluavat kokonaan eroon dysmorfiaa aiheuttavista sukupuolielimistä, toisille riittää vain osa. Riittää että saa ilmaista itseään sellaisena kuin on ja saa vaikka sukupuolenkorjauksesta vain yläosien leikkauksen - top surgeryn - eikä alapään alueelle tehdä mitään. Silti henkilö voi olla eri sukupuolta mihin syntyi.
San Fransicossa tämä on mahdollista, tuskin Texasissa
Vanhempien tunteet vaihtelee. Suurin osa dokumentissa mukana olleista tukee lastaan, mutta aiheellisesti myös mietitään että mitä jos lapsi katuukin kaikkea sitten 15 vuoden päästä. Silti kuitenkin tiedostetaan se, että myöhemmin prosessi vaatii enemmän toimenpiteitä. Nyt voidaan yhdellä ihonalaisella kapselilla pysäyttää puberteetti ja vaikuttaa hormoonitoimintaan. Tietenkään tämän raakaa tieteellistä faktaa jaksossa ei kuulla (tutkimukset, riskit, tulosten jälkivaikutukset jne), mutta puberteetin se pysäyttää ja estää näin esim. rintojen kasvun.
Jaksossa on myös yksi isä joka ei suvaitse poikansa julkista esiintymistä tyttönä. Hän suvaitsee sen kotona, mutta ei kodin ulkopuolella. Lapsi antaa ehkä siksi vähän ahdistuneen kuvan, mutta ei pahasti. Mietin onko isän mielipiteillä tekemistä lapsen sanoihin tulevaisuudesta. Olisi mielenkiintoista nähdä miten pojan identiteetti kehittyy vaikka viidessä vuodessa. Pysyykö mielipiteet samana, vai muuttuvatko ne mihinkään suuntaan.