Ruokajutut

[Kibaya]

Mä kanssa tekisin ehkä jotain sitruuna-kerma-wannabe-remouladea tms. kastiketta. Remoulade on vaan vähän hankala.

Toinen vaihtoehto on tehdä siitä broilerinkoipien nesteestä kastike.
Neste kattilaan, maizenaa ohjeen mukaan ja eikun keittämään. Jos maku on liian tuju, sitä voi taittaa esim. pienellä määrällä tomaattimurskaa tai kermaa. Tomaattimurksaa siinä, että sen maku sopii broileriin ja perunoihin Jos teet kermaisen version, se voi olla aika ähkyn täyttävää tuossa yhdistelmässä. Mulla ainakin tulee makujen suhteen tunkkainen fiilis, jos on perunaa, broilerinkoipia ja kermakastiketta. Siis kerma, ei kasvirasvavalmisteinen.

[skray]

Niin siis tarkoitus oli perata ne broilerit valmiiksi paloiksi ja heittää ne palat sinne kastikkeeseen, ei siis koko koipia.
Mä olin ajatellut sellaista peruskastiketta curry/broilerimauste-vivahteella.
Ja vaikeinta tässä onkin se, ettei peruskastikkeiden reseptejä oikein tahtonut löytyä googlettamalla, vaan ainoastaan sellasia, jossa ensin paistettiin fileesuikaleita ja sitten siihen tehtiin se kastike. Kun nimenomaan haluaisin sellaisen reseptin, jossa aloitetaan tyhjästä ja lopuksi lisätään broileri.

Tänään ruuaksi tulikin kuitenkin jauhelihakiusausta valmiista perunasipulisekoituksesta, kun huomasin, että perunat oli loppu siinä vaiheessa, kun broilerin piti mennä uuniin. Onneksi en kerennyt avata sitä broileripakettia.

[Lyyra]

Ei kai siihen tarvi mitään sen ihmeempää reseptiä. Rasvaa pannulle/kasariin, ja sipuleita, jos haluat. Inkiväärikin sopii kanan kanssa. Mausteetkin kannattaa heittää sekaan jo tässä vaiheessa. Sitten vaan nestettä ja suuruste sekaan. Nesteeksi laittaisin pelkän veden sijaan kana- tai kasvislientä. Nestemäiset mausteet/jatkeet (soijakastike? tomaattipyre? sitruunamehu? makea chilikastike? kerma? worcestershire? tabasco? jne./tms.) kannattaa laittaa ehkä vasta tässä kohtaa. Kanan makua saa mukaan myös, jos käytät koivet pannulla ennen uuniin laittamista, ja teet sen kastikkeesi samassa pannussa.

[skray]

Jee Lyyra! Juuri tollasta yksinkertaista ohjetta tarvitsinkin!

Niin ja hei! Onhan mulla toinenkin kysymys.
Mulla on punajuuria jääkaapissa ja ajattelin laittaa niitä uunissa valmiiksi kuutioituna perunoiden, porkkanoiden ja sipulilohkojen kera. Pitäiskö mun ensin keittää punajuuret ja sitten vasta kuoria ja kuutoida, vai voisko ne suoraan vaan laittaa uuniin? Mietin, että lähteeköhän se väri sitten liukenemaan muihin ainesosiin ja sitten kaikki on pinkkiä? Kokemuksia?

[Kibaya]

Kyllä. Kaikki on pinkkiä, vaikka keittäisitkin etukäteen. Lisäksi punajuuresta tulee helposti mössöä, joka ei ole hyvä juttu.
Suosittelen laittamaan punajuuret pienemmiksi paloiksi kuin perunat ja porkkanat. Pinkkiä tulee, mutta haittaako se? Ei niistä ihan hirveän pinkkejä ole mulla koskaan tullut, nesteestä vaan.

[@gen.fi]

Jos haluat oikein hfistellä, niin kunnon nokare voita kuumalle pannulle ja vehnäjauhoa sen verran että se muuttuu nokareiksi. Sitten vain ruskistetaan halutun väriseksi. Mitä tummenpi sitä pähkinäisempi maku. Polttaa ei kuitenkaan kannata.
Sitten vettä pikku hiljaa vähsen kerrallaan ja sekoitetaan. Muuttuu nopeasti sellaiseksi liisteriksi, että pannut lähtevät liikkeelle. Ei se mitään taas hieman vettä ja jatketaan tuota kunnes on melkein juoksevaa. Sitten vain maustetaan halutuksi.
Tuota voi käyttää myös keiton pohjaksi, tulee muuten hyvää.

[@gen.fi]

Punajuurista tuossa tein viikolla uunijuureksia.
4 pientä punajuurta, lanttu, palsternakka, parisipulia, hieman bataattia.
Toki noiden keskellä oli vielä pekoniin kääritty täytetty kalkkunanfile.

Kai siitäkin tuli jonkinlaista makua lisää niihin.
Sitten vielä valelin juuresten päälle.
2tl hunajaa, 1dl vettä, 1tl suolaa .
Tuli kyllä maukasta.

[Maija]

Jos haluat oikein hfistellä, niin kunnon nokare voita kuumalle pannulle ja vehnäjauhoa sen verran että se muuttuu nokareiksi. Sitten vain ruskistetaan halutun väriseksi. Mitä tummenpi sitä pähkinäisempi maku. Polttaa ei kuitenkaan kannata.
Sitten vettä pikku hiljaa vähsen kerrallaan ja sekoitetaan. Muuttuu nopeasti sellaiseksi liisteriksi, että pannut lähtevät liikkeelle. Ei se mitään taas hieman vettä ja jatketaan tuota kunnes on melkein juoksevaa. Sitten vain maustetaan halutuksi.
Tuota voi käyttää myös keiton pohjaksi, tulee muuten hyvää.

Miten tämä eroaa perinteisestä ruskeasta kastikkeesta? Näin minä ainakin sen teen.

[Lyyra]

Jos haluat oikein hfistellä, niin kunnon nokare voita kuumalle pannulle ja vehnäjauhoa sen verran että se muuttuu nokareiksi. Sitten vain ruskistetaan halutun väriseksi. Mitä tummenpi sitä pähkinäisempi maku. Polttaa ei kuitenkaan kannata.
Sitten vettä pikku hiljaa vähsen kerrallaan ja sekoitetaan. Muuttuu nopeasti sellaiseksi liisteriksi, että pannut lähtevät liikkeelle. Ei se mitään taas hieman vettä ja jatketaan tuota kunnes on melkein juoksevaa. Sitten vain maustetaan halutuksi.
Tuota voi käyttää myös keiton pohjaksi, tulee muuten hyvää.

Miten tämä eroaa perinteisestä ruskeasta kastikkeesta? Näin minä ainakin sen teen.

Ei kai se eroakaan? Ei kai ollut tarkoituskaan?

[Maija]

"Jos haluat oikein hfistellä" -aloitus hämäsi mua. En yhdistänyt sitä ruskeaan kastikkeeseen.

[Lyyra]

No onhan ruskea kastike kyllä vähän hifistelyä, kun se on niin vaikea. Tai ainakin mulle on, kun en onnistu siinä koskaan.

[Maija]

Mulla ruskean kastikkeen tekemisessä syttyi lamppu, kun tajusin, että jauho-rasvaseosta saa oikeasti ruskistaa melko kauan. Ensimmäiset kokeiluni aikanaan olivatkin harmaata jauhovelliä, kun en tätä ollut hoksannut.

[Lyyra]

Ja varmaan sitä levyä ei kannata pitää ihan täysillä tuossa vaiheesa? Koska mulla ne ainakin tuppaa aina palamaan.

[damn]

Minun pitäs tänään tehdä ruskea kastike ruuan kanssa. Pelottaa jo etukäteen, koska en ole onnistunut tekemään hyvää kastiketta kovinkaan monta kertaa ja siksi en niitä tee niitä lähes koskaan. Viimeksi kun tein kastikkeen niin siitä tuli hyvin epäilyttävän näköistä mönjää.

[Maija]

Ja varmaan sitä levyä ei kannata pitää ihan täysillä tuossa vaiheesa? Koska mulla ne ainakin tuppaa aina palamaan.

Mä pidän useimmiten levyä nelosella (asteikolla 1-6). Silloin ei tarvitse ihan koko ajan olla vahtimassa ja sekottamassa seosta.

[@gen.fi]

No eipä se eroakkaan siitä tavallisesta kastikkeesta, mutta kuinka moni sitä tekee enää tuolla tavalla.
Jos siitä haluaa sellaista sileää ja pehmeää ilman paakkuja olevaa kastiketta eikä mitään jauhovelliä sitä tulee sekoitella aikasta pitkään.
Viimeksi kun tein ison sienikeiton 3l, niin meni pelkässä pohjan sekoittelussa sellaiset 30-40 min.

[skray]

No mä oon kyllä joskus kokeillut tuota ruskean kastikkeen tekoa, mutta kovin hyvin onnistumatta. Olen ottanut välineurheilijan asenteen ja syyttänyt niitä: Teflonpannu, puuhaarukka. Ei ole voinut käyttää vispilää, kun on vaan metallinen ja sillä ei saa teflonpannua sorkkia.
Nyt olis pikkukattila ihan tavallista terästä, niin vois koittaa siinä tuon kastikkeen tekoa joskus.
Lihaliemikuution (tai puolikkaan) lisäämällä sais makuakin varmaan oikein hyvin.

[Kibaya]

Mut on koulutettu sitten ihan väärin, sillä koen ruskeakastikkeen teon olevan yksi helpoimmista kastikkeista mitä on.
Meidän isä ei lapsuudessa osannut tehdä sitä ollenkaan. Sen jauhelihakastike oli aina vetistä litkua, missä oli palaneita hippusia seassa. Äiti opetti mulle kastikkeen teon jo aika nuoresta ja siitä eteenpäin mä tein jauhelihakastikkeen pohjan. Iskä sai kyllä tehdä sen loppuun, mutta mä tein sen rasva-jauho-mössön ja lisäsin veden.
Kikkakakkoset on veden lisäämisessä ja sekoittamisessa. Meillä lisätään ensin vähän vettä, otetaan pannu levyltä ja sekoitetaan niin maan vimmatusti. Puuhaarukka on mun lemppari, koska vispilä sotkee enemmän
Sekoittamisen jälkeen soossi kattilaan ja levylle ja loput härpäkkeet perään. Mitä sinne sitten ikinä tuleekin.
Nakkikastike tehdään tietysti niin, että jauhot sotketaan nakkeihin jo alkuvaiheessa ja vesi siinä kohtaa, kun nakit on ruskeita. Veden lisääminen tapahtuu myös vähän kerrallaan, eikä suinkaan lorauttamalla litran vettä yhteen kyytiin.

En muuten pidä ruuanlaittopuheessa, kun laitetaan ainetta X ruokaan siksi "että se antaa lisää makua". Mitä makua? Eikö siinä ruuassa ole itsessään maku, jota voidaan korostaa mausteilla. Mutta "lisätään vielä sinappia antamaan makua". Mitä makua? Sinapin makua vai? :tyhmä:

[Nugat]

Ruskeakastike on ainoa asia, minkä meiän isä osaa tehdä ja se tekee sen ihan hyvin. Ja meillä käytetään muutes aina rautapannua. Ja puuhaarukkaa.

Ja höm. Ei tuo nyt niin vaikeaa ole. Mä meinaan vain aina jostain syystä pihistellä voin kanssa, sitä lopulta olla paljon enemmän kuin ensin sinne pannulle viskon. Muuten jauho+veti-suurustus on kamalan helppoa. Jos joku kastike näyttää olevan liian vetisen oloista sekoitan pienessä määrässä viileää vettä hieman jauhoja ja viskaan kastikkeen sekaan. Vaaleaa kastiketta tulee tehtyä niin, että ei hirveästi ruskista jauhoja, pyöräyttää vain voissa ja lisää hiljalleen maitoa koko ajan sekoittaen.

[Lyyra]

Mut on koulutettu sitten ihan väärin, sillä koen ruskeakastikkeen teon olevan yksi helpoimmista kastikkeista mitä on.
Meidän isä ei lapsuudessa osannut tehdä sitä ollenkaan. Sen jauhelihakastike oli aina vetistä litkua, missä oli palaneita hippusia seassa. Äiti opetti mulle kastikkeen teon jo aika nuoresta ja siitä eteenpäin mä tein jauhelihakastikkeen pohjan.

No meille kaikille sitä ei oo opetettu lainkaan.
Meidän äidille ruuanlaitto on useinkin ollut vähän sinne päin. Ainakin tietyt jutut. Mun kokemus ruskeasta kastikkeesta on, että se palaa aina, ja siinä vaiheessa kun se alkaa palaa, on pakko lisätä neste, ettei se pala. Ja sitten tuloksena on sellainen harmaa iljettävä kastike.

Mutta ehkä keijojen vinkeillä uskaltais jopa kokeilla.

[skray]

En muuten pidä ruuanlaittopuheessa, kun laitetaan ainetta X ruokaan siksi "että se antaa lisää makua". Mitä makua? Eikö siinä ruuassa ole itsessään maku, jota voidaan korostaa mausteilla. Mutta "lisätään vielä sinappia antamaan makua". Mitä makua? Sinapin makua vai? :tyhmä:

No mä meinasin just sitä, että se kuutio antais makua niin, ettei muuta tarttis laittaakaan, kun siinä on jo kaikki mausteet.

[marenkienkeli]

Kevyesti freesatut juurekset.

Pitkään aikaan ei ole noin onnistunutta lisukevalintaa tullut tehtyä. Possupihvien kaveriksi tei freesattuja juureksia. Juuresvalikoima oli eilisen kauppareissun jäljiltä hyvä ja lisuke sisälsikin porkkanaa, lanttua, palsternakkaa ja selleriä. Tein sopivan kokoisia "tikkuja" juureksista, laitoin öljyä pannulle ja freesasin kevyesti juurekset pannulla pienehköissä erissä. Kun kaikki oli freesattu, laitoin ne vielä hetkeksi pannulle ja lisäsin mustapipuria. Ihan tajuttoman hyvää!

(Söin juuri ylijääneet freesatut juurekset jääkaappikylmänä. Toimii niinkin. )

[Kibaya]

Hirveä pitsahimo ollut monta päivää, mutta aina kauppaan päätyessä olen vain irvistellyt noille pakastepitsoille.
Kiitos, mutta ei kiitos. Puhumattakaan mistään roiskeläpistä tai oudoista einetsysteemeistä.

Siispä päätin että teen sen käntykkeen itse.
Alusta.

Halusin myös tehdä sen ilman hiivaa.
Ei muuta kuin netin syövereiden tutkiskelua, reseptien vertailua, myös omien muutamien reseptikirjojen pyörittelyä ja ihmettelyä.
En ole mikään leipomisihme näissä suolaisissa jutuissa, joten vähän mutulla mentiin.
Löysin reseptejä, joista lopulta yhdistin taikinaan vettä, öljyä, leivinjauhetta, suolaa ja jauhoja -vehnäisiä luomujauhoja.
Tässä järjestyksessä kulhoon ja vätkyttämään.
Lopputulos oli aika koominen tapaus.
Kyllä sen pellille sai, vaikka se vähän tarttuvaista olikin. Laitoin kai liian vähän jauhoja.
Taputtelin sen lopulta öljytyllä lusikalla paikoilleen ja heitin täytteet kehiin.
Pohja jäi ehkä vähän raa'aksi keskeltä, vaikka paistelin sitä puolisen tuntia 200 asteessa
Vähän tuli semmoinen olo, mutta lopputulos on syötäväksi kelpaava.
Teeleipää pitsatäytteellä.
Nyt on ihan omat pakastepitsat kaupan pahvilätysköiden tilalla.

Vaikka experimental koekeittiö ei ihan nappiin onnistunut, niin ei se ihan metsäänkään mennyt.
Ehkä kuitenkin seuraava pohjasto on gluteeniton ja hiivaton pohja. Vehnään vähän suolisto reagoi, mutta vain vähän
Jos olisi se hiiva seassa, niin veikkaisin reaktioiden olevan voimallisempia

Mutta voiko pitsapohjaa tehdä kunnolla ilman hiivaa ja vehnäjauhoja? Tuleeko siitä vain mautonta korpukkaa?

[marenkienkeli]

Hiivattomuudesta en tiedä, mutta teen kyllä usein melko vähävehnäisen pitsapohjan. Määräjärjestyksessä ohrajauhoja, ruisjauhoja, sämpyläjauhoja (jotka toki sisältävät vehnääkin), täysjyvävehnäjauhoja.

[Kibaya]

Ei mulla mahdu noin monia jauhoja kaappiin