Yabba kirjoitti:Lyyra kirjoitti:Avioliittolaki jää pöydälle, mutta
tällainen etenee eduskunnan käsittelyyn.

Jos joku vaikka muiluttais tuon Räsäsen johonkin rajan taakse, en jäisi kaipaamaan.


EDIT:
Siis oikeasti, minä ymmärsin että tuo oli viime viikolla vasta suullinen ajatelma räskältä ja nyt se on jo menossa käsittelyyn? Sen sijaan asia jota on väännetty ja käännetty jo useampi vuosi jätetään pöydälle... Voi tu.
Myönnän, että taisin ehkä oikoa mutkia suoraksi. Ainakin siitä lakiesityksestä on keskusteltu eduskunnassa. (En ole ihan täysin perillä näistä byrokratiapykälistä ja protokollasta.)
Olen samaa mieltä L-S:n kanssa. Jos ei pysty vakaumuksensa vuoksi tekemään työhön liittyviä tehtäviä, kannattaa harkita jotain muuta ammattia. Ei pasifistikaan mene töihin puolustusvoimille tai vaikka Patrialle. Mielestäni erittäin hyvä pointti oli myös gynekologiliiton pj:n kommentti lakiesityksen eriarvoistavasta vaikutuksesta: toisen vakaumuksesta tulee parempi kuin toisen. Ei kai abortti tosiaan mikään maailman mukavin työtehtävä ole, mutta jonkun se vaan on tehtävä.
Mutta ilmeisesti aborttilähetteitä joutuvat tekemään yleislääkäritkin, joten mihin sen rajan sitten vetää? Estääkö jo se lähetteen tekeminen ammatin harjoittamisen vai riittääkö tosiaan vain erikoistumisalan vaihtaminen?
Anu Silfverbergin
päivän kolumnista löytyi myös kiinnostavaa asiaa:
"Ministeri Päivi Räsänen lausui marraskuussa kirkolliskokouksessa ääneen kätilön kirjeen. Siinä kerrottiin viikolla 23 tehdystä abortista, jonka jälkeen sikiö yritti hengittää vielä kymmenen minuuttia, kunnes kuoli. - - Puhuin silloin tutun geenitutkijan ja lääkärin kanssa, joka kertoi, että myöhäiset abortit ovat aina vaikeimpia. Varsinkin jos sikiö ei kuole heti, se on hyvin raskasta. Toisaalta kuolleen tai kärsivän lapsen synnyttäminen ajallaan ei ole helppoa sekään. - - Kätilö oli lähestynyt ministeriä kertoakseen tämän kokemuksen, joka vaivasi häntä. Mutta se, että ministeri otti tarinan politiikan välineeksi vanhemmilta kysymättä, on ongelmallinen juttu. Aborteista yksi prosentti tehdään 20. viikon jälkeen, ja vain harvoin käy näin traagisesti. Jos se olisi tapahtunut minulle, ajattelisin (ehkä virheellisesti), että tuo on varmaankin minun sikiöni, jota ministeri käyttää lakimuutokseen. Kukaan ei kysyisi, mikä on kantani aborttiin. Ja lisäksi olisin vielä menettänyt lapsen."Myöhään abortoidut sikiöt ovat lähes poikkeuksetta toivottuja lapsia. Gynekologiliiton pj sanoi haastattelussaan myös, että jos abortin takaraja aikaistetaan, voi käydä vaikka niin, että sen takarajan jälkeen huomataan ettei lapsella ole edes aivoja.

Haluaako kukaan kantaa sellaista raskautta loppuun asti?
