Suuri Levyraati

[Aranwe]

Kas vain, siinähän se ratkesikin. Tosin Jukka Poikka on mun inhokkilistalla hyvin lähellä kärkisijoja.

[outsider]

Miksiköhän mä annoin tolle Bobby Arolle noin hyvän arvosanan vaikka en yhtään tykännyt siitä biisistä... Aika monen muunkin biisin arvosanaa voisin näin jälkikäteen muuttaa kun olen tuota Spotify-soittolistaa shufflella viime aikoina kuunnellut.

Jorssin biisit olivat vähän liian samasta puusta veistettyjä nämä biisit ja niitä oli vaikea edes erottaa toisistaan. Instrumentaalisesta rockista mun muutenkin hankala usein saada otetta. Ainakin nämä olivat hyvää nukkumismusiikkia kokonaisuutena (toi on siis oikeasti kehu, monet suosikkilevyistäni päätyvät myös päiväunien taustalle!).


Gifts from Enola - Aves

Joissakin äänekkäissä kohdissa alkoi jo mennä mukavan meluisaksi, mutta pääosin liian tavanomaista post-rockia omaan makuuni.

7/10


Poppy Ackroyd - Grounds

Minimalistinen intro erottui joukosta. Melodiasta tuli jostain syystä Volkova Sistersin raatibiisi mieleen, minkä ansiosta oli enemmän mihin tarttua.

8/10


The Appleseed Cast - As the Little Things Go

Tää oli mitäänsanomattomin kolmikosta, meni liian selvästi taustamusiikkiosastolle.

6/10

[Emeritus]

Matti Jurva: Soita vielä se neeker-jazz
Njee... Ei vaan toimi minulle. Sori.
2/10

Bobby Aro: Kapakka in the Kaupunki
Tuo levynkannen Finn-glish pisti semisti niskakarvoja pystyyn, että mitäköhän on tulossa kun normaalisti tankeroenglannit riipivät sielua melkein aina mutta tämähän oli aika hyvä!
8/10

Pekko Käppi: Anna orjan ulvoa kuuta
Härömpi folk-osasto toimii kyllä, mutta nyt mentiin vähän yli. Kuten eräskin sanoisi: ei pysty, on niin hapokasta. Ja häiritsevin musavideo mitä on vähään aikaan nähnyt.
1/10

Aesop Rock: Cycles to Gehenna
Ensivaikutelma oli jotakuinkin eihän tätä voi oikein arvioida kunnolla, kun en juuri räpistä pidä, mutta biisihän kasvoi kun kuunteli edemmäs. Itse räpistä en osaa sanoa, kun ole perehtynyt ko. Lajiin, mutta tavanomaisesta poikkeavista, mielikuvituksellisemmista taustoista ehdottomasti plussaa. Ei huono!
7/10

[Emeritus]

Gifts from Enola Aves
Hmm, ehkä vähän vaikea arvioida biisinä tämäntyylistä maalailevaa, äänimaisemallista post-rockia. Laitetaan nyt kuutonen. Voi kuvitella että sopivassa tilassa taustalla toimisi oikeinkin hyvin.
6/10

Poppy Ackroyd Grounds
Samoilla linjoilla kulkee kuin edellinen biisi. Tästä en tykännyt yhtä paljon.
5/10

The Appleseed Cast - As the Little Things Go
Nyt meinaa tulla jo yliannostusta. Pitää varmaan tunnustaa että kolmen minuutin paikkeilla skippailin eteenpäin vaihtelun toivossa. Olihan sitä siellä loppupäässä, mut ei tää nyt ihan lähteny.
3/10

[outsider]

Real Estate: All the Same
Tää on kyllä ihan kauheaa hyvän mielen musiikkia. Mä haluan musiikista pahan mielen! Ihan liian pitkäkin biisi.
3/10

Yona feat. Asa: Kaleidoskooppi
Tajunnanlaajennus sen sijaan toimii aina! Tässä on tosiaan hyvä ja paha mieli tasapainossa ja teksti onkin parasta biisissä. Yonan lauluääneestä en kyllä yhtään tykkää, mikä jarruttaa etenkin kertsin tehoa. Yonan räpit ovat pääosin ok, mutta esimerkiksi "jotta nään läpi mun kaleidoskoopin kaikki värit maan" -lainissa kieli menee ihan solmuun kun tahteihin on yritetty tunkea liikaa sanoja. Asan räpit taas ovat mieleeni, vaikka joku "arskatervehdys" kuulostaakin vähän liian banaalilta puhekielellistämiseltä. Melko ristiriitainen kuuntelukokemus ja sellaisten arvosteleminen on aina vaikeinta. Menköön seiskalla.
7/10

Bombay Bicycle Club: Shuffle
Oli tääkin nyt kyllä vähän liian hyvän mielen musaa mun makuuni! Mutta sopivan pituinen! Ja on tässä vähän potkuakin, toisin kuin Real Estaten ponnettomassa ilmaisussa.
6/10

Ronn Moss: I'm Your Man
Tää on tämmönen progressiivinen teos joka ei aukene yhdellä kuuntelulla. Calypso ja mannermainen lattarimeininki menee hienosti fuusion hengessä sekaisin. Pari ekaa kuuntelua olin ihan mutta kun nää kaikki biisit kuuntelee tarpeeksi monta kertaa, tää on ainoa josta jää jokin pysyvä muistijälki. "I'm rough around the edges but my poetry is smooth" -lainista ainakin yksi ekstrapiste. Tykkään tästä niin postmodernisti, etten itsekään tiedä onko se ironista vai pidänkö tästä "oikeasti". Ainakin tämä on ainoa kierroksen biiseistä joka jää päähän soimaan, kai se nyt jotain onnistumisesta kertoo.
8/10

[Lyyra]

Kuka on laittanut Ridgeä levyraatiin?

[L-S]

No mää! Tuollahan ne on edellisellä sivulla. Eikun arvostelemaan! Tai jos kukaan muu ei arvostele, ehkä Ridge vie tällä viikolla voiton kotiin.

[Aranwe]

Mun piti oikein kelata taaksepäin, että mitäs biisejä tossa ny oikein arvosteltiin vai oliko nuo jotain ikivanhoja. Näemmä meni ihan ohi tuo tän viikon kierroksen lisäys.

[Aranwe]

Real Estate: All the Same
Tällaista hyvän päivän indie-poppia, joka tahtoo mennä toisesta korvasta saman tien ulos, mutta jättää silti hyvän mielen. Instrumentaaliosio toimii paremmin kuin laulullinen, mutta vähän turhan pitkäksi on venytetty.
6/10

Yona feat. Asa: Kaleidoskooppi
Tästä tulee vähän mieleen Eleanoora Rosenholm, mutta kertsi lässäyttää koko biisin aika tehokkaasti.
4/10

Bombay Bicycle Club: Shuffle
Vähän samaa osastoa kuin tuo eka biisi, mutta mielenkiintoisempaa.
7/10

Ronn Moss: I'm Your Man
Anonyymien sessiomuusikoiden ammattitaidolla soittamat melko mauttomat ja tunteettomat taustat, johon lyödään keulille tähti, joka tunnetaan jostain muusta kuin laulutaidostaan, mutta sinänsä ihan kunnialla Ridge tästä suoriutuu. Tän vois hyvin kuvitella olevan myös jonkun suomalaisen lässähtäneen iskelmätähden tekeleitä. Keijoa kuin mikä! Siksi jopa kolmonen.
3/10

[iisa]

Real Estate: All the Same: Eka ajatus oli voi ei miten iloista musiikkia, en pidä. Lopulta sitten olikin aika mukava kappale, miellyttävä ääni ja melodia. Istun tällä hetkellä bussissa ja sopii matkamusiikiksi kyllä myös. Inan ehkä liian pitkä kappale. 7/10

Yona feat. Asa: Kaleidoskooppi: Juu tuo nimi Asa ei lupaa hyvää , kun taitaa olla räppäri. En vaan pidä tämän musiikin genrestä ja kuuntelu on aika pakkopullaa. 1/10

Bombay Bicycle Club: Shuffle: Mitä tämä on? Hm..ihan hyvä, mutta en saa oikeen mistään kiinni ja siksi kappale ei taida oikeen jäädä mieleen. Tästä tulee mieleen mainosmusiikki tai elokuvan happy-end-loppukohtaus. Oli tämä kuitenkin vähän huonompi kun Real Estate eli annan 6/10

Ronn Moss: I'm Your Man: Jaahas En ole latinovaikutteisen musiikin ystävä. Tämä on aikalailla tavallinen rakkauskappale. Vaikeaa ajatella Ronnia omana itsenään, koska olen toki jo lapsena katsonut Kaunareita (enää en aikoihin). Ensimmäistä kertaa taidan kuulla miehen laulavan, ei huono, ei hyvä. Jos osaisin tanssia sambaa?, salsaa? voisin kai tanssia tämän kappaleen tahdissa. Muuten en tule kuuntelemaan toiste. 2/10

[Emeritus]

Viikko 5:

Real Estate: All the Same
Kappaleen kuvaus piti paikkansa, ihan okei. Kovasti odotin että josko kohta alkaisi tapahtua, mutta ei alkanut.
3/10

Yona feat. Asa: Kaleidoskooppi
En ole mikään paras henkilö arvioimaan Suomiräppiä, alun Yonan räppiosuutta lukuun ottamatta mutta tämä toimi yllättävän hyvin! Valtavirrasta positiivisesti poikkeavaa kamaa.
7/10

Bombay Bicycle Club: Shuffle
Pirteä tuo kosketinkuvio, kepeän kesäinen biisi. Humina-tunnelmointikohta olisi voinut laskea biisin osakkeita, mutta onneksi ei kestänyt liian pitkään. Ihan kiva.
6/10

Ronn Moss: I'm Your Man
Kah, 'Ridge' musisoimassa. Yleensä julkkisten musahommeleiden kohdalla on saanut varautua maksimaalisiin myötähäpeän tuntemuksiin. Ja turhan usein kaameaan poppijumputukseen. Näistä lähtökohdista tämä oli aika yllätys. Vähän imelähän tämä kyllä oli ja latinojutut ehkä aavituksen päälleliimatun oloisia, mutta ei tästä mitään naamapalmureaktioita tullut. Ei huono.
6/10

[Lyyra]

Ronn Moss: I'm Your Man
Kah, 'Ridge' musisoimassa. Yleensä julkkisten musahommeleiden kohdalla on saanut varautua maksimaalisiin myötähäpeän tuntemuksiin.

Nyt Emeritus on tainnut missata, että "Ridge" oli alunperinkin muusikko.
Tsekkaa nuorimies punaisissa.

[outsider]

Ilman esittelyjä nämä on ehkä enemmän yllätyksellisiä, kun ei yhtään tiedä mitä odottaa.

Päätin kokeilla samaa lähestymistapaa! Puolet biiseistä ovat BandCampissa, toivottavasti kaikki saavat streamit toimimaan.

Viikon 6 biisit

Akron/Family - Until the Morning (myös Spotifyssa)

Silent Scream - Man on Fire (myös Soundcloudissa)

Edward Ka-Spel - One Big Happy Family

Vain Japanissa -bonus: BiS-Kaidan - Suki Suki Daisuki (kuuntelu omalla vastuulla)

[Aranwe]

Pojondeerokset päivitetty https://docs.google.com/spreadsheet/pub ... utput=html

[Suvi]

Hei, mietin että jos jollain on vielä kiinnostusta syyskuussa, voisin heittää "omia" biisejäni vielä Emerituksen jälkeen.
Eli minun vuoroni olisi ilmeisesti 22.9.?

Yritän arvostella muiden biisit sitä ennen.

[Kibaya]

Mun täytyy varmaan skipata mun vuoro
En vaan ehdi arvostelemaan ja nyt vielä vähemmän ehdin ottamaan tilannetta kiinni ennen omaa vuoroa.
Olisi tyhmää laittaa biisejä, jos ei ole yhtään ehtinyt kuuntelemaan muiden biisejä.

[Suvi]

Mä voin tietty ottaa Kiban vuoron. Kai se menee sitten niinkin.

[Kibaya]

Mulle se käy, jos se on muille osallistujille ok

[Lyyra]

Joo joo. Jatkoa vaan hamaan loppuun saakka!

[Suvi]

Eli tästä lähtee mun arvostelut. Viikko 1 (Aranwe):

Julie Christmas - Bow
Tämä jätti minut kyllä harvinaisen kylmäksi. Tästä tuntui puuttuvan se biisi kokonaan ja kuulosti yhden kerran jälkeen pelkältä huutamiselta. (Vaikka laulajan ääni oli omalla tavallaan hyvä.) Itse olen kuitenkin aika vahvasti melodiaihminen ja melodia puuttui kokonaan. Kai tämä jossain kunnon angsteissa menisi, mutta ei nyt. 6/10

Les Discrets - Ariettes oubliées
No niin, tämä kuulosti paljon paremmalta. En ymmärtänyt sanaakaan, mistä biisissä laulettiin. Tuo surumielinen tunnelma vei mukaansa. Kuuntelin biisin videon kanssa ja ilman. Vaikea sanoa, toimiko tämä paremmin videon "taustamusiikkina" vai ilman. 8/10

Swallow The Sun - Cathedral Walls
Tämäpä oli positiivinen yllätys. Ajattelin, etten koskaan innostuisi "örinämetallista", mutta tämä oli oikeasti hyvä. (Ehkä sitä örinää sitten oli tarpeeksi vähän, tai jotain. ) Sanoisin jopa, että tämä oli aika ihana. Anetten osuus kuulosti ehkä liian "popilta", mutta itse olen popin ystävä, niin mielestäni se toimi. Tämä oli parempi kuin edellinen, joten 9/10

[Suvi]

Viikko 2 (Annis)

The Dreadnoughts - Polka Never Dies
No niin! Mä niin tykkään tällaisestä. Ihan sairaan hauska biisi. Jätti siis hyvän mielen. Näitä olisi tosi kiva nähdä livenä. Varmasti ihan mahtava meininki. Kun en nyt kuitenkaan tiedä, mitä seuraavaksi on tulossa, niin siksi 8/10

Katzenjammer - A Bar In Amsterdam
Oi! Tääkin oli kiva. Mun mielestä tässäkin oli energiaa. Torvet olivat kivoja ja stemmalaulu kuulosti hyvältä. (Tuli mieleen, että täytyy esitellä tää bändi meidän isälle. Se olisi niin fiiliksissä. ) Edellinen oli selkeästi hauskanpito-biisi. Tätä voisi kuunnella enemmänkin. 9/10

La fraction- La vie révée
Jes! Onko tuolla laulajalla oikeasti vähän Edith Piafia äänessä? (Vai onko se vaan toi ranskan kieli? ) En tiedä, mutta tuntuu ihan mahtavalta yhdistelmältä. Tämäkin toimii ihan järkyttävän hyvin, vaikka en kielestä taaskaan mitään ymmärrä. Toisaalta haluaisin ehkä osata laulaa tämän mukana. Tekisi mieli antaa tälle 8,5, mutta tykkäsin edellisestä kuitenkin enemmän. Päädyin nyt kasiin. 8/10

[Suvi]

Viikko 3 (Lyyra)

Matti Jurva: Soita vielä se neeker-jazz
Mä oon kuunnellut tätä niin paljon viime aikoina, etten tiedä oikein, mitä mieltä olisin. Tämä on hassu biisi ja toi viheltely on ihan parasta. Täytyy varmaan kuunnella se Jukka Pojan kanssa tehty versiokin. 7/10

Bobby Aro: Kapakka in the Kaupunki
Bobby Aro Mä tuun tästä ihan järkyttävän hyvälle tuulelle. Hauskaa. 8/10

Pekko Käppi - Anna orjan ulvoa kuuta
Ensinnäkin jouhikko. Laulajan ääni kuulosti aluksi turhan ärsyttävältä, mutta siihen tottui. En ihan täysin ymmärtänyt sanoja, mutta ne kuulostivat silti hyvältä laulettuna. Tässä on jotain tosi hypnoottista. 9/10

Aesop Rock: Cycles to Gehenna
Persoonalliset taustat, flow toimii. Itsekin kuuntelin liian vähän sanoja. Paras kohta oli lopussa, ja tuntuu, että kuulija jätettiin odottamaan vielä jotain. En tiedä, oliko se hyvä vai huono asia. No, päätin, että se oli hyvä. Täytyy ehkä kuunnella tätä bändiä/artistia enemmänkin. 8/10

----
Nyt taukoa

[Suvi]

Viikko 4 (Jorssi)

Gifts from Enola - Aves
Maalailevaa tunnelmaa. Rauhoitus-/rentoutusmusaa. Oikein hieno, mutta tästä puuttui "jokin". 7/10

Poppy Ackroyd - Grounds
Oi, miten ihana! Toimii paremmin rentoutusmusana kuin edellinen. Pidin biisistä alusta loppuun asti. 9/10

The Appleseed Cast: As the Little Things Go
Alku oli aivan ihana. Suljin silmät ja kuvittelin makaavani jossain lämpimässä vedessä aaltojen liplatellessa rauhallisesti ympärilläni. Lopun nostatuskin toimi hyvin. En kuitenkaan pitänyt yhtään niistä vinkuvista äänistä, jotka alkoivat joskus puolenvälin(?) paikkeilla. Pilasivat hyvän kuuntelukokemuksen, ja muutenkin olivat suhteellisen turhia. Mä olisin varmaan antanut tälle kympin, mutta päädyin kasiin, mikä sekin on kuitenkin aika hyvä. 8/10

[Suvi]

Viikko 5 (L-S)
Real Estate: All the Same
Tällainen kitarapop kolahtaa mulle aina. Yksinkertaista, mutta toimivaa. 8/10

Yona feat. Asa: Kaleidoskooppi
Yona Hänen räppäyksensä on jotenkin sympaattista. Asan räpit toimivat aina. Tämä ei ole läheskään suosikkini Yonan biiseistä, mutta tämä on hyvä. 9/10

Bombay Bicycle Club: Shuffle
Hei, tätähän voi tanssia. Ainakin jotenkin. Tosi mukava biisi. Ei oikeastaan mitään pahaa sanottavaa. 8/10

Ronn Moss: I'm Your Man :
"Ridge" Tätäkin voi tanssia. Kolmen pennin lattaritaustat, ihan superkeijot sanat ja "Ridgen" äänikään ei ole itse asiassa mikään hirveän hyvä. Täydellisen keijo biisi. 10/10 T: keijodemoni

[Aranwe]

outsiderin biisit:

Akron/Family - Until the Morning
Flow-hipsteripoppia. Menee vähän toisesta korvasta ulos, muttei nyt niin kamalalta kuulosta kuitenkaan. Tässä jää vaan odottamaan, että milloin biisi lähtee käyntiin ja kun se ei koskaan oikein lähde, niin tylsäähän tämä loppujen lopuksi on. 5/10

Silent Scream - Man on Fire
Enpäs olekaan goottirokkia kuullut pitkään aikaan. Mua ärsyttää tässä tuo kertsin taustalla ja vähä siellä sun täällä oleva vingutus. Laulaja yrittää kovasti jäljitellä Glenn Danzigia. Ei tää uppoa ei sitten mitenkään. 3/10

Edward Ka-Spel - One Big Happy Family
Tästä en oikein saa kiinni. Vaatisi ehkä toisenlaisen mielentilan, eli pimeän lauantai-illan. Ei pysty tarjoamaan vahvoja tuntemuksia, eli en pääse eläytymään tähän lainkaan. 4/10

BiS-Kaidan - Suki Suki Daisuki
Tämä on jo sopivan häröä, mutta vähän haiskahtaa häröilyltä ihan häröilyn vuoksi ja sellainen tasapainoinen taiteellinen paketti meinaa hieman levitä käsiin. Yrittää ylittää ärsytyskynnyksen monta kertaa, muttei ihan pysty siihen kuitenkaan. Onko tuo sianpää aito? 5/10