Pikkuihastuksia.

[Shay]

Ihastuin viikko sitten pikkuisen, mutta vain siksi, että ihastuksen kohde
muistutti silmiltään, ääneltään, poskiltaan, olemukseltaan ja suultaan
ihan ex-ns.poikaystävääni. En sulanut, mutten osaa ajatella
ihastuvani enää normaaliin mieheen. Pylly!

[@gen.fi]

Miten ihmiset osaavat ihastua vain pikkaisen
Itselläni kun tuo tunneskaala menee 0-100:n ilman lukuja tuossa välissä.

[Herkku]

Miten ihmiset osaavat ihastua vain pikkaisen
Itselläni kun tuo tunneskaala menee 0-100:n ilman lukuja tuossa välissä.

No jos alkuun tuntee toista vasta vähän tai on vain vilaukselta nähnyt, niin ei ole vielä kovin paljon matskua, johon ihastua. Ihastus kasvaa sitä mukaa, kun oppii tuntemaan toista - tai sitten se tyssää alkumetreille samasta syystä. Näin ajattelisin.

[marenkienkeli]

Meidän työpaikalle tuli tänään uusi kesätyöntekijä. Todella mukava ja aika ihanan näköinen poika kyseessä. Just sellainen ulkonäkö, joka vetoaa muhun. Olen ihan pikkuisen ihastunut.

[marenkienkeli]

Juu. Olipas "pitkä" pikkuihastus. Tänään tyyppi ei herättänyt mussa juurikaan tunteita. On hän ulkonäössään toki piirteitä, joista pidän. Nekin piirteet vain ovat sellaisia, jotka ovat hyvin samanlaiset kuin ihastukseni ulkonäössä. Ärsyttävää haikailla ihmisen perään, jota ei voi saada.

[Emilia]

Mä näin maailman söpöimmän pojan työpaikan ruokalassa. Sukat pyörivät jaloissa vieläkin siitä katseesta..

***

Nyt on kerrankin perhosia vatsassa, kun eilen oltiin liikenteessä niin kivojen tyyppien kanssa. Varsinkin
se yksi... Voi, tässä alkaa oikein toivoa, että näkisi tyypin vielä joskus jossain. Oih, en tiiä voiko
tätä enää sanoa pikkuihastukseksi.

[Maija]

Taisin päästää itseni viikonloppuna vähän ihastumaan.

Numeroitakin vaihdettiin, mutta tuskin tästä mitään kumminkaan tulee. Eihän näistä ikinä.

Silti.

[Shay]

Saatan olla pikkasen ihastunu yhteen tyyppiin töistä. Näin siitä untaki yks päivä. En ees
oo varma, mikä sen nimi on ja nään sitä vaan vilaukselta töisä sillon tällön, mutta ku mää katon
sitä, se tuijottaa mua takas. Pohdiskelin tätä, sillä mää kahtelen töisä monia ihimisiä ja jotkut niistä
kahtoo takasi ja jotkut kääntää äkkiä katseen pois, jos sattuu sen kohtaamaan, mutta tää tyyppi
kahtoo takasi kunnolla. Ehkä se vaan miettii, mitä mää sitä tollotan, kun kerran sen kans samassa
pöyässä töitä tehessäni en sanonu sille oikiastaan sanaakaan ja taisin olla aika tyly, mutta se sai
mut tuntemaan oloni melko hämmentyneeksi... En tiiä. Outoa.

[marenkienkeli]

Olin jo päättänyt antaa sotaveteraaneille rahaa ja ajattelin, että parhaimman näköiselle sotapojalle annan muutaman pikkurahan. Eräs sotapoika (, joka ei ollut parhaimman näköinen) oli kuitenkin niin mukava, että pakko oli kaivaa pikkurahat esiin ennen kuin olin kerinnyt montaakaan poikaa nähdä. Tämä nyt ei ollut oikeastaan edes pikkuihastus, mutta silti.

Lähikauppamme uusi myyjä. Kassan valitsin sen mukaan, kumpi jono näytti menevän nopeammin ja tein kyllä ehdottomasti oikean valinnan, vaikka kassojen nopeuteen en enää kiinnittänytkään huomiota. Sen verran hyvännäköinen ilmestys siellä tiskin takana oli. Häkeltyneenä meinasin unohtaa korttini kassalle.

[Maija]

Ja kun sitä erehtyy luulemaan, että koulu toimisi jonkinlaisena turvapaikkana. Niinpä niin. Tietenkin piti käytävillä vaellella täysin vaarasta tietämättömänä, kun out of nowhere nurkan takaa kävelee vastaan tuo edellisessä viestissäni mainittu ihastus. Eikä hän enää edes käy samaa koulua, juuri viime keväänä tuli ylioppineeksi. En kuitenkaan uskaltanut edellisen viikonlopun jäljiltä ottaa häneen mitään yhteyttä.

Sanalla sanoen menin vähän vaikeaksi, punastuin ja poistuin paikalta hämmentyneenä.

Ihmissuhdetaidot, I haz dem.

[Shay]

Se tyyppi hymyili mulle. Meni aamulla pasmat ihan sekasi, kun kävelin sen työpisteen ohi
eikä se ollukkaan siinä, mutta ilmesty sitten jostain pömpelin takaa juuri, kun olin kääntymässä
poispäin ja se hymyili. Mitä hittoa se mulle hymyilee. Tai kuvittelen kaiken.
Sitten meni vähän aikaa ihtiäni kootessa. En onneksi nähny sitä loppupäivänä.

Agentti 007 ja lupa sekoilla.

[Shay]

Saanko tulla tänne tänäänkin? Saanhan? Mulla on ollu aiiiiivan liian hiljasta
suherintamallla viime aikoina. Tänään mulle ainakin hymyiltiin. Tosin en
edelleenkään osaa sanoa oliko se kohtelias hymy vai mitä, sillä tyyppi on
ulkomaalainen ja niillä 'terve tyyppi' -hymy voi muistuttaa aivan liikaa härmäläisen
'haluan nuolla kermavaahtoa pakaroiltasi' -hymyä.

Sitäpaitsi voi olla, että se on töisä meillä vaan kesän ja lähtee ens viikolla pois.
Sitten meijän virmassa on taas vaan minä ja munmot ja insinöörihipit. Tyhyhylsää.

[Shay]

Minä täällä taas.

Se lähti kuin lähtikin pois. Hymyili mulle lähtiessään ja katsoi syvälle silmiin.
Pittääkö mun lähtä kaupungille puskiin kyttäämään, jos sitä sielä näkys ja
ampaista puskasta sen niskaan 'ihan vahingosa'. Töissä tulee
olemaan taas niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin tylsää.

[lightlykilled]

Mulla on pikkuihastus. Tai ehkä se on iso. Mutta se on nolo ja tyhmä ja siksi en kerro enempää.
Järjettömintä tässä on se että mun vaisto sanoo että sillä henkilöllä voisi olla mielenkiintoa mua kohtaan mutta... Ägh.

[Crazy_Clown]

Mä olen vain lueskellut täällä muiden juttuja. Varsinkin Shayn viimeisimpia viestejä oli hauska luea

Mutta siis, kai nyt sitten munkin on pakko raportoida:
Yhdessä leffateatterissa on eräs aaiiiivan ihana miekkonen! Se on ollut siellä jo pitkään, ja on ollut jo pitkään milestäni ihana.
Vapaa-ajalla on pakko aina pyöriä siellä leffateatterissa, joskos se olisi siellä. Kyllä se sitten aika usein onkin. Viimeaikoina en tosin ole enää kehdannut käydä siellä kovin usein, varsinkaan yksinäni:
Olen ollut jo niiiin tuhottoman monta kertaa siellä, enkä ikinä ole silti ostanut mitään. Ja voin vannoa, että tällä pärstäkertoimella nää tyypit siellä kyllä muistaa mut. Ja itseasiassa, olin sitten minkä näköinen tahansa, niin luulen että muistaisivat silti, niin monta kertaa olen teatterin pekeillä istunut mitään ostamatta, kyttäämässä tätä tyyppiä

[alcoholic]

noniin, avaudun sitten minäkin.

olin tuossa taannoin erään foorumin miitissä ja tapasin siellä sitten mukavan pojan jonka kanssa juttua riittikin koko illan. tottakai menin sitten ihastumaan. tässä sinänsä ei ole mitään ongelmaa, mutta siinä on että olen kuitenkin onnellisessa parisuhteessa. nyt en kuitenkaan voi olla ajattelematta sitä ihastusta ja on hirmu kivaa jutella hänen kanssaan messengerissä, mutta en kumminkaan haluaisi varsinaisesti hänen kanssaan mitään. on vaan niin kivaa olla ihastunut. pelottaa vaan että tästä tulee isoihastus, varsinkin kun tiedän että tämä poikakin ehkä kenties tykkää minusta. tuntuu 13-vuotiaalta.

[tiril]

erään foorumin miitissä

Kerro nyt vaan muillekin, että mikäs foorumi se olikaan

[alcoholic]

erään foorumin miitissä

Kerro nyt vaan muillekin, että mikäs foorumi se olikaan

en kerro, kun ette kumminkaan ymmärtäis.

[Maija]

Herranpieksut, muhun on pikkuihastuttu.

Ei muhun ikinä ihastuta niinkö sillei. Miksi nyt?

[Maija]

Nyt alkaa jo vähitellen ahdistaa edellisessä viestissä mainitun potentiaalisen ihastujan tuijottelut. Ja nyt tuo tyyppi on päässyt mun ajatuksiinkin. Hemmetti. Jättäisi mut rauhaan sekoittamasta mun päätäni.

En oikein pidä siitä tunteesta, että joku tarkkailee meikäläistä koko ajan. Ja kun nostan katseeni, tämä poitsu katsoo takaisin suoraan silmiin.



Kaiken lisäksi koko päivän päässäni soi:

"Sua kuunnellaan, sillä seinilläkin korvat on"



Mää en mee enää kouluun.

[shaana]

Kaupassa käydessäni suloinen nuorimies oli jossain takanani kassajonossa, muutama teinityttönen taisi siinä välissä olla. Omat ostokset lipuivat hihnaa pitkin toiselle puolen sitä päätyä, teinit koppasivat omansa matkaan ja suloisen ostokset (joita silmäilin hyväksyvästi ) lipuivat siihen toiselle puolen. Siinä se laittoi kuittia lompakkoonsa ja jäi siihen mun puolelle, otti mun lapaset ja oli jatkamassa matkaa ajatuksissaan, kun mä töksäytin jotain että "noionmunlapasetheii" Ai joo, katsoi silmiin ja hymyili, mulla olikin omat tässä.
Meinasin mennä nurin kauppakassini kanssa, varmasti punastuin.

Sitten mä kans hihittelen töissä vähän väliä jos joku mies puhuu mulle. Meillä on yks ihan suloinen uusi kylläkin..


Onk tää se biologinen kello vai?

[Shay]

Meillä on töisä yks nelikymppinen tyyppi, joka muistuttaa ihan Martin Freemania.

Hitsi, ku mulle tuli vähän -olo, kun sen kanssa asioin. Hämärää...

[sybe]

Avioliitossa elävän ei kannata sivuille kurkkia.Pitäisi kai edetä kuin ravihevonen (työelämässä siis).Mutta minkäs teet , joskus fyysinen olemukseni aiheuttaa liian pitkän katseen. Olin eilen kraka kaulassa ja firman logoilla varustettu insinöörin työtakki päällä käyttöönotossa. Vastasin 20 hlön tiimistä ja siinä tuli juostua asiakkaan konttoritiloissakin ja kuittailtua tuntilappua ym nimikirjoitus perusjutskaa. Huomasin asiakkaan assari "tyttösen" liian pitkän katseen. Lähtiessäni kotiin laitoin parkkiksella käteni työtakin taskuun, auton avaimia etsiskelin. Työtakin taskussa oli lappu jossa oli naisen nimi. Jaahas, siis tämä kiinteäpeppuinen assari, olin kyllä hänet huomannut.Lapsussa oli assarin puh. nro ja soittopyyntö,huomautuksena että soittele iltaisella klo 17 jälkeen. Työtakkini oli hetken aikaa assarin työpisteessä kun kävin syömässä. Kai sille olis pitäny soittaa.Toisaalta kyllä kai hän oli nähnyt sormuksen sormessani. Heitin työtakin autoon ja lapun kotimatkalla auton ikkunasta ulos.

[Fantsu]

Olipa tytöllä pokkaa! Luulin, että tuollaista tapahtuu vain elokuvissa...

[Pvi]

Oho... tosissaan.
Meitä on niiiin moneen junaan. Hurjinta mitä mä olen kehdannut työaikana tehdä on sipaista miehen kämmenpohjaa samalla kun ojensin sille avaimet. Se oli tehnyt sen mulle aikaisemmin ja tuumasin, että pitää koittaa oliko siinä joku taka-ajatus. Ja kyllähän se vähän hätkähti...