Olipas yllättävän kiva päivä, vaikka olinkin lomautuksella.

Aamulla heräsin suhteellisen huonosti nukutun yön jälkeen ja mietin, että tästä ei tule mitään, jos en nuku vielä lisää. Pelailin kuitenkin vähän kännykällä ja mietin pari tuntia, että mitä sitä tänään oikein tekisi.
Lähdin ulos ja lopulta olin kävellyt "vahingossa" Itikseen. Siinä välissä ehdin soittaa ukille ja isälle. Kummatkin tulivat oikein iloisiksi. Harmittaa vaan, että ehkä olisi pitänyt lähteä vaikka ukille käymään. Jossain vaiheessa harmittelin sitä myös, etten tajunnut mennä vaikka mumman luo uimaan (eli siis ottaa uimapukua mukaan, Itiksestä olisin päässyt kätevästi jatkamaan kävelyä mummalle), kun en sitten tajunnut ajoissa, että voisin mennä sinne ukille.
Kuitenkin olin sitten loppujen lopuksi tehokas: kävin syömässä Itiksessä, ostin dödöä ja hammasharjoja, sain vaihdettua kännykkäliittymän (kun se myyjä oli niin mukava

) ja ostin herneitä. Eli siis tehokasta pakkoloman ajankäyttöä.

Sitten iskikin jumi. Katselin Tallinnanaukiolla, mihin kaikki spurgut sieltä oli ainakin hetkellisesti sieltä piilotettu ja mietin, että mihin tästä jatkaisi. Päätin sitten pitkällisen harkinnan tuloksena lähteä käväisemään keskustassa ja tulla melkein samantien takaisin. Olin siellä sitten varmaan yli neljä tuntia.

Etsin jotain hiton kesämekkoa, mutta en löytänyt, ainakaan kivoja tai sellaisia jotka olisivat olleet alessa.

Jonkun villapaidan sitten lopulta ostin jostain alennuksen alennuksesta. Mutta voi luoja, jalat ovat muussina ja hieman väsyttää.
Huomenna Monty Pythonin encore ja seitsemän päivää töitä, niin sitten alkaa loma.

Kohta arkipäivät ennen lomaa voi laskea yhden käden sormilla. Ja tänään sain kuulla, että olen ilmeisesti menosa Tallinnaan lomalla, eikä tarvitse edes itse maksaa matkaa.

Voinkin sitten laulaa "Pummilla Tallinnaan" ja Siltsun biisin kohtaa: "Meen etelään..."
