Netti-deittailu

[Lyyra]

Mää en oikein edes tajua, että missä muka voisi tavata sellaisia, jotka eivät ole tuttuja tai tutun tuttuja edes jotain kautta - jos siis haluaa, että deittikumppanilla on edes vähän samoja kiinnostuksen kohteita kuin itsellä. Tietenkin sitten varmaan onnistuu tapaamaan jonkun ventovieraan, jos menee vaikka moottoripyöräkerholle kyselemään, mutta kuinka pitkälle sellainenkin suhde sitten jaksaisi kantaa? Toinen pitää Lynyrd Skynyrdistä ja mää pidän korvatulpista.

[L-S]

Onko tässä sitten ajatuksena se, että tuttuun törmääminen nettideittaillessa on noloa, koska sitten paljastuisi, että etsii epätoivoisesti kumppania?

Tokihan livenä deittaillessa useimmat tietenkin löytävät kumppanin jostain joka on tuttu tai tutun tuttu jotain kautta. Mutta voi kai sitä baarissakin tavata sellaisen, jonka kanssa ei entuudestaan ole yhteisiä kavereita, vaikka kiinnostuksenkohteita keskustellessa löytyisikin.

[Aranwe]

Onko tässä sitten ajatuksena se, että tuttuun törmääminen nettideittaillessa on noloa, koska sitten paljastuisi, että etsii epätoivoisesti kumppania?

Tämähän siinä varmaan useimmiten on taustalla, vaikka nettideittailu on niin yleistä, ettei se mitenkään epätoivoista toimintaa ole.

[Kibaya]

Mää en oikein edes tajua, että missä muka voisi tavata sellaisia, jotka eivät ole tuttuja tai tutun tuttuja edes jotain kautta - jos siis haluaa, että deittikumppanilla on edes vähän samoja kiinnostuksen kohteita kuin itsellä.

Kyllä mä siihen uskon, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla se on aika helppoa. Eihän näistä samoissa piireissä pyörivistäkään välttämättä tunne kaikkia.
Ehkä jossain Juupajoen suunnilla se voi olla haasteellisempaa.

Onko tässä sitten ajatuksena se, että tuttuun törmääminen nettideittaillessa on noloa, koska sitten paljastuisi, että etsii epätoivoisesti kumppania?

En sitä niinkään, että se olisi noloa. Pikemminkin tylsää jos ei nettideittailun kautta voi(nut) tavata uusia ihmisiä. Sehän kai sen pointti on?
Ainakin luulisin, että on.

[Pascal Lemoix]

Täytyy nyt vissiin taas kokeilla itsekin tätä taas vaihteeksi. Vaikka olisi sitten yhtä tyhjän kanssa niin kuin tuulen huuhtomat nuudelit heilumassa yksinään. Ei kai siinä häviä kuin jäsenyyden verran rahaa.

[päivänpolttaja]

Jos viitsit ja uskallat, niin raportoipa sitten, miten käy.

Itse en kyllä rupeaisi ainakaan maksamaan siitä, että saisin mahdollisuuden deittailemiseen. Jos nyt uskallan paljastaa, niin se oma ainoa ratkiriemukas nettideittikokemukseni oli HS:n Nyt-liitteen ilmaiseksi järjestämä. Ajattelin, että kun oikein on suomalaisen sivistyksen lippulaiva järjestäjänä, niin täytyyhän sitä kokeilla, mutta eipä siitäkään seurannut kuin aika absurdi kokemus. Noihin maksullisiin palveluihin ei tulisi mieleenkään liittyä. Jotenkin karmea ajatus, että joku hyötyy taloudellisesti siitä, että toiset etsivät rakkautta tai "rakkautta" tai vain sitä kuuluisaa seuraa. Eri asia ehkä tietysti, jos siitä nettideittipalvelussa olemisesta jotenkin nauttii itsetarkoituksellisesti, eli se siinä yhteisössä (?) oleminen ja profiilin teko ja profiilien selailu on se pointti.

[Pascal Lemoix]

No ainakin siinä maksullisuudessa on se idea, että ehkä se vähentää pilakäyttäjien määrää.

Mutta huomasin taas heti, että pirun vaikea siihen profiiliin on mitään järkevää keksiä. Ehkä on lähdettävä Göstan linjoille: "Sun turha on luulla mun tahtovan kuulla mitään järkevää."

[Aranwe]

Suomi24:ää ainakin kannattaa välttää kuin ruttoa. Se ei toimi kovin hyvin, spammiviestejä puskee koko ajan ja valtaosa käyttäjistä on laittanut profiiliinsa kaikki mahdolliset treffikliseet. Saan näppylöitä sanoista "sporttinen", "pilkettä silmäkulmassa" tai "puhuu ja pussaa". Yhyy

OkCupid noista varmaankin ominaisuuksiltaan paras on, mutta siellä tosiaan on tarjontaa sitten Suomessa aika vähän.

[Suvi]

Tämä nyt ei ihan täysin ole nettideittailua, mutta kuinka monella on kokemuksia Tinderistä? Vähän vierastan sitä, että minua "arvioidaan" profiilikuvan perusteella ja joudun "arvostelemaan" muita. Olen kuitenkin kuullut, että Tinderiin jää koukkuun. Kannattaako edes yrittää?

[Lyyra]

Tämä nyt ei ihan täysin ole nettideittailua, mutta kuinka monella on kokemuksia Tinderistä? Vähän vierastan sitä, että minua "arvioidaan" profiilikuvan perusteella ja joudun "arvostelemaan" muita. Olen kuitenkin kuullut, että Tinderiin jää koukkuun. Kannattaako edes yrittää?

Twitterin Tinderin parhaat -tilin perusteella sanoisin: Ei kannata.

[Suvi]

Joo, vähän epäilinkin, että se on aika pitkälle tuollaista. Sain jo aika pitkälle tarpeekseni siitä, että Suomikaksnelosen deittiviesteistä suuri osa oli spammia tai p**kaa.

Mutta muita kokemuksia? Mä en vielä tee päätöstä.

[theia]

Itse en ole kokeillut (obviously ), mutta lähipiiristä on hyviäkin kokemuksia. Onhan siellä paljon sänkyjuttuja, mutta myös on kaverit (ja esimies ) treffejä sieltä saaneet!

[Suvi]

Mä tiedän yhden parisuhteenkin, joka on alkanut sieltä. Vasta noin viikko sain ylipäätään kuulla, mikä Tinder edes on. Vähän tekisi mieli kokeilla. Kai sieltä sitten pääsee poiskin... toivottavasti. Mutta en mä vieläkään osaa päättää.

[Aranwe]

Kokeilin Tinderiä hetken ja kyllästyin aika nopeasti. Tää Ilta-Syövän juttu on aika osuva kuvaus: http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuh ... 20249.html

[Suvi]

No niin. Loin nyt sitten profiilin Tinderiin ja ainakin jo se pelkkä pyyhkiminen on näin aluksi aika koukuttavaa. Facebook-yhteys on siinä mielessä kiva, että näkee samantien yhteiset kiinnostuksen kohteet. Vaikka olisi kuinka kivannäköinen kuva, huomasin painavani punaista ruksia aika nopeasti, jos ei ole mitään yhteisiä sivuja, joista toinen osapuoli tykkää. (Tai sitten sen kuvan täytyy olla TOSI kiva.)

[päivänpolttaja]

Ainakin keijo on löytänyt tiensä Tinderiin.

[L-S]

Keijo
Mielenkiintoinen juttu kyllä tuo ja tuntuu kiteyttävän paljon oleellista tästä palvelusta.

Itse kirjauduin joskus alkukesästä, mutten ole kovinkaan paljoa tätä palvelua käyttänyt. Suhtaudun skeptisesti siihen, että suurin piirtein pelkän kuvan perusteella löytäisin itseäni kiinnostavia ihmisiä. "Pareja" on kyllä löytynyt, mutten ole viestitellyt juuri kenellekään, se tuntuu hankalalta. Toisten aloitteesta olen saanut yhden viestin, jossa kysyttiin, että "Milläs mielellä olet liikenteessä ?". Sitten kun vastasin, että suht asiallisella linjalla, lisää viestejä ei tullut.

Toisaalta tiedän kyllä ihmisiä, jotka ovat löytäneet Tinderistäkin ainakin lupaavaa treffiseuraa, jos ei vielä pidempiä juttuja. Mä en kai vaan osaa mitään tällaisia.

[Lyyra]

Juu, tuo Hesarin Tinder-juttu oli kyllä ihan kiinnostava. Itse en aio kirjautua edelleenkään. Tuntuu jotenkin tosi pinnalliselta (vaikka sitähän minä juuri olen), mutta olen pitkälti L-S:n linjoilla eli skeptinen. Facebook-yhteys häiritsee. Eikä mulla ois sinne kuviakaan, kun en halua laittaa itsestäni kuvia Facebookiin.

Oikeastaan ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat lähteä tällaisiin mukaan. Tai edes tavalliseen nettitreffihommaan. Tai edes ihan perinteisille "treffeille". Tavallaan haluaisin jonkun ihmisen jakamaan arkea, mutta kaikki nämä rituaalit ja kuviot vaan nostaa verenpainetta niin paljon, etten kehtaa edes yrittää. Siispä: tulkoon joku kelkkaan, jos on tullakseen.

[Kibaya]

Juu, tuo Hesarin Tinder-juttu oli kyllä ihan kiinnostava. Itse en aio kirjautua edelleenkään. Tuntuu jotenkin tosi pinnalliselta (vaikka sitähän minä juuri olen), mutta olen pitkälti L-S:n linjoilla eli skeptinen. Facebook-yhteys häiritsee. Eikä mulla ois sinne kuviakaan, kun en halua laittaa itsestäni kuvia Facebookiin.

Oikeastaan ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat lähteä tällaisiin mukaan. Tai edes tavalliseen nettitreffihommaan. Tai edes ihan perinteisille "treffeille". Tavallaan haluaisin jonkun ihmisen jakamaan arkea, mutta kaikki nämä rituaalit ja kuviot vaan nostaa verenpainetta niin paljon, etten kehtaa edes yrittää. Siispä: tulkoon joku kelkkaan, jos on tullakseen.

Paitsi etten koe itseäni pinnalliseksi.
Enkä ehkä ole niin skeptinen muun kuin fb-yhteyden takia. En halua kytkeä facebookkiani mihinkään muuhun sovellukseen tai systeemiin. Olinhan alunperin facebookissa nimimerkilläkin, koska se epäilytti.

Parisuhde tai pari suhdettakin on asteikolla ois kiva, mutten jaksa sitä nettideittailukulttuuria. Enkä mitään tuntemattomien treffailua missä pitää yrittää antaa itsestään jotenkin hyvä kuva. En todellakaan osaa olla sellaisissa hetkissä luonteva.

Ehkä mun kelkka on yhdenhengen kelkka?

[Pascal Lemoix]

Vai sai "Pelkkä Keijo" kenkää...

Eikö noissa palveluissa yleensä mene niin, että miesten tehtävä on kontaktoida ja naiset valitsevat? Näin mulle on ainakin asiantuntijataholta esitetty.

--

Voisin kuvitella, että jos suhdetta etsii, niin voihan tämä olla yksi vaihtoehto, mutta varmaan vaatii todella työtä ja LUKUISIA yhteydenottoja, ennen kuin siitä lähtee kehittymään yhtään mitään.

Jos tapaa jonkun tyypin yhteisessä työssä, opiskelupaikassa tai harrastustoiminnassa, niin siinä on jo useampi yhteinen asia heti pohjalla. Ehkä Tinderiin pitäisi laittaa jotain filttereitä, että "Näytä vain Sherlockista ja Pythonista pitävät" jne.

--

Tuo L-S:n esimerkki on totuudessaan melko hupaisa.

[päivänpolttaja]

Joo, tuskin se tuolla tai nettipalveluissa yleensä ainakaan helpompaa satunnaiselle keijolle ( ) on kuin tosielämässä. Vaikuttaa siltä, että netistä seuraa löytävät lähinnä ne samat tyrkyt, jotka sitä määrällisesti eniten löytävät tosielämässäkin.

Itseä häiritsisi kyllä sellainen, että esitetään kamalasti ja luodaan tarkoituksella joku imago, koska kyllähän se todellinen luonne ja elämäntyyli sitten lopulta tulee aina esille, kun tutustuu paremmin. Eli komppaan kyllä kaikkia edellisiä kirjoittajia tuon pinnallisuuden suhteen. Tässä suhteessa juuri työpaikat, koulut ja harrastukset tuntuvatkin luontevimmilta: silloin yleensä jo tietää enemmän, millainen toinen on.

[Suvi]

Kun nyt itse aloitin tuon Tinder-keskustelun, niin voisin nyt raportoidakin siitä jotain. Mä oon ollut vasta yli noin kuukauden siellä ja kyllästyin jo aika nopeasti. Etenkin kun pitemmän aikaa siellä selaili, profiilit tuntuivat olevan liian samankaltaisia keskenään, tai jotain. Mä oon muutenkin niin kriittinen ja mitä pidempään siellä olen ollut, sitä kriittisemmäksi tulen. Mietin jo nyt, miten profiilin saisi poistettua. Mutta ehkä en poista. Ehkä jätän sen sellaista hetkeä varten, jolloin on todella tylsää.

Yhden Tinder-"parin" olen sentään saanut tavattua (yksi, aika surkeaa ), mutta hän ei todellakaan ollut minun tyyppiäni, joten se siitäkin.

Ainakin oman kokemukseni perusteella netissä/deittipalveluissa on ihan yhtä vaikeaa löytää ketään kuin oikeassa elämässäkin. Ja taas niiden harvojen kohdalla, joista oikeasti tykkään ja joiden kanssa voisi ajatella jotain vakavampaakin, tuntuu menevän kaikki päin h-vettiä, niin olen miettinyt että ehkä "kohtaloni" on olla yksin. Muutenkin sen tyypin pitäisi olla jotain tosi erityistä, joka tulisi minun kuvioitani sotkemaan. Muita en edes jaksa.

[Pascal Lemoix]

Näissä asioissa mä en hirveästi luottaisi kohtaloon. Jos ei yritä, ehdottele ja tapaa ihmisiä, niin mitä luultavimmin sitten se ei ainakaan löydy. Toistan itse saamiani neuvoja, mutta kyllä niissä nimenomaan painotettiin, että vaivaa täytyy nähdä ja jatkaa niistä pettymyksistä huolimatta.

Jos on itsessä joku asia, josta ei tykkää, niin alkaa työstää sitä paremmaksi. Itse aloin ensin vähentää painoa. Vaatetus oli uusittavien listalla, mutta lopuksi sitä ei sitten niin tarvittukaan. (Uusimista siis )

Että kai niitä tinderiläisiä voi kontaktoida edelleen, vaikka kaikki olisivat salillakäyntiä harrastavia koiranulkoiluttajia. Sit kun löytyy kissanulkoiluttaja, niin se voi olla SE.

[Suvi]

No mulla on ehkä se, kun en jaksa olla noissa palveluissa mukana tosissani. Vähän sellainen fiilis, että jonkinlainen parisuhteen tapainen olisi välillä "ihan kiva", mutta ei mikään pakollinen, joten ei ole mitään hirveää paloa löytää ketään.

[L-S]

Pascalin neuvot ovat kyllä sinänsä varmaan hyviä. Mutta sitten taas jotkuthan neuvovat siten, että lakkaa etsimästä, niin sitten se oikea löytyy. Ota näistäkin sitten selvä, mutta tähän kuten moneen muuhun asiaan ei oikeasti taida olla vastausta.

Mäkään en ole kovin paljoa jaksanut käyttää Tinderiä. Siellä on vaikea saada mitään kunnon kontaktia kehenkään, harvat keskustelut ovat loppuneet heti alkuunsa. Ja kerran sain sen verran inhottavan viestin heti kärkeen, että maku meni jo siinäkin. En ole sen jälkeen juuri jaksanut sitä käyttää, kun taso tuntuu olevan aika matala.

Muuten on vähän sama fiilis kuin Suvilla. Yleisesti ottaen tuntuu, ettei musta juuri kukaan ole edes kiinnostunut, tai jos ovat niin eivät sitä mulle kerro ja siinäpä se sitten onkin. Ja tässä iässä live-elämässä tavatut uudet ihmiset ovat enimmäkseen varattuja tai eivät kai muuten vaan ole kiinnostuneita...