Tupakoitko?

[Lumikki75]

Komppailen muita siinä, että tupakoinnista saarnaaminen on ärsyttävää. Sitä paitsi se on täysin turhaakin: en usko, että kukaan lopettaisi polttamista siksi, että joku kaveri / tuttava / satunnainen keijo "ystävällisesti" valistaa vaaroista.

Mulla ei ole sitten täysi-ikäisyyden saavutettuani ollut mitään ongelmia polttaa vanhempien edessä, ja mustakin on aika hassua että joillain on. Mä olen aikuinen, ne ovat aikuisia, mitä kummallista siinä on?

[LazyBastard]

Joskus tuntuu, ettei tupakoinnista saa edes mitään sanoa, jos ei itse polta. Enkä mä kyllä yleensä mitään sanokaan, itselläni on paljon tuttuja, jotka polttavat ja mikäs minä olen heitä neuvomaan. Toisaalta on aika ikävän kuuloista, kun jo vähän yli kolmikymppisillä (jotka ovat toki sitten ehtineetkin jo polttaa sen 15 vuotta) alkaa olla jatkuvaa tupakkayskää. Lähinnä toivon, etteivät polttaisi esimerkiksi soittokämpällä sisällä (eivätkä nykyään poltakaan). Ravintolatupakointikiellosta taas olen ollut oikein iloinen ja niin on lopulta moni itse kieltoa vastustanut tuttunikin.

Mielenkiintoista on se, että moni sanoo, ettei saisi vieroitusoireita lopettaessaan. Ilmeisesti ajatellaan, että vain fyysiset vieroitusoireet lasketaan. HONC-kysymyspatteristoa kannattaa käydä testaamassa oma riippuvuuden tarkistamiseksi. Sen mukaan määritellään tutkimuksia tehdessä se hetki, jolloin henkilö on menettänyt autonomiansa tupakoinnin lopettamisen suhteen. Testi on tehty nuorille, mutta sen soveltuvuutta aikuisten kanssa tehtävään tutkimukseen testataan parhaillaan.

[Kibaya]

Itse en ole koskaan polttanut.
Mun on kyllä luultu polttavan, josta oli menty kertomaan äidille. Kokeile siinä selitellä, että a) en ole liikkunut siellä päinkään, missä näköhavainto oli tehty ja b) hengaan tupakkapaikalla vain kavereiden seuran takia. Edelleen tämä kaverin äiti, joka "näkemisen" oli nähnyt, luulee että poltan. Mutta se taitaa olla vähän taukki .

Sisko rupesi polttamaan teininä. Itse olin tuolloin jo aikuinen ja kokeili se multa kinuta tupakkia. Kun se oli 17 mä hain vain sille, satunnaisesti. Tietenkin kylän kateelliset teinit oli vihaisia mulle, kun en niille hakenut. Äitille selvisi, että sisko polttaa vasta kun se oli jo täysi-ikäinen. Ei ensin meinannut kehdata mennä sauhuille äidin nenän edessä, mutta haistatti sitten viulut koko asialle ja nykyään ne käy kimpassa tupakoimassa.
Sitä mä en ymmärrä, että jotkut tuntemattomat ihmiset arvostelee toisten polttamista. Sisko on raskaana ja saanut ihme kommenttia täysin tuntemattomilta ihmisiltä. Kyllä jokainen tietää tupakan vaarat odotusaikana, mutta kuten täälläkin on lopettamisesta todettu - ei se vaan ole niin helppoa. Vähentänyt se kyllä on, huomattavasti. Mulla ei olisi pokkaa käydä julkisella paikalla arvostelemaan kenenkään tupakointitapoja, oli ne sitten raskaana tai ei.

Ystäväni tupakointiin liittyy koomisia piirteitä.
Hänen mummo on edelleen sitä mieltä, että ystäväni vain kokeilee tupakkaa. Ei siinä, kokeilua on nyt jatkunut n. 8 vuotta. Mutta mummo on tätä mieltä ja that's it. Mummolla käydessään ystäväni soittaa minulle johonkin todella hyvään tekosyyhyn vedoten ja hipsii samalla ulos .

Tulipa paljon asiaa, vaikken itse edes polta.

[Fantsu]

Sisko on raskaana ja saanut ihme kommenttia täysin tuntemattomilta ihmisiltä. Kyllä jokainen tietää tupakan vaarat odotusaikana, mutta kuten täälläkin on lopettamisesta todettu - ei se vaan ole niin helppoa. Vähentänyt se kyllä on, huomattavasti. Mulla ei olisi pokkaa käydä julkisella paikalla arvostelemaan kenenkään tupakointitapoja, oli ne sitten raskaana tai ei.

No ei ehkä mullakaan pokkaa olis, mutta katsoisin kyllä hyvin pitkään. Sama myös, jos joku vetäisi maha pystyssä viinaa. Satunnainen saunakalja on vähän eri juttu.

[Kibaya]

Sisko on raskaana ja saanut ihme kommenttia täysin tuntemattomilta ihmisiltä. Kyllä jokainen tietää tupakan vaarat odotusaikana, mutta kuten täälläkin on lopettamisesta todettu - ei se vaan ole niin helppoa. Vähentänyt se kyllä on, huomattavasti. Mulla ei olisi pokkaa käydä julkisella paikalla arvostelemaan kenenkään tupakointitapoja, oli ne sitten raskaana tai ei.

No ei ehkä mullakaan pokkaa olis, mutta katsoisin kyllä hyvin pitkään. Sama myös, jos joku vetäisi maha pystyssä viinaa. Satunnainen saunakalja on vähän eri juttu.

Niin mäkin kattoisin. On mun mielestä kuitenkin täysin eri asia kattoa pitkään ja paheksuvasti, kuin tulla avautumaan siitä miten siitä lapsesta tulee sairas ja miten se lapsi kärsii. Tai pahin on ollut, että miten sisko tappaa lastaan.

Satunnainen saunakalja tai satunnainen tupakka.. sama asia.

[Fantsu]

Eiks se satunnainen tupakka olis sitten helpompaa vetää kotioloissa niin ei tarvis kärsiä sivullisten mulkoilusta? Satunnaisen vois varmaan myös jättää kokonaan polttamatta. Luulis, että ihminen ei ole kovin häävissä koukussa, jos polttaa yhden kerran viikossa. Tai ehkä mun satunnainen on erilainen käsite kuin sun siskon.

[nuu]

Tupakoinnilla ja alkoholilla on nyt vaan ihan eri vaikutukset sikiöön, ja jos siskosi siis aktiivisesti edelleen tupakoi on ne mahdolliset vaikutuksetkin aika ikäviä. (sauhuttelun vaikutukset tosiaan säilyy kehossa sen 15-20h tupakoimisen jälkeenkin)

Keskenmenoriski kasvaa, lapsen syntymäpaino pienenee keskimäärin 200g, +50% tsemit että lapsesta tulee retardi, lapsuusajan syöpien todennäköisyydet kasvaa jne jne.

Itse olen sitä mieltä, että jos ei pysty tupakointia lopettamaan ennenkun ryhtyy lapsia hankkimaan, ei pitäisi lapsia hankkia.

[Kibaya]

Itse olen sitä mieltä, että jos ei pysty tupakointia lopettamaan ennenkun ryhtyy lapsia hankkimaan, ei pitäisi lapsia hankkia.

Vaikutukset kyllä on tiedossa ihan ilman sitä, että mummot tulee kadulla niistä huutelemaan. Parempihan se tietysti olisi, jos pystyisi olemaan tupakoimatta.

Ja aina niitä lapsia ei tule suunnittelun tuloksena. Aina niistä ei tiedetä ennen kuin raskauden keskeytys olisi myöhäistä. Kaikista vähiten siinä tarvitaan yhtään ketään moralisoimaan. Kaikki eivät välttämättä ota sitä yllätyksellistä perheenlisäystä vastaan rentona. Tilanteet ovat jokaisella erilaiset.

Tai ehkä mun satunnainen on erilainen käsite kuin sun siskon..

Nojoo. Ainakin tässä tapauksessa käsite "satunnainen". En meinannut tupakkaa kerran päivässä tai viikossa.

[Deni]

Raskaana olevien tupakoimista mäkään en pysty katsomaan mitenkään hyvällä. Ei ehkä olisi pokkaa mennä sanomaan ellei kyseessä olisi tuttu ihminen, mutta mun mielestä tupakointi raskaana ollessa on vaan yksi niistä asioista joita Ei Tehdä.

Vaikka turhahan sitä on Kiballe täällä saarnata, kun siskonsa polttaa.




Minä ja tupakka tullaan edelleen hyvin toimeen keskenämme. Poltan minkä poltan, riippuen seurasta ja olosuhteista.

[Crux]

Kaverini sisko poltteli raskaana ollessaan. Kuulema lääkäri oli sanonut, että jos lopettaminen on täysin mahdotonta niin parempi poltella kuin antaa verenpaineen nousta en mä tiiä. Itse ajattelin lopetella tupakan polton vaikka itkien ja huutaen ennen kuin vauvoja aletaan suunnittelemaan.

[Herkku]

Tupakasta luopuminen oli puhdas järkisyyasia, itse tavasta en olisi tahtonut luopua. Fyysisesti lopettaminen oli helppoa, en tuntenut vierotusoireita, mutta itse tupakointia toimena kaipaan edelleenkin. Rakastan tupakointia ja siihen liittyvää tekemistä ja hetkestä irtautumista. Pidän siitä etukäteistunteesta, käden liikkeestä, ekasta savusta, tauosta.

Varsin osuvasti kuvailtu, näin juuri. Savun puhaltelu, aijai.

Järkisyistä en ole polttanut ollenkaan reiluun vuoteen ja lopettaminen oli helppoa, kun oli muutakin elämänmuutosta samoihin aikoihin ja muutenkin motivaatio kohdallaan. Olen pääasiallisesti ollut aina ennen kaikkea fiilistupakoitsija ja viikkojakin saattoi mennä kokonaan ilman, joinain kausina poltin säännöllisemmin. Kulloisetkin muut tekemiseni sen lähinnä määrittelivät. Joihinkin juttuihin tupakka vaan kuului ja joinain hetkinä sitä tarvitsi enemmän.

Kaipaan varmaan ikuisesti sitä parhautta, kun mennään hyvässä seurassa lasilliselle ja jokunen tupakka siinä sivussa. Nykyäänhän tätä ei voisi useimmissa paikoissa toteuttaa tupakkalainkaan vuoksi, eikä ole muutenkaan ajankohtaista. Mutta kaipaan!

[Crux]

Joskus tuntuu, ettei tupakoinnista saa edes mitään sanoa, jos ei itse polta.

No kait siitä saa sanoa. Mutta tosiaan kun on niin ettei tupakoinnin lopettamisen hankaluutta voi käsittää jos ei itse ole koskaan polttanut. Ainakin itse käyn jatkuvaa taistelua tupakointia vastaan niin vähän rasittaa jos joku tupakoimaton ottaa sitten asiakseen minua valistaa.

Koetan muuten toista taktiikkaa nyt. Koska kevytsavukkeet on todettu bullshitiksi niin poltan puolikkaita tupakoita. Kerralla en voi lopettaa, se on mahdotonta. Lähestyn nyt asiaa puolikkaiden tupakoiden voimin.

[Purple]

Nyt kun tuli noista filtterin rei'istä puhetta, niin muistuikin mieleen, että aikoinaan kun poltin Barclayta, niin tuosta jo puhuttiin. Siinähän on (oli?) selvästi näkyvissä ne rei'ät, mutta ei niistä kuulemma ole mitään hyötyä, kun poltettaessa ne menee heti tukkoon huulien tai sormien takia.

Crux:

Koetan muuten toista taktiikkaa nyt. Koska kevytsavukkeet on todettu bullshitiksi niin poltan puolikkaita tupakoita. Kerralla en voi lopettaa, se on mahdotonta. Lähestyn nyt asiaa puolikkaiden tupakoiden voimin.

Sisko aina vannoi, että sitten lopettaa tupakoinnin, jos ja kun tulee raskaaksi. Ei pystynyt. Ei, vaikka oli jo kerran aiemmin pystynyt lopettamaan polttelun muutamaksi vuodeksi. Sille oli terveydenhoitaja/lääkäri sanonut, että jos et kerran voi olla polttamatta, niin polta edes vajaita. Pahin moska kerääntyy siihen lopputupakkaan, on edes jotain helpotusta jos polttaa vaan alkupuolen.

Mun edellisista savuista on vuosikausia. Melkein jo uskallan sanoa että viimeisistä, tosin vannomatta paras. Olen vakaasti sitä mieltä, että jos ei halu lopettamiseen tule itsestä, niin homma ei toimi. Muiden jäkätyksestä ei ole apua, voi jopa toimia päinvastoin kun on tarkoitettu. Luokkakaveri aikoinaan sanoi kun halusimme pitää tuntien välissä tupakkataukoa, että isoisällään on keuhkosyöpä, että käykääpä syöpäosastolla niin eikö tee mieli lopettaa. Ei tehnyt mitään vaikutusta silloin. Sanat muistuivat mieleen muutaman vuoden päästä kun itse olin vierailijana samanlaisella osastolla. Piti kolahtaa riittävän lähelle ennen kuin tajusi.

Vanilla kirjoitti aikaisemmin:

En vaan jaksa ajatella kymmenien vuosien päähän. Eläisinkö mieluummin 120-vuotiaaksi suomatta itselleni minkäänlaisia epäterveellisiä nautintoja, vai kuolisinko kahdeksankymppisenä tietäen eläneeni täysillä?

Melko optimistiset on nuo ikälukemat. Olisiko ajatus edelleen sama, jos se muotoiltaisiin "Eläisinkö mieluummin 80-vuotiaaksi suomatta itselleni minkäänlaisia epäterveellisiä nautintoja, vai kuolisinko kuusikymppisenä tietäen eläneeni täysillä?"?

[Vanilla]

Vanilla kirjoitti aikaisemmin:

En vaan jaksa ajatella kymmenien vuosien päähän. Eläisinkö mieluummin 120-vuotiaaksi suomatta itselleni minkäänlaisia epäterveellisiä nautintoja, vai kuolisinko kahdeksankymppisenä tietäen eläneeni täysillä?

Melko optimistiset on nuo ikälukemat. Olisiko ajatus edelleen sama, jos se muotoiltaisiin "Eläisinkö mieluummin 80-vuotiaaksi suomatta itselleni minkäänlaisia epäterveellisiä nautintoja, vai kuolisinko kuusikymppisenä tietäen eläneeni täysillä?"?

Mietin itse ihan samaa jo kirjoittaessani. Tällä hetkellä tuntuu siltä, mutta entä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä? Silloin 30 vuotta elinaikaa voi tuntua hyvinkin lyhyeltä.

[tahris]

http://areena.yle.fi/toista?id=1486663
Tämä kuuluisi dokkariketjuun, mutta joskus olisi hyvä miettiä ja nähdä asioita toiseltakin kantilta.
En halua syyllistää. (En tupakoi.)

[urakka]

Ajattelin ravistella tätäkin ketjua henkiin.

Mie poltin nuorempana, meni kai melkein viis vuotta että säännöllisesti röyhyttelin. Suunnilleen vuosi sitten päätin lopettaa, mutta kappas keppanaa, eipäs se ollutkaan niin helppoa. Muutaman kerran on ollut pakko ostaa röökiä, kun on oltu mökillä, festareilla, terassilla jne. Nyt olin kait kolme kuukautta kokonaan polttamatta, eikä ollut edes vaikeaa, sitä vaan oli. Viime viikonloppuna sitten kävin pitkästä aikaa baarissa, ja aamulla huomasin että olin polttanut melkein askillisen, mikä tuntui kyllä aivan järkyttävältä. Eipä siinä, meni siinä krapuloissa sitten loputkin siitä, ja sen jälkeen on ollut aivan järjetön röökintuska. Ei oo ennen tarvinnut miettiä, että "nyt oon ollu kolme päivää polttamatta, huomenna tulis neljäs, sitte ko oon vielä kolme niin viikko täynnä...", mutta nytpä on. Omituinen tilanne, ajatus harhailee ja on ihan outo olo.

Ja se on vielä omituisempaa, että en yhtään tykkää ko porukka käy tupakalla, seisoskelee jossain tupakkapaikalla räkimässä ja käyttää siihen paljon aikaa. Sillonki ko poltti, niin aina yritti käydä nopeasti, ettei vie siinä muiden aikaa esim. tunnilta myöhästymällä. Meän äiti polttaa paljon, ja mulla aina meinaa palaa taulu ko sitä saa joka saakelin välissä odotella ko se jää polttelemaan, ja nakittaa kaikki kantamiset sun muut muille, että ottakaa te nuo rojut niin hän äkkiä polttaa yhen röökin.

Saapa muuten nähdä miten pystyy nukkumaan ko on ensin oikein lietsonu mielikuvia, että nyt vois laittaa tupakkitakin päälle, mennä parvekkeelle ja polttaa yhen... mutta ko koko kämpässä ei oo ainuttakaan tupakkaa.

[LazyBastard]

Ja se on vielä omituisempaa, että en yhtään tykkää ko porukka käy tupakalla, seisoskelee jossain tupakkapaikalla räkimässä ja käyttää siihen paljon aikaa. Sillonki ko poltti, niin aina yritti käydä nopeasti, ettei vie siinä muiden aikaa esim. tunnilta myöhästymällä. Meän äiti polttaa paljon, ja mulla aina meinaa palaa taulu ko sitä saa joka saakelin välissä odotella ko se jää polttelemaan, ja nakittaa kaikki kantamiset sun muut muille, että ottakaa te nuo rojut niin hän äkkiä polttaa yhen röökin.

Tämä se on itseänikin joskus ärsyttänyt. On jotenkin OK lähteä kesken töiden tupakille. Lakisääteiset tauot saa mun puolesta jokainen käyttää miten haluaa, mutta pahimmillaan tunnin välein 5-10 minuutin tupakkitauko ei ole OK, koska silloin muut joutuu hoitamaan tämä tupakoijan työt. Onneksi tällaisia tapauksia ei ole kauheasti tullut vastaan.

Meillä firmassa ollaan varmaan kohta siirtymässä savuttomuuteen (jo ihan toimialankin takia) ja tämä on minusta todella hyvä asia. Savuttelu silloin, kun ollaan tekemisissä lasten ja nuorten kanssa antaa mielestäni huonoa esimerkkiä. Lisäksi myös lalaikäisten asiakkaiden tupakoimattomuuteen kiinnitetään jatkossa varmasti enemmän huomiota. Tähän on kuulemma tulossa myös lakimuutos, hallituksen käsittelyyn on tulossa ehdotus, jonka mukaan alaikäisillä tupakan hallussapitokin muuttuu laittomaksi, nythän vain ostaminen on ollut laitonta. Tupakka siis tulee rinnastumaan entistä enemmän alaikäisten kohdalla alkoholiin.

Kuulin myös esitelmän aika mielenkiintoisesta tutkimuksesta, joka oli tehty ammattikoululaisten tupakanpoltosta. Mielenkiintoisinta siinä oli tyttöjen ja poikien erilainen suhtautuminen tupakoinnin lopettamiseen. Ammattikoululaiset pojat olivat kiinnostuneita lopettamaan tupakanpolton, polttivat omasta mielestäänkin liikaa ja pitivät riippuvuutta huonona asiana. Tytöt taas eivät olleet kiinnostuneita tupakoinnin lopettamisesta ja pitivät tupakanpolttoa hyvänä laihdutuskeinona.

[Kati]

Maailma kuulkaa muuttuu. Tupakointi saattaa näyttää perin kummalliselta kun siihen törmää tauon jälkeen isossa mittakaavassa.
Oltiin reissussa Itä-Euroopassa ja siellä tuntuivat röyhyttävän kaikki ja kaikkialla. Varsinkin naiset tupakoivat paljon, ero Suomeen oli huomattava, vaikka täälläkin kai naiset vieläkin tupakoivat keskimääräistä enemmän. Ainakin ovat tupakoineet, en ole jaksanut lukuja niin tarkkaan syynätä. Tuolla naiset poltti koko ajan, tupakointi oli selkeästi vielä statusasia, se oli elintason nousun merkki. Lisäksi muotia olivat pillisavukkeet. Feminiinistä.

Ja tupakka oli sallittua paikoissa, joissa se tuntui oudolta, esim. ostoskeskuksen kahvila.
Savuton ravintola sai taas aivan uuden arvon kun koko aterian ajan viereisessä pöydässä neljä naista veti ketjussa. Itse en ole koskaan, edes tupakoidessani, ymmärtänyt polttamista ruokailun aikana.

Savuttomuutta on nyt kestänyt runsas puolitoista vuotta. Tupakkaa ei tee mieli, itse tapaa huomaan kaipaavani vieläkin yksittäisissä tilanteissa. Kuulas syyspäivä, munkkikahvin jälkeinen istuskelu auringonpuoleisella rinteellä ja huomaan ajattelevani, että aikoinaan tällaisessa tilanteessa tupakka maistui hyvältä.

[urakka]

Tuo tyttöjen ja poikien asenne tupakointia kohtaan, mihin LazyBastard viittas, on muuten jännä juttu. Ite opiskelen terveysalaa, ja olen tehny aika paljon terveystarkastuksia eri ikäisille ja eri aloilla oleville, ollut monta kertaa erilaisissa terveystempauksissa infoamassa asioista jne, niin sen huomaa aivan selkeästi. Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestejä teetetään ainakin meillä päin aina ko käy terveystarkastuksessa/ terkkarin vastaanotolla ilmi että toinen polttaa, ja tytöt suhtautuu melkein aina vähän olkia kohautellen ko pojat ottaa asian vakavammin. Tietysti on niitäkin pikkukoviksia joista tupakointi on äärettömän kuulia, mutta vähän niitä on.

Ja Katin Itä-Eurooppa-asiaan, puhut kyllä niin totta. Itekin kävin vuosi sitten Venäjällä, ja olihan siellä aivan erilainen suhtautuminen asiaan ko täällä, siellä savuton kahvila oli jotain aivan uskomatonta ja ihan turha paikka. Monissa paikoissa oli kyllä savuton puoli, mutta niissä pöydissä lähinnä odotettiin että millon savupuolelta vapautuu tilaa. Tupakkaa vedettiin just ruuan lomassa ja muutenkin paljon enemmän ja huolettomammin ko täällä. Sen reissun jälkeen itelläkin alko vähän naputtaa omatunto, että pitäiskö asialle tehdä jotain.

Nyt on muuten sitten kuus päivää kärvistelty.

edit: saahan sitä korjailla vaikka maailman tappiin asti, ko ei osaa kirjoittaa sanoja oikein..

[shaana]

Ääh, vähän ärsyttää, kun on taas ruvennut kääryleet täällä sauhuamaan.
Ei sitä paljoa kulu, mutta viihteellä ja välillä töissä tulee poltettua - meillä kun on näissä uusissa tiloissa tuommonen mukava tupakkihuonekin, ei tarvitse ulos asti raahautua palelemaan. Jee

Täytynee taas ottaa projektiksi tuo lopettaminen, kun ei sitä sillain tee mieli, mutta sosiaalisena toimintana sitten lipsuu.
Äh. Toisaalta esmeks tipattomalla ajattelin, että saahan sitä ihmisellä jotain paheita olla, mikä nyt on aika typerä tekosyy millekään.

[Emilia]

Shaana! Tsemppiä vähentämiseen/ lopettamiseen! Voit aatella vaikka niin, että ainoastaan ulkona saa tupakoida ja jos ei viitti mennä ulos, ni on sitten ilman!. Vaikuttaa siltä, että sulla ei pahemmin fyysisiä vieroitusoireita tupakasta tule, niin tupakan- tai tauonhimon iskiessä käy vaikka juomassa lasi vettä tai jauha ihan peruspurkkaa.

* * *

Oon ollut lähestulkoon kokonaan ilman tupakkaa nyt 93 päivää! Jonkun savun olen tänä aikana henkeen vetänyt, mutta pääasiallisesti voin puhua, etten ole tupakoinut. Nuokin (öh.. kolme röökiä ehkä..) sauhut on olleet semmosia, että luulin jotta tekee mieli, mutta aika äkkiä huomas, ettei kyl tee. Ja olin kännissä, vaikka se ei olekaan mikään syy tai ainakaan hyvä selitys.

En koskaan sano, että oon lopettanut vaan ainoastaan, etten polta. Yllättävän paljon ihmiset yrittää vaikka baarissa tarjota röökiä, vaikka oon kyllä kaikille tutuille kertonut, että oon nyt polttamatta. Toivottavasti pystyn joku päivä sanomaan ihan aidosti, että oon lopettanut. Se olis siistiä. Ei mulla kyllä nyt olekaan mitään motivaatiota alottaa uudestaan. Tää taitaakin olla pisin aika mitä oon ollut polttamatta.. Viimeks taisi kestää 6 viikkoa eli noin puolet tästä ajasta.




Mulle oli tosi hyvänä apuna myös erilaiset lopettamissivustot:
http://www.stumppi.fi
ja
http://www.fressis.fi

Ennen kuin edes lopetin, luin kaikkea vierotusoireista ja lopettamisen eri vaiheista ja vinkkejä, mitä kannattaa tehdä, jos alkaa tehdä mieli tupakkaa.

Ainut mikä ketuttaa on se, kun tuntuu, että olen jatkuvasti kipeänä nyt kun oon ollut polttamatta. Ja iho on paskassa kunnossa, mutta nää saattaa tietty johtua ihan vain syksystäkin.... En tiiä, mutta oon yleensä kerran tai kaks vuodessa saikulla ja nyt oon ollut kolmen kuukauden aikana jo kaksi kertaa... En pysty olla ajattelematta, jos näillä kahdella asialla onkin joku yhteys..

[Kati]

Tupakka on kuulkaa oikeasti ihme ainetta. Se pitää koukussaan, vaikka itse on vakaasti sitä mieltä, että ei pidä.
Tuolla aiemmin kerroin, että huomaan ajattelevani jopa kaipaavani tupakkaa tietyissä yksittäisissä hetkissä. Päivätajunnassa en fyysisesti kuitenkaan savuja kaipaa, ne ovat vain tilanteita, joissa tiedostan, että olisin nauttinut tupakoinnista.

Nyt raskauden aikana tupakka on tullut uniin. Unessa jollain logiikalla ajattelen, että ei se yksi mitään haittaa. Poltan sitä yhtä suorastaan nautinnollisesti ja sitten katson alaspäin, näen vatsani enkä pysty ymmärtämään millä logiikalla NYT koen, että se yksi ei haittaa. Olen onnistunut soimaamaan itseäni useampana yönä välinpitämättömyydestä. Hämmentävää.

[sybe]

En tupakoi. Passiivisesti jouduin nuoruuteni hurjimmassa vaiheessa tupakoimaan, silloin kun baareissa riekuin, niissä sai tupakoida. Tupakointi aina välillä pysäyttää, lähinnä siksi että työpari kesken yhteisen duunin ilmoittaa että nyt on savujen aika. Jännää, miten sitä voikaan kävellä sauhupaikalle ja kuluttaa palkallista työpäivää tupakointiin.En puutu asiaan, menen siivellä tupakkipaikalle mukaan, otan askeleen tuulen yläpuolelle ja vaihdamme päivän polttavat jutut.

Vaimoa olen noin vuosi sitten viimeksi vienyt odottavien äitien asioita hoiteleviin paikkoihin,lähinnä sairaalaan ja neuvolaan. Näillä reissuilla aina pysäyttää tupakoivat odottavat äidit.En ole voinut peitellä syyllistävää katsettani, olen kai yrittänyt.Olen ainakin tiedostanut ettei ole ehkä aiheellista kuitenkaan vihaisesti tuijottaa. Näky on kamala, odottava äiti vetää kessua. Hui, ja kamalaa perään. En muista olenko yrittänyt peitellä tunteitani, mutta minulta lipsahtaa syyllistävä katse ja tuima ilme. Noh, onhan noita huumeita käyttäviä äitejäkin.Se dokumentti huumeitä käyttävän äidin lapsen ekoista päivistä oli kuvottavaa.

Poltan 1-2 sikaria per vuosi. Viime vuosina olen polttanut yhden sikarin firman pikkujouluissa. Sikarit kiehtoivat, varsinkin lyhyet ja paksun oloiset. Metsästän tälläisiä koko vuoden, kaksi kappaletta ostan. Aina unohdan ostamani sikarin merkin, olisikos ollut romea ja julietta viimeksi, en muista. Olen kännissä kun poltan sikarini. Koitan polttaa juuri silloin kun nousukänni on parhaimillaan.

20-30 v iässä olin aika "heikko lihainen" Kaikki kiusaukset ja alkoholipitoiset juomat ottivat otteensa.Paitsi tupakka, se ei sopinut käteen vaikka sitäkin kännissä tuli kokeiltua. Painoa tuli 90 kg.Työ oli jo silloin sellaista että edustaminen oli sallitua. Nykyisin, ikää jo reilusti yli 30v, katselen palavasti humppakahvojani.Lisää juoksulenkkejä, lisää punttisali treeniä..ruokavalio on tarkkaan harkittu ja painoakin on vain 73 kg.Kun poltan sikarin muistan kuinka olen taas vuoden kytännyt painoani ja vaalinut kuntoani.

[shaana]

Tupakka on kuulkaa oikeasti ihme ainetta. Se pitää koukussaan, vaikka itse on vakaasti sitä mieltä, että ei pidä.

Tottahan tämä on. Pään sisällä ainakin mulla se sauhujen kaipuu velloo niinä hetkinä, kun tekee mieli, ei siis sinällään mitään tärinöitä tai muuten fyysisiä vieroitusoireita ilmene. Tänä aamuna kävin vetämässä viimoiset henkoset, aski loppuun. Kyllä uskon että pystyn tähän taas ihan kivasti, kohta taas oksettaa röökin hajukin. Kiitokset Emilialle tsempistä, kyllä tää taas tästä lähtee, ei vaan pidä päästää lipsumaan - vaikka edelleenkään en paheksu tupakkaa silloin tällöin, JOS sen jotenkin sellaisena saisikin sitten sille linjalle lähdettyään pidettyä.

[Purple]

Ainut mikä ketuttaa on se, kun tuntuu, että olen jatkuvasti kipeänä nyt kun oon ollut polttamatta. Ja iho on paskassa kunnossa, mutta nää saattaa tietty johtua ihan vain syksystäkin.... En tiiä, mutta oon yleensä kerran tai kaks vuodessa saikulla ja nyt oon ollut kolmen kuukauden aikana jo kaksi kertaa... En pysty olla ajattelematta, jos näillä kahdella asialla onkin joku yhteys..

Mä en varmaan koskaan oo ollut niin tiuhaan kipeenä, kun lopettamista seuraavina kuukausina. Oli nuhaa ja yskää ja välillä kuumettakin moneen kertaan kesän aikana, tuntui flunssa iskevän jatkuvasti. Silloin panin osan syytä sille, että elämä noin muuten oli melko päin helvettiä, joten ajattelin että huono olo heijastuu fyysiseksikin. Vasta myöhemmin tajusin että todennäköisesti tupakoinnin lopettamisella oli iso syy ainakin yskään ja nuhaan. Kaipa sitä täytyy niitä mönjiä sisuksistaan ulos saada. Toisaalta sit taas nykyään flussa iskee tosi harvoin.

Nyt raskauden aikana tupakka on tullut uniin. Unessa jollain logiikalla ajattelen, että ei se yksi mitään haittaa. Poltan sitä yhtä suorastaan nautinnollisesti ja sitten katson alaspäin, näen vatsani enkä pysty ymmärtämään millä logiikalla NYT koen, että se yksi ei haittaa. Olen onnistunut soimaamaan itseäni useampana yönä välinpitämättömyydestä. Hämmentävää.

Mäkin näin unia, joissa poltin. Vatsaa niihin ei liittynyt, mutta jumalatonta soimaamista kyllä. Että miten voin olla niin älyttömän tyhmä, että menen vetäisemään tupakan, kun olen näin kauan pystynyt olemaan ilman. Joskus syyllisyys tuli unessa, joskus herätessä, ennen kuin tajusin, että olin nähnyt unta, en polttanut oikeasti.