Lemmikkiaiheista ilmoittelua

[Lumikki75]

Oltiin koiran kanssa metsälenkillä. Se löysi pusikosta jonkun (epäilen että eläimen eikä ihmisen, mutta saattoi olla ihmisenkin) ripulip*skan ja kieri siinä. Arvatkaa oliko kiva pestä sitä (neljään kertaan shampoolla)?
Eikä tämä ole edes ensimmäinen kerta. Viimeksi, kun se teki näin, se oli myös syönyt sitä skeidaa, koska sille tuli todella paha mahatauti. Huomiseen mennessä tiedämme, tuleeko tästä taas eläinlääkärireissukin...

Enpä taida ihan vähään aikaan päästää koiraa vapaaksi edes metsässä.

[@gen.fi]

Taitaa olla metsästys aiheinen koira, kun koittaa sulauttaa noin kauheasti hajuaan ympäristöön.
Tosin eiköhän tuo P:n haju tuottaisi enemmän huomiota.

[Lumikki75]

Taitaa olla metsästys aiheinen koira, kun koittaa sulauttaa noin kauheasti hajuaan ympäristöön.

Joo, lintukoira. Cockerspanieli siis, ja ihan oikeasti käy metsällä lintuja jahtaamassa isännän kanssa. Mutta ei se ikinä metsästysreissuilla ole tuollaista tehnyt.

Onneksi selvittiin episodista pelkällä pesulla eli mahatautia ei tullut.

[damn]

Ei voi TAAS olla kanilla karvanlähtöaika! Se tekee tämän varmasti ihan piruuttaan, koska eihän nyt ole syksy eikä kevät ja justhan se syksyllä irrotti karvansa ja kämppä oli täynnä karvaa. Ehkä se on opetellut tämän jotenkin, että harjaisin ja silittelisin sitä enemmän .

[Kibaya]

Sain kissat kotiin
Yllättävän helpolla sain Myyyyyn ensimmäisenä kiinni. Shinyaa nyt ei ole vaikeakaan saada kiinni. Sen sijaan unohdin tarkistaa kopan päälliluukun ja Shinya poistui sitä kautta. Tollo tuli vaan meidän äidin viereen toljottamaan mitä tämä tekee Myyyyy pääsi sitten karkuun kun toista tungettiin koppaan sisään. Kuitenkin palauttaminen oli aika helppoa, kun toinen nökötti siinä omalla hyllypaikallaan ja siitä oli aika helppoa saada kissa kyytiin.

Kotimatkallahan Shinya huusi vallan kovalla äänellä lähes koko matkan. Kun noustiin moottoritieltä pois huuto loppui.

Nyt on ilta mennyt tutkiessa ja tutustuessa.
Myyyyy kävi sylissäkin makoilemassa ja hinkkaamassa ihan huolella
Shinya nojaili mun olkapäähän sohvan kulmalta.

Nellua on vähän ikävä

[Kibaya]

Täällä on oltu vähän (tai vähän enemmän) suru puserossa.
Veljen perheen koira jouduttiin lopettamaan eilen.
Täysin tarkkaa varmuutta tapahtumista ei ole, mutta koira puri veljen poikaa.
Lopetus tuli saman illan aikana. Eläinlääkäri sanoi että tämän kaltaisissa tapahtumissa on nollatoleranssi.
Surettaa ihan älyttömästi. Surettaa se lapsen kanssa tapahtunut tapaturma siinä missä koiran lopetuskin.

Tuusin kanssa ollaan puhuttu että koira on nyt siellä samassa paikassa missä mun Nellu on. Molemmat on tähtinä taivaalla, odottamassa siellä meitä.
Samalla Tuusi kyllä pohti että mitenköhän ne tulee toimeen kun koira pelkäsi kissoja
Nyt illasta pohdittiin vielä sitäkin että vaikkei nyt just tällä hetkellä nähdä tähtiä, niin tuolla ne on avaruudessa, taivaalla.
Ollaan me parit itkutkin itketty.

[damn]

Minulla on iso moraalinen ongelma. Voinko viedä kanin piikille, pelastaakseni kaksi kissaa, jotka olisivat menossa piikille? Sisko ja sen mies eivät voi enää pitää niiden kissoja, koska niillä on pieni lapsi ja uusi kämppä. Kissat eivät ole sopeutuneet uuteen tilanteeseen, vaan ilmeisesti kokevat tulleensa jotenkin hylätyiksi ja hakevat huomiota kuseksimalla joka paikkaan, mitä eivät ennen ole ikinä tehneet, vaikka olisi ollut uusi koti yms. Kissoille piti olla jo uusi koti luvassa, mutta se ihminen peruikin. En aiempien kanien kohdalla olisi harkinnut piikille vientiä, mutta nykyinen on öh... vaikea. Siitä huolimatta mun mielestä eläimestä täytyy pitää huolta alusta loppuun asti, eikä sitä voi hylätä kun enää ei itteensä kiinnosta. Mutta ne kissat on minulle kauheen rakkaita, enkä haluis että nekään joutuu piikille. Vaikeaa .

[Wildchild]

Miksi kanista pitäisi luopua kissojen takia?

[damn]

Asun yksiössä niin me ei kaikki mahduta tänne, eivätkä kani ja kissat meinaa tulla toimeen.

[skray]

No eikö kukaan sitten ottaisi sulta sitä kania? Tehkää vaihtokaupat?

[damn]

Tosiaan tuo minun kani on todella vaikea ja temperamenttinen tapaus ja en voi antaa sinne minne tahansa. Muussa tapauksessahan olisin laittanut vaikka ilmoituksen, että lahjoitetaan kani. Kun ostin kanin, sen häkissä luki varoituslappu, että kania ei myydä kuin kokeneeseen kanikotiin, koska tyyppi on niin arvaamaton. Minulla on ollut kaneja nyt yli 20 vuotta, joiten ajattelin pystyväni yhden jääräpään kesyttämään. Mutta ei tuo ole kolmessa ja puolessa vuodessa kauheasti kesyyntynyt. Se ei oikein tykkää olla vapaana, sitä ei todellakaan voi silittää kun se vapaana ja se puree ja hyökkii kynnet edellä käsiin kiinni, kun sitä yrittää lähestyä. Se on purrut minua esimerkiksi niin kovaa, etten meinannut saada kania irti enää kädestäni ja voin kertoa, että se teki kipeää ja käsi oli ihan mustelmilla ja haavoilla sen jälkeen. Joten se ei missään nimessä sovi esimerkiksi lapsiperheeseen, sillä pieneltä lapselta lähtisi sormet irti jos se sillä tavalla purisi. Siskoni nyt kuitenkin suostui ottamaan sen niille vaihdossa, niitten lapsi on vielä niin pieni, että se ei pääse alakertaan itsekseen, missä tuo kani tulee olemaan. Tilanne voi vaikeutua, kunhan tyttö kasvaa ja oppii menemään alakertaan, mutta ehkä kanista on jo aika jättänyt silloin. Katsotaan nyt tulevatko ne ollenkaan kanin kanssa toimeen, vai lähteekö se sitten piikille. Kissat muuttaa minun luokse varmaan tällä viikolla.

[damn]

Kani on asustellut siskon luona sen ajan, kun nuo kissat ovat olleet täällä. Katsotaan saanko kanin takaisin vai jääkö se niille asumaan. Siskon puolitoistavuotias tyttö on ihastunut kaniin, se käy joka aamu sanomassa sille huomenta ja illalla toivottamassa hyvää yötä. Tuntuu vähän julmalta viedä kani pois siltä, mutta saa se minun luo tulla aina katsomaan sitä. Jos ne haluaa pitää tuon nykyisen kanin, niin sitten otan kanivauvan . Pelkkä ajatuskin on niin ylisöpö etten kestä sitä.

[skray]

Tai haet oman kanin takasi ja viet samalla vaihdossa pikkupupun siskontytölle.

[damn]

Tai haet oman kanin takasi ja viet samalla vaihdossa pikkupupun siskontytölle.

Luulen, että sisko ja sen mies pitäisivät lähinnä älyttömänä riesana jos niille hyvää hyvyyttäni pienen kanin veisin, kun nehän sen joutuvat hoitamaan . Ehkä odotan jokusen vuoden ja vien pikkupupun kunhan tyttö on pikkuisen vanhempi ja ymmärtää hiukan enemmän lemmieläinten hoidosta. Itse sain ensimmäisen kanin olessani viisi, joten ehkä odottelen niille kieppeille.

[puolikarkea]

Sain kuulla, että vanhempien toinen kissa oli lopetettu. Meinaa tulla vähän surku, se oli veljeksistä suosikkini ja syy siihen, miksi itselleni tulevaisuudessa kissoja haluan. Todella seurallinen ja helposti käsiteltävä maatiainen, jota sai pyöritellä miten haluaa ja joka seurasi pihalla perässä joka paikkaan ja höpötti mennessään (siskon mielestä se jutteli rasittavuuteen asti ja miusta taas oli ihanaa, kun toisella oli paljon asiaa).

Välillä meinaan säikkyä ihan tosissaan, kun keväällä kaverinsa menettänyt kanipapparainen nukkuu niin sikeästi, ettei reagoi mihinkään häkin ulkopuolella tapahtuvaan tai vaihtoehtoisesti nukkuu niin retkottavassa asennossa, että näyttää selkärankansa murtaneelta. Pirteästi se silti loikkii menemään ja hetkittäin meno näyttää siltä, että ikää on vuosi. Jospa tuo höppänä pötkisi menemään vielä pitkään.

[Suvi]

Puolis. Eläinystävien poismeno on aina yhtä ikävää.

[puolikarkea]

Suvi niin on. Ne on näitä eläimen omistajan vaikeampia puolia.

[damn]

Vein kanin piikille tänään. Silmiin sattuu itkemisestä ja nenä ei lopeta vuotamista. Voiko joku olla itkemättä, kun odottaa että lääkkeet vaikuttaa ja eläin alkaisi nukkua? Jos voi niin haluaisin olla se ihminen. Itkeä vollotin silmät päästä, yritin samalla silittää, rapsuttaa ja lohduttaa vielä hereillä olevaa reppanaa ja samalla toisella kädellä pyyhkiä naamaa. Vaikka vein sen piikille, koska se oli välillä niin vittumainen ja aggressiivinen, niin ei se vie pois sitä, että se oli minun rakas, asui kanssani viitisen vuotta ja minulla on nyt kauhea olo, kun se ei ole enää täällä. . Huomenna en varmaan saa silmiä auki, kun ovat niin turvoksissa itkemisestä ja minulla oli jo ennestään silmätulehdus ja silmäluomet turvoksissa.

[Kibaya]

Mä en itkenyt kun Nellu oli nukahtamassa. Mä itkin sen jälkeen. Niin kauan kun se kissa oli siinä multa ei tullut itkua yhtään. Ei se ollut kovin kivaa. Sen jälkeinen romahdus autossa olikin sitten sen mukainen.

Voimia suruun!

[Emilia]

Voi Damn, nyt vasta luin tätä ketjua.
Lemmikin lopettaminen on kauheeta. Otan osaa.

[L-S]

damn

[theia]

Huhhuh että olikin viikonloppu hoitokoiran kanssa. Olin siis to-su vahtimassa siskon luona sen kämppiksen koiraa. Kyseessä siis n. 5v pitbull, joka on heillä ollut n. vuoden (pelastettu jostain Kreikan saarelta).

Kaikki meni hyvin vikaan koirankusetuskertaan saakka... Koira yrittää vetää usein ulkona, mutta valjaat sitä aika hyvin estivät ja muutoin kotona on superkiltti ja totteleva koira. Siellä lenkillä ollessa oli yks pienempi koira päässyt omistajaltaan irti (toinen istui pölkyllä ja räpläs puhelintaan, flexi siinä vierellä kai), ja se pikkukoira juoksi suoraan mun hoitokoiran alle! Se pikkukoira räksytti aika aggressiivisesti ja mun hoitokoira sitten puolustautui ottamalla sen korvasta kiinni, tosi *tosi* pahan näköisesti.
Ihmiset pysähtyivät siihen kun minä tai mies ei saatu koiraa irti siitä toisesta koirasta kun ei totellut puhetta, onneks sivulliset osasivat sanoa että hännästä kun repii niin irroittaa otteensa. Siinä sitten mies ( ) onneks osas toimia jo aiemminkin ja otti koiran haarojensa väliin että hoitokoira ei saanut sitä pikkupiskiä retuutettua enepiä.

Pienemmälle koiralle ei onneks kuitenkaan jäänyt ainakaan näkyviä vammoja, vaihdettiin numeroita kyllä. Ihan hirvee syyllisyys mulla vaikka tiedän etten olisi voinut estää tilannetta mitenkään. Ja se toinen omistaja tiesi että sen vika ensisijaisesti koska sen koira pääs vapaaks siinä tilanteessa, ja hyökkäs mun hoitokoiran kimppuun.

Kotiin päästyä koira meni ihan ite häpeämään (?) omiin oloihinsa vaikka normaalisti on tosi kiltti seurakoira.

Huhhuh että edelleen kamala olo tapahtuneesta, vaikka siskon kämppis ei mua syytäkään tilanteesta, ja tiedän että mulla oli koira hihnassa ja hallinnassa...

[Emilia]

Tollaset tilanteet on inhottavia. Kyllä pikkukoiratkin pitäisi pitää kiinni, jos ne ei osaa pysyä paikoillaan ja omistajansa lähellä. Ja muutenkin toki. Mutta taitaa olla aika yleistä, että pienempiä koiria ei viitsitä kouluttaa, koska "eihän tämä voi kellekään tehdä mitään". Eikä sitten yhtään ajatella, että koiralle itselleen voi käydä jotain, jos se hyökkää itseäään isompia vastaan.

[damn]

Mullapa on tällänen vauva:

[theia]

aww! Ihana!