Kakkavaippaketju

[Suvi]

Aaaw, Emilia. Jotenkin toi sun allekirjoitus sopii aivan täydellisesti tuon viestin loppuun.

[Emilia]

No niimpä sopiikin!

Tänään oli neuvola. Kasvu menee plussakäyrillä ja silti terkkari ehdotti, että voitaisiin antaa pullolla lisämaitoa. Hoikka poika ja pituuden ja painon suhde on miinuskäyrällä, vaikka molemmat mitat omillaan plussalla. En pidä imettämistä minään pyhänä asiana, mutta kun tällä hetkellä ei ole sen kanssa ongelmia eikä poika valita nälkää niin en todella ala tilannetta millään säännöllisellä pullottelulla sotkemaan.

Meidän terveydenhoitaja on sellainen toooosi nuori tyttö. Oikein mukava, mutta välillä sen jutut kuulostaa kirjasta opetetuilta ja kieltämättä sen juttuja on välillä vaikea ottaa tosissaan. On ikävä sitä mun raskausajan terkkaritätiä.

[Kibaya]

Voitko sä kysyä pääsettekö takaisin sille tädille?
Toi on just jotenkin niin "tota". Se on ihan kiinni siitä minkälainen terveydenhoitaja sattuu omalle kohdalle.

Kuulostaa vähän oudolta neuvolta.
Mä en ole ikinä ymmärtänyt noita käyrien suhteiden tuijotteluja? EIkö se riitä että painoa ja pituutta tulee tasaisesti? Ruoka maistuu ja imeytyy, miksi se ei riitä? Miksi pitää vahdata hysteerisen oloisena jotain käyrien suhteita toisiinsa?
Muutoinkin musta tuntuu niin usein näiden neuvolajuttujen kohdalla siltä että jossain kohtaa joku aina ylireagoi tai hysterisoi. Muistan sen yhdenkin terkan joka lähetti Tuusin toimintaterapiaan kun se ei saanut piirrettyä ympyrää umpeen. Sillä paloi hermo kun ympyrästä ei tullut täydellistä ja se suttasi koko ympyränalun ja rupesi mököttämään. Lähete napsahti ja seuraavalla viikolla se piirti kolmeen eri seinään pelkkiä tasalaatuisia ympyröitä.

Mutta onhan lasten saaminen ja hoito semmoista ydinfysikkaan rinnastettavaa touhua. Ainakin jos yhtään lukee mitään kasvatusoppaita tai erehtyy netissä mihinkään.
Kuten tänään iltapuluissa ollut hämmästely ulkona nukuttamisesta.

[Annis]

Nämä mun molemmat lapset eivät tosiaan ole kasvaneet millään keskikäyrillä. Pituus menee yläkäyrällä ja paino alakäyrällä, tällä pienemmällä varsinkin, kun se kasvaa pituutta ihan järkyttävää tahtia.

Meidän neuvolatäti on kyllä ihana eikä ole ikinä valittanut asiasta ja on aina sanonut, että nää käyrät on nyt tälläisiä,
mutta kun on ollut sijaisia, niin niiltä on kuullut vaikka mitä valitusta ja lisämaitokehotuksia ja muita, mitkä mä olen sitten jättänyt omaan arvoonsa,
koska se paino kuitenkin nousi ja välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ja varsinkin kun tiesi esikoisenkin olleen hoikka tapaus.
Ja koska nälkää näkevä lapsi ja hoikkana kasvava lapsi on kuitenkin sellaisia, mitkä pystyy erottamaan.

Viimeisin neuvola oli lääkärineuvola ja lääkäri siellä kertoi, että niiden käyriä on nyt muutettu jotenkin
ja niiden mukaan tosi moni lapsi on nyt aivan liian pieni päänympärykseltään. Lääkäri sitten mittasi myös minunkin pään ja totesi,
että eipä se sunkaan pää oo kovin iso, ettei tuosta lapsen pienestä päästä tarvitse huolehtia

Meillä on täällä neuvolasysteemi muutettu niin, että sama täti pysyy raskauden jälkeenkin, mikä on ollut musta tosi hyvä.
Tosin nyt ne oli kai laittaneet aluejakoja uusiksi ja ensi neuvola onkin sitten jo jollain muulla.
Vähän orvolta tuntuu, kun ensimmäisen kerran tällä nykyisellä kävi kuitenkin jo esikoista odottaessa yli kuusi vuotta sitten.

Omista lapsista ei nyt muuta kuin että vesirokko on sairastettu molempien osalta ja voi luoja mä oon onnellinen, ettei sitä voi tulla enää.

[Wildchild]

Tänään oli neuvola. Kasvu menee plussakäyrillä ja silti terkkari ehdotti, että voitaisiin antaa pullolla lisämaitoa. Hoikka poika ja pituuden ja painon suhde on miinuskäyrällä, vaikka molemmat mitat omillaan plussalla. En pidä imettämistä minään pyhänä asiana, mutta kun tällä hetkellä ei ole sen kanssa ongelmia eikä poika valita nälkää niin en todella ala tilannetta millään säännöllisellä pullottelulla sotkemaan.

Toisesta korvasta sisään ja toisesta samantien ulos! Terkkarille voi sanoa höpöhöpö, jokainen lapsi on omanlaisensa ja omalla käyrällään. Tärkeintä on että lapsi kasvaa tasaisesti sekä painollisesti että pituudellisesti. Oletan että näin on kuitenkin teidän tapauksessa. Vasta sitten voi miettiä lisämaitoa jos paino ei nouse.

Toi neuvolatätipolitiikka on kyl jännä. Esikoista odottaessa asuttiin Kalliossa eli kävimme Kallion neuvolassa. Raskausaikana meillä oli neuvolatätinä sellainen kunnon vanhan liiton ~60v. nainen joka kyllä tiesi nykyiset suositukset mutta sovelsi niitä niihin muutaman kymmenen vuoden takaisiin suosituksiin. Aivan ihana ihminen! Monesti lause saattoi kuulua "nykyään suositellaan että teette näin, mutta mä kyllä sanon että teette noin ja soon paljon parempi". Vauvan synnyttyä tämä täti vaihtui toiseen tätiin joka keskittyi vain vauvoihin. Ero oli kuin yöllä ja päivällä. "Suositus on tämä, piste."
Esikoisen ollessa 4kk muutettiin Kalliosta pois nykyiseen paikkaan ja meille tuli jälleen ihana ihminen neuvolatädiksi! Vanhempi naisihminen hänkin. Ja kun kuopus ilmoitti tulosta, hän hoiti hänenkin odotusajan neuvolakäynnit. Ei siis tarvinnut vaihtaa tätiä! Ja kun kuopus täytti viime kesänä 6, eli oli viimeisen neuvolakäynnin aika, siellä itki sekä äiti että neuvolatäti.

Sanoisinkin Emilialle että jos yhtään tuntuu että kemia ei kohtaa neuvolatädin kanssa, vaihda! Vaikka kolmasti jos ei muuten löydy.

[Emilia]

Kiba, se vanha täti vaihtoi ehkäisyhommien puolelle. Ei voida siis saada sitä enää.

Ei mua oikeastaan haittaa, että tuo on tuollanen tyttönen. Todennäköisesti joku vanhempikin antaisi samankaltaisia neuvoja. Jos nyt menisi sukset ristiin tuon tytön kanssa niin sitten kyllä vaihtaisin. Mulle riittää, että se osaa katsoa pojasta ne asiat, joita itse en osaa. Neuvoista voin sitten valita ne, jotka itelle sopii. Enhän mä vaihtanut sitä D-vitamiiniakaan maitohappobakteerillisiin. Varmaan tulee kiva olo sille, kun en koskaan tee mitä se käskee. Pään kannattelusta saatiin kyllä myös kehotus pitää enemmän vatsallaan. Ajattelin, että se on jo hyvällä alulla tuo pään kannattelu mutta ei vissiin olekaan. No, nyt pidän enempi masullaan, jotta oppii poju liikkumaankin.

Luulisi, että vauvalle riittää, että kasvaa tasaisesti omalla käyrällään. Nyt oli pituutta tullut kolmessa viikossa 4,3 senttiä, joten voihan olla, ettei paino ihan siksikään pysy perässä, kun eihän se energia nyt kaikkeen voi riittää. Ens kerralla varmaan ottanut jo kiinni taas tuon suhdekäyränsä. Jos ei ole ja jos vielä nillittää siellä neuvolassa niin mietitään sitten lisämaitoja.

Lisämaidosta puhui myös siksi, kun kerroin, että poika oli herättänyt mut edellisenä yönä tunnin välein. Nukuttiin silloin vierekkäin, joten en osannut ihan tarkkaan kertoa, milloin se söi tai nukkui. Viime yönä pysyttelin hereillä syöttöjen ajan ja katsoin, että poika myös syö. Nukkui ensin kaksi neljän tunnin pätkää ja lopuksi vielä pari tuntia. Ei siis ilmeisesti tarvii lisämaitoa vaan vain kunnon syömingit. Nyt sinnittelen sitten jatkossakin hereillä nuo hetket.

Tein meille täksi viikoksi aikataulun ja rutiinin. Palailen sen tuloksiin myöhemmin, mutta alku vaikuttaa lupaavalta.

[marenkienkeli]

Ihana lukea näitä Emilian vauvakuulumisia!

[theia]

Ihana lukea näitä Emilian vauvakuulumisia!

Olin tulossa sanomaan samaa.


Voihan vauvakuume.

[Emilia]

Hih. Pitänee muistaa kertoa sitten niitä huonompiakin kuulumisia, että saatte todenmukaisen kuvan tästä vauva-arjesta.

Esim. kaksi viikkoa kestäneestä itkumaratonista en oo tainnut jaksaa sanoa mitään. Onneksi se meni ohi. Tai noin kuusi viikkoa kestäneestä baby bluesista, joka oli oikeasti niin paha, että monta kertaa mietin, voinko palauttaa vauvan johonkin. Onneksi sekin meni ohi. Kaikki menee lopulta ohi. Se on hyvä muistaa.

Mut on tää kyllä aika ihanaa aikaa.

[Lyyra]

Kiba, se vanha täti vaihtoi ehkäisyhommien puolelle.

Ai että nyt riitti lapset hänelle?

Hauskaa kyllä lukea näitä sun kuulumisia. Mun siskokin saa toisen lapsen ihan lähiaikoina.

[Emilia]

NIMIJUHLAT

Stressasin näitä etukäteen aivan kauhesti. Oikeasti olisin halunnut kutsua ihan kaikki mahdolliset tyypit ja viettää juhlia koko päivän sekä pistää pöydän koreaksi. No, koska on ollut aika paljon muutakin tässä viimeisen 2,5 kuukauden aikana, juhlat tyngistyivät lähisuvulle tarjottaviin kahvikesteihin. Loppujen lopuksi se oli ihan fine.

Äiti ja mummi auttoivat kahvikuppien kanssa ja koska kauempaa kutsutut ihmiset eivät päässeet paikalle, ei kovin paljon kystä kyllä tarvittu. Päästiin siis sen verran helpommalla, ettei tarvinnut metsästää vuokra-astioita. Kutsuttuja oli siis 26+yksi viime hetkellä valittu kummisetä (Pomppis hemmetti soikoon jätti tämänkin melkein vikaan iltaan...). Sairastelun ja muiden hankaluuksien vuoksi paikalle tuli lopulta vissiin 18 henkeä, mikä oli ihan ok määrä.

Tarjottiin kakkua, joita tein kaksi. Toinen lähti tänään koskemattomana työpaikalle ja ekastakin jäi mulle jääkaappiin pari palaa. Lisäksi oli kinkku- ja lohipiirakat, sitruunakuivakakkua (äiti teki, kuten myös kinkkupiiraan), lihapasteijoita, earl grey -muffinsseja, joista jäi kuorrutus pois, koska se meni pilalle... Lisäksi olin tehnyt kirjainkeksejä ja ostin vielä Dominoja ja pakaste-macaroneja. Näiden kanssa tarjottiin kahvia ja teetä, alkumaljaksi juotiin kuohuviiniä holilla ja holittomana. Kiitos vain ystävälle, joka lainasi mulle 12 kuoharilasiaan.

Alkuun Pomppis piti lyhyen puheen ja paljasti pojan nimen. Tässä yhteydessä myös nostimme pojalle maljan. Sen jälkeen mä esittelin kummit, joista tosiaan kummisetäihminen ei ollut paikalla, koska flunssa. Loppuaika olikin sitten melko lailla syömistä, kahvittelua sekä vapaata seurustelua ja kuulumisten vaihtoa. Ei tarvinnut paljoa päivänsankaria nähdä itse, kun niin sylistä syliin vietiin. Lopulta tilaisuus päättyi itkuun, kun tuli nälkä ja väsy.

Ennakkostressaamisesta huolimatta oli oikein mukava päivä. Siivo on jäätävä, ei jaksettu eilen paljoakaan mutta koitetaan saada tänään hoidettua loppuun.

[Emilia]

Hyvät päiväunet = hyvät yöunet? Ei välttämättä. Toivottavasti muilla fordeäideillä on vähän paremmin nukkuvia lapsia, sillä tätä en toivoisi oikein kellekään. Kaikkein vähiten meidän pikkuiselle.

Eilen ekan kerran ties kuinka pitkään aikaan poika nukkui kolmet täydet päiväunet! Usein jää aamulla tai iltapäivästä unet väliin, joskus jopa molemmat. Olin niin onnellinen, kun poika sai levättyä kunnolla ja sain hänet yöunillekin ilman kummoisiakaan itkuja.

Yöunet kesti tunnin. Sen jälkeen sain kymmenn minuutin välein hypätä laittamaan pojalle tuttia suuhun. Lopulta otin hänet viereen nukkumaan ja syömään mutta ei sekään oikein auttanut. Kahden aikaan vaihdoin vaipan, jos se olisi häirinnyt mutta toimenpiteellä ei ollut mitään vaikutusta. Kauhea huuto kesti noin vartin, ei onneksi sen pidempään. Sama show taas puoli kuudelta ja siinä välissä pienempiä kitinöitä äipän kainalossa. Yleensä poika ei yöllä edes herää kunnolla ennen viittä eikä sitten itkekään mutta nyt oli joku vialla. Mikään asennon vaihto tai pierujumppa ei tuntunut auttavan.

Räkänen on poika ollut eilen, se voi tietty vaikuttaa mutta muuten vaikuttaa pirteältä. Pitää seuurata ja mittailla kuumetta, jos se lähtee nousemaan. Toivottavasti ei. Nimijäisten jälkeen systeri ilmoitti olleensa korkeassa kuumeessa, joten voisihan se olla tarttunut silloin poikaankin. Sisko ei tosin poikaa pidellyt sylissä mutta tattuuhan taudit muitakin reittejä.

Nyt väsyttää ihan tosissaan. Pomppis osoitti pelisilmää ja lupasi jättää treenit väliin ja tulla töistä suoraan kotiin mua auttamaan. Toivotaan kuitenkin että päivä sujuu yötä helpommin.

[Emilia]

Tiesittekö, että ihmiskakka voi olla kirkkaan vihreää? Googlettelun perusteella se on joko ilmavaiva, liikaa etumaitoa, maitoallergia tai ihan normaalia.

Poika nauroi eilen ääneen ensimmäistä kertaa.

[Lyyra]

En oo varma, haluanko tietää, mutta mitä on etumaito?

[Kibaya]

Tiesin, että ihmiskakka voi olla vihreää ja limaistakin. Samaan aikaan. Veljellä oli vauvana ihan hirveetä tuotosta. Mutta sitten kävikin ilmi että sillä oli riisitauti
Tokihan sillä oli muutakin oiretta siinä olemisessa. Niinkuin se, että se nukkui nukkumistaan ja laihtui. LIsäksi sen iho oli semmoinen kalvakka ja kuvista näkee miten silmät oli vähän kuopalla.

Etumaito on rintaan kertynyttä maitoa, joka suihkuvaa voimalla imetettäessä. Sen rasva on ehtinyt imeytyä rintatiehyeisiin ja ns. rasvatonta maitoa. Maito suihkuaa niin voimalla että voi aiheuttaa vatsavaivoja yms. suihkutessaan rinnasta vauvan suuhun.

[Emilia]

Vihreä kakka loppui jossain vaiheessa. Pääteltiin, että saattoi johtua rotarokotteestakin. Kiba osasi näköjään selittää etumaidonkin jopa paremmin, mitä itse olisin.

Poika täytti eilen 4 kuukautta. Nyt hän on löytänyt käsien lisäksi jalat ja varpaita on kiva repiä. Peukku on useammin suussa kuin tutti. (Tekee usein itse vaihdon..) Sylissä puoli-istuvasta asennosta koittaa pungertaa istumaan. Masumakuu sujuu jo ongelmitta ja kannattelee yläkroppaa terhakkaasti. Pääkin nousee hyvin mukana, kun nostaa käsistä ylös. (Tää tuli joskus pari, kolme viikkoa sitten.) Pyörii kyljeltä toiselle ja napansa ympäri ("kelloviisari") vaan ei vielä käänny selältä masulleen. Any day now...

Vaatteissa jouduttiin siirtymään melkein suoraan koosta 56 kokoon 68, kun 62:t mahtuivat vain muutaman viikon ajan päälle. Nyt otetaan pikkuhiljaa käyttöön myös neloskoon vaipat. Kestoilua kokeilin taas yksi päivä vaan eipä siitä mitään tullut, kun puolen tunnin välein piti vaihtaa vaippa. Kuinka jotkut lapset pystyy ihan nukkumaankin noissa?

Äänenkäyttö on muuttunut. Nauraa harvakseltaan, jos leikitään mutta ei muuten. Kiljuu ja harjoittelee päristelyä. Itkuhuuto on ihan parin päivän sisällä muuttunut todella kovaääniseksi kirkumiseksi. Jos aiemmin luulin, että saatan saada vielä tinnituksen tän vauvavuoden aikana, nyt se on jo melko todennäköistä.

Ens viikolla neuvola+lääkäri. Kotivaa'alla mitattuna painoa on jo yli 7 kg eli tuplannut syntymäpainonsa. Yöunet on edelleen kaaosta ja kovasti pohdin, josko tohtisi jo unikouluttaa. Koitetaan nyt ensin kuitenkin saada päivän rytmitys ja rutiinit kuntoon, kun on päästetty moiset vähän retuperälle. :/

[Kibaya]

En mä tiedä osasinko nyt mitenkään selkeästi

Oletteko huomanneet itkuhuudon tulevan jonkun tietyn asian/tapahtuman yhteydessä? Syöttäminen, vaipanvaihto, vatsan toimiminen tai nukkuessa? Voiko joku syy-seuraus selittää asiaa?
Ite en ehkä unikouluttais vielä. Ei siksi etteikö se voisi lapselle toimia, vaan että kestääkö teidän omat hermot sitä? Varsinkin kirkuvan huudon saattelemana.

Oletteko käyneet vauvahieronnassa? Tai hieroneet itse? Voisiko siitä olla apuja nukkumiseen?
Neuvolasta voi kysyä jotain vinkkejä päivärytmityksen tasaamiseen nukkumisen suhteen. Josko se auttaisi ensihätään yöunien kanssa.



Mun veljentyttö osaa rääkyä. Karjuu kuin mikäkin äijä jos ei saa haluamaansa huomiota. Ei mitään söpöä kiljumista, vaan niin kova ja raaka matala rääkyminen, kuin ikinä voi. Ekan kerran kuulin sen niin että olin keittiössä ja laps olkkarissa. Luulin että se on tytön veli joka huutaa. Mut ei! Sieltä se karjui lattialta. Oli jäänyt jumiin. Nauroin varmaan lähemmäs 10 minuuttia sitä ääntä. Seuraavalla kerralla istuin sohvalla juomassa kahvia, kun se muija oli jäänyt jumiin sohvan jalkaan. Oli peruuttanut perse edellä siihen, eikä päässyt taaemmas. Rääkäsi siitä mun jalan vierestä ja meinas saada kahvit niskaansa. Onneksi ei sentään. Että semmonen pikkutyttö se. Vois sanoa että sitä ei sukupuolirooleilla hämätä ja sillä piste. Ihan kuin se haistattais sillä karjumisellaan just tämmöiselle asenteelle että tytöt on vaan söpöjä. (onhan se tosi ihan jäätävän söpökin )

Emilialle vielä vaippavuorien keskelle.

[Emilia]

Niin siis, ihan normitilanteissa tulee noi huudot. Ennen ne vaan oli siedettäviä, nyt yhtäkkiä kuulostaa siltä kuin raajoja revittäisiin suunnilleen irti. Kuvittelin sen johtuvan siitä, että poika oppii käyttämään ääntään eri tavalla. Noita karjumisia on muuten meilläkin kuultu mutta hieman vaimeita ovat. Myös virkayskä on kovassa käytössä.

Pomppis on kesäkuun kotona. Katsotaan unikoulua silloin, jos on vielä tarpeen. Varmaan aletaan kohta maistella soseita ja miksei iltavelliäkin, mikä voisi myös auttaa yöhulinoihin. Mä muuten tein jossain vaiheessa tota vauvahierontaa. Pitääkin ottaa se taas päiväohjelmaan.

[Emilia]

Eilisessä neuvolassa mitat 7560g/67,3cm. Iso poika jo.

Uusi nlatäti on tosi mukava ja imetysmyönteinen. Ei ollenkaan kannustanut aloittamaan vielä kiinteiden maistelua. Antoi kyllä monisteita ja kertoili vinkkejä, jos tahdotaan aloittaa. Yöunista ei vaikuttanut olevan huolissaan. Onhan se toki yleistä, että lapsi heräilee parin tunnin välein...

Lainasin kirjstosta pari uniaiheista kirjaa. Jospa niistä saisi jotain vinkkejä. Viime yönä syötin pojan puoli yksi, jonka jälkeen herättiin kahdelta. En yksinkertaisesti jaksanut taas alkaa heijaamaan, joten työnsin vain tutin suuhun ja heilutin pinnistä (keinutassut alla). Ajattelin, että maks puoli tuntia saan tolla lisää mutta poika nukkuikin neljään. Vahvistaa vain mun käsitystä siitä, että herää ennemmin tottumuksesta kuin nälästä.

[Emilia]

Miksi ihmeessä tuo poika osaa nukahtaa itsekseen iltaunille omaan sänkyyn muttei tee samaa päivällä?! Äsken vedettiin taas 40 minuuttia sänkyyn, syliin, sänkyyn, syliin -rumbaa ennen kuin menetin hermoni ja pakkasin pojan vaunuihin. Nukahti sinne minuutissa!

Tahtoisin, että poju oppisi nukkumaan päiväunet muuallakin kuin vaunuissa, mieluiten omassa sängyssään. Kaikki unioppaat tuntuvat pohtivan vain sitä, miten saada lapsi nukahtamaan yöunille mutta se ei meillä ole mikään ongelma. Turhauttaa. Onneksi kesä tulee ja koko ajan tarvii vähemmän pukea vaatetta. Kohtahan tuo vaunuun nukuttaminen on ihan helppoakin, kun laittaa vain pojan sinne ja heijaa hetken mutta siinä vaiheessa jää varmaan koppa jo pieneksi.

[Emilia]

Menee ihan yksinpuheluksi tämä mutta pakko kertoa.

Tonttu mönkii! Hitaasti, ähisten ja vaivalloisen näköisesti mutta ryömii se! Jestas. Apua!

[Emilia]

Nyt tuo oppi kääntymään selältä massulleen. Pari päivää on menty ympäri vasemman kyljen kautta.

Ensimmäinen äitienpäivä äitinä. Aika huimaa. Ihana poika meillä!

[Emilia]

Eilen täytti poika puoli vuotta. Leivoin kakun.

Ensimmäinen hammas on puhjennut alaleukaan. Se aiheutti karmeaa kirkumista. Toivottavasti seuraavat tulee vähän helpommin.

Poika ryömii jo nopealla vauhdilla, jatkuvasti saa olla siirtämässä turvallisemmille alueille (esim. pois vaunujen luota, kun tuo tykkäisi niitä renkaitakin nuoleskella Täytyykin ottaa käyttöön ne renkaidensuojuksest). Hakeutuu myös konttausasentoon ja koittaa siitä vähän liikkuakin jo, mutta vielä ei kehonhallinta aivan riitä.

Öisin ei meinaa millään pysyä sängyssään. Nousee helposti kontilleen, jää leikkimään tai alkaa itkeä, jos kääntyy kesken unien. Jonkin verran on alkanut nukkua vatsallaankin. Pomppis on ollut kesäkuun kotona. En tiedä, onko sillä jotain vaikutusta vai onko tää vain luonnollista mukautumista mutta poika on alkanut nukkua paremmin! Herää enää pari, kolme kertaa yössä ja monesti eka herätys on ennen kuin itse olen vielä edes sängyssä. Päätettiin myös, ettei anneta yöllä ruokaa ennen puolta yötä ja siitä seuraavan kerran aikaisintaan viiden tunnin päästä. No tuosta viidestä tunnista on lipsuttu. Ei tunnu siltä, että vielä olisi aika lopettaa yösyöttöjä kokonaan. Ehkä jossain vaiheessa siirretään tuosta puolesta yöstä vähän kerralla myöhemmäksi ekaa syöttöä, jos se sillä alkaisi pärjätä ilman ruokaa yöt.

Päiväunetkin on parantuneet ja pidentyneet. Saa nähdä, kuinka käy, kun iskä ei ole enää poikaa nukuttamassa ensi viikolla. En tiedä, mitä pillereitä se on tuolle salaa syöttänyt, mutta pelottaa etten saa poikaa itse nukkumaan yhtä helposti kuin tuo mun vauvakuiskaajamieheni.

Soseita ollaan nyt syöty lounaaksi ja iltapuuroa menee myös. Aamupuuroa tarjoan satunnaisesti mutta pitäisi varmaan ottaa sekin vakiohjelmaan jo. Kaurapuurosta ei kauheasti välitä, mutta riisipuuro menee. Varsinkin, jos seassa on päärynää. Myös bataatti ja myskikurpitsa uppoaa hyvin, peruna ja parsakaali ei niinkään. Sormiruokana parsakaali kyllä kelpaa. Odottelenkin jo kovasti, milloin tuo tahtoisi oppia istumaan sen verran, että uskaltaisi pitää syöttötuolissa ruokailun ajan ja voitaisiin aloittaa sormiruokailemaan monipuolisemmin.

Puoleen vuoteen mahtuu paljon epätoivoisia hetkiä ja synkkiäkin ajatuksia mutta montaakaan päivää en vaihtaisi pois. Ihana katsoa, miten tuo pieni ihminen kasvaa ja kehittyy.

[theia]

Näitä kasvuvaiheita on hirveen kiva lukea kannustan jatkamaan vaikka oliskin vähän ykspuolista, mulla kun ei oo kokemusta niin ei oo hirveesti sanottavaakaan

[Emilia]

Pienikin palaute auttaa ja motivoi. Oikeasti on myös ollut hankalaa ehtiä kirjoitella mitään. Hyvä, kun Facebookin ehtii joskus selailla.

Tuli muuten mieleen, kun poika nyt nukkuu ja päätin käyttää ajan kerrankin johonkin hyödyttömään. Katson Netflixistä HIMYMin ysikautta. Meinattiin jo irtisanoa koko Netflix, kun ei sitä enää pariin kuukauteen ole ehtinyt katsoa. Eikä kyllä juuri muutakaan tv:tä.

On tämä äitiys muuttanut muakin tosi paljon. En ole koskaan viettänyt yhtä paljon aikaa pyykkien parissa tai keittiössä. Hetkittäin olen jopa nauttinut siitä.