Ilmotusta

[Kibaya]

Mulla on vähän sama. En halua tehdä asioita vain rahan takia. Niinku työkseni. Enkä halua kuulua mihinkään "menestyjien joukkoon" joka hurmiossa paahtaa rahankiilto silmissä. Nimenomaan, hyi.

marski

[L-S]

En mäkään välitä rahan perässä juoksemisesta, mutta ei kai menestys pelkkää rahan perässä juoksemista tarkoita? (Tuossa sarjakuvassa ja/tai usein ehkä tarkoittaakin, mutta kuitenkin.) Voihan se tarkoittaa myös sitä että haluaa kuitenkin saavuttaa jotain, olla jossain hyödyksi, tehdä asioita jotka tuntuvat mielekkäiltä omasta tai muiden mielestä, tai että on jotain tavoitteita. Tätä olen miettinyt paljon viime aikoina, että mitä sellaiseen kokemukseen vaaditaan. En tosin ole varsinaisesti puhutellut sitä menestykseksi, mutta kuitenkin. Sinänsä vähän ristiriitaista, että sarjakuva alkaa siitä, että "mitä sä haluat tehdä sun elämällä", mikä voi olla ihan merkityksellinen kysymys sinänsä, ja sitten loppuu tuohon, että menestys, hyi. Toki jos sillä tarkoitetaan pelkkää rahan hankkimista tai jotain julkisuudessa paistattelemista, niin ei kiinnosta muakaan, mutta monimutkaisempi asia mielestäni kuitenkin.

[Kibaya]

Onhan tuo "mitä sä haluat tehdä sun elämällä" ihan relevantti kysymys itse kullekin, mutta usein menetymiseen liittyy tietynlainen huomio. Tietysti jos puhutaan henkilökohtaisesta menestymisestä työelämän menestymisen sijaan niin se kai on nähtävissä eri tavalla. Kai henkilökohtainen menestyminen tarkoittaa sitä että tietää mitä haluaa ja osaa asettaa sen tavoitteisiin itselleen ja päästä niihin tavoitteisiinsa.
Kun taasen työelämän menestyminen on ehkä nähtävissä juuri sillä huomiolla ja taloudellisella asteikolla. Ainakin stereotyyppinen menestyminen kai on sitä taloudellista ja urakeskeistä menestymistä. Mutta voihan sen käsittää niinkin että menee vain eteenpäin, etenee työpaikalla, on osaava työssään ja noin. Mutta harvemmin asiaa esitetään taloudellisen kontekstin ulkopuolella.

[L-S]

Totta, stereotyyppisesti menestys työelämässä on taloudellista menestystä ja sitä kai tossa sarjakuvassakin yritetään kommentoida. Mutta ei kai sen tarvitsisi olla pelkästään niin. Ja uskon, että monille ihmisille asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Kyllä useimmat kuitenkin haluavat työelämässäkin saada esimerkiksi tunnustusta muilta työstään, jonkinlaista mielekästä kontaktia työkavereihin tai kokemusta siitä, että saavat aikaan jotain mikä voidaan määritellä merkitykselliseksi (ihan riippumatta siitä onko kyseinen merkitys euroja vai jotain ihan muuta). Eikä urakeskeisyyskään tai se että haluaa panostaa työhönsä ja siinä kehittymiseen ole aina pelkkä raha-asia. Tässä valossa yleisemmin ottaen ajatus siitä, että joku ei kaipaisi lainkaan menestystä tuntuu vähän oudolta.

No, ymmärrän kyllä alkuperäisen idean, jäin vain miettimään, koska asia on musta monimutkaisempi. Kyllä useimmat ihmiset kuitenkin haluavat työltäkin muutakin kuin rahaa, ja kyllä mun mielestä niistä eri asioista, silloin kun niissä onnistuu, voidaan puhua menestyksenä. Muutenhan sitä voisi vaikka työkseen asetella kiviä riviin (ilman mitään tarkoitusta). Kun rivi olisi valmis, keräisi kivet ja aloittaisi alusta. Okei, ehkä siinäkin työssä rivin valmistuminen tuottaisi jonkinlaista tyydytystä. Mutta sitten jos pomo ei koskaan kommentoisi, että hyvää työtä (ei tosin haukkuisikaan) ja työkaverit kohtelisivat kuin ilmaa, kyllä saattaisi äkkiä alkaa tuntua siltä, etten ole kovinkaan menestynyt.

[marenkienkeli]

Mutta usein (nykyään) menestys koetaan siten, että pitäisi olla jotain ultimaattisen erityistä. Oli kyse sitten työstä, ihmissuhteista, lasten kasvatuksesta... Ainakin mulle useimmiten riittää keskinkertainen. Ja se tavallaan tekee musta lähes menestysvastaisen monen silmissä. Vaikka ei se sitä ole. Menestys itsessään ei vain useinkaan ole riittävän palkitsevaa. Se, että hyväksyy oman itsensä ja muut vajavuuksineen on se, mikä pitäisi olla tavoittelemisen arvoista. Se tuo onnen. Ja joskus voi toki elämän sivutuotteena tulla menestystäkin, eikä se toki sentään pahasta ole.

[L-S]

Totta tuo, että monien mielestä pitäisi olla jotain tosi erityistä. Menestys on kai melko latautunut sana. Toisaalta se, että hyväksyisi itsensä ja muut on tavallaan menestystä sekin, ainakin omasta mielestäni. Ja hyvä tavoite kyllä.

Keskinkertainenkin on kamalan suhteellista. Asioiden pitäisi kuitenkin olla elämässä jotenkin tasapainossa, että olisi hyvä.

Musta itsestäni kai tuntuu tällä hetkellä, etten ole "menestynyt" niin hyvin kuin haluaisin (en tiedä käyttäisinkö yleensä sanaa menestys), mutta siinä on kyse juuri siitä, etten kelpaa itselleni, koska en tunnu kelpaavan kenellekään (kärjistys) muullekaan.

[Aranwe]

Muutin Berliiniin ja oon ihan pihalla kaikesta. Ei mulla muuta!

[päivänpolttaja]

Kiinnostava keskustelu rahasta. Itse koen rahan aikamoisena turvana, ja olen siksi aika pihi. On huomattavasti vähemmän stressaavaa, kun on aina varalla jonkin verran rahaa. En kuitenkaan koe rahaa itseisarvona, enkä tavoittele rikastumista. Työssäkin on paljon aivan muita tarkoitusperiä kuin se, että siitä saa palkkaa, vaikkei sitä ilman palkkaa välttämättä kuitenkaan näin paljoa ainakaan tekisi. En kyllä pelkän rahan vuoksi ryhtyisi vetämään itseäni piippuun sitten toisaalta.

Menestys sitten voi liittyä niin moniin muihin asioihin kuin rahaan, ja onhan sekin tosi subjektiivinen tunne. Vähän vastenmieliseltä jopa tuntuu ajatus, että ihmisiä vertailtaisiin "menestyksen" perusteella.

[Kibaya]

Avauduin tästä tänään jo facebookissa, mutta jotenkin se vieläkin painaa.
Sain tänään kimppuuni jehovia. Se oli alkuun ihan perinteinen "anteeksi" ja sitten niitä oli siinä kaksi ja käännytystyö oli välitöntä. Kieltäydyin ensin ihan nätisti "ei kiitos" -lauseella ja jatkoin matkaani, mutta ne tuli perässä! Sitten vain tiukka "EI!" ja toinen poistui, mutta toinen, semmoinen tyhjäkatseinen tapaus jatkoi seuraamista ja yritti vedota että paranen sairauksista kun hän rukoilee mun puolesta ja yritin vielä kerran että "ei käy, voitko poistua". Oltiin mun työpaikan pihalla ja se tapaus vaan tuli perässä. Yritti kiilata mun eteen ja pysäyttää mut, mutta ehdin heilauttaa kepin eteen. Pyysin häntä aika tiukasti jättämään mut rauhaan, nyt, mutta ei. Vasta kun nostin sen mukana olleen kyynärsauvan meidän väliin, katsoin suoraan silmiin ja uhkasin väkivallalla hän pysähtyi. Jatkoi silti juttuaan. Se toinenkin oli taas näköpiirissä ja lähestyi, kun huusin että nyt jos ei ne poistu meidän työpaikan alueelta, mä pieksen ne molemmat sillä kepillä.
Multa meni kuppi ihan totaalisesti nurin. Menin meidän ovelle ja päähän pälkähti että mistä se edes tuli. Menin siihen parkkialueen reunaan katsomaan ja siellä niitä partioi, 4 tai 5 tyyppiä jotka yritti pysäytellä ihmisiä ja juoksi niiden perässä kun ne lähti askeltamaan pois. Ihan kauheeta! Toiset juoksee pakoon ja toiset niiden perässä.
Mikä on häiriköintiä jos ei se?
Kävin sanomassa työpaikan infopisteelle ja se lupasi seurata kameroista ja soittaa poliisit jos ei ne häivy.
Ihan hirveetä!

Vaikka meillä on uskonnonvapaus (vai uskonvapaus, vat evö) niin mun mielestä ei on ei. Ei niiden päälle tartte sylkeä automaattisesti, vaan ihan kohteliaasti kieltäytyä, minkä pitää riittää. Enkä edes napsahtanut heti, vaan vasta sitten kun se yritti estää mun pääsyn kulkemaan ja vielä senkin jälkeen oli tulossa perässä.
Taitaa olla uskonlahkossa tiukkaa kun pitää perässä juosta.

[Emilia]

Kyllä uskovaisten pitää suoda uskon(non?)vapaus niillekin, joita ei kiinnosta. Onko se sitten uskomattomuusvapautta? Hällä väliä, ahdistavaa tuommoinen.

[Suvi]

Hyvää keijonpäivää forde!

Muistutan, että meillä on keijolistoja Youtubessa: Osa 1., Osa 2.

sekä Spotifyssa

Näitä katsellessa ja kuunnellessa keijonpäivä kuluu rattoisasti.... jos kestävyys riittää.

[L-S]

Hyvää keijonpäivää!

Meillä oli kyllä keijo päivä Kibsin ja Suvin kanssa jo eilen.

[damn]

Jee, talviloma . Tuli kyllä hyvään saumaan, olen nimittäin ollut aika stressaantunut kaikesta viime aikoina ja saanut pienimuotoisia hermoromahduksia ja kiukutellut ihan kaikesta. Saa etäisyyttä koti-/parisuhdeongelmiin, koska lähden ylihuomenna ensin Jyväskylään hyvän ystävän luo ja jatkan sieltä sitten matkaa toisen hyvän ystävän luo Turkuun. Siinä se viikko nopeasti meneekin, tietty olisi ollut hyvä varata enemmän aikaa lepäilyynkin, mutta luulelen, että etäisyyden ottaminen asioihin rentouttaa kyllä enemmän kuin kotona nyhjääminen.

Normaalina viikonloppuna ei kannata Turkuun täältäpäin Suomea mennä, sillä kaksi päivää kuluu pelkästään matkustamiseen. Jyväskylään olisi voinut muulloinkin mennä ja pitäisi käydä useammin, sillä olen pitänyt liian vähän yhteyttä siellä asuvaan hyvään ystävään, mutta nyt oli erittäin hyvä syy mennä, koska mennään katsomaan Backyard Babiesia. Kyseisen kaverin kanssa ollaan kyseistä bändiä kuunneltu kymmenisen vuotta sitten ja keikoilla silloin käyty, joten tämä on ennemminkin sellainen nostalginen tapahtuma, koska nykyään ei ole tullut kuunneltua bändiä niin paljon.

Kiva viikko toivottavasti tulossa .

[Kibaya]

Käytiin eilen äitin kanssa vähän päivystyksessä istumassa.
Se teloi kättään siskon pihalla Oli hakkaamassa jotain jäätä ja se metallilapio millä iski jäähän bongaskin takas ja iski käden ulkosyrjään. Sen jälkeen ei sitten liikkunut kunnolla sen puolen sormet ja pinsettiotetta oli mahdoton saada. Pakotin sen päivystykseen kuvauttamaan kätensä, koska historiassa on noita luunmurtumia herkästi. Kolmisen tuntia me hengattiin siellä kunnes päästiin kuvaan ja pois.
Voi sen perjantai-illan tollakin tavalla viettää

[L-S]

Eilen oli hienoa, oltiin katsomassa Keekkiä Hartwall Arenalla. Ehkä kirjoitan rapsan myöhemmin (tai sitten en).

Nyt aamun jälkeen väsyttää yllättävän vähän (tulin yöllä kotiin, yleensä sellaisen jälkeen väsyttää tosi paljon). Tosin Coca-cola auttoi, mulla oli selkeä hiilihappojen ja lisäaineiden puutostila.

Pitää tehdä yksi lyhyt työhomma ja sen jälkeen tekisi mieli siivota. Siivota! Auringonpaiste ilmeisesti sai mut järjiltäni.

[marenkienkeli]

Luovutin.

Verta siis. Hyvä fiilis, kun voi mahdollisesti auttaa. Tää on vasta mun eka luovutus, kun ennen maidottomuutta mulla oli aina nuha (eikä pikkuflunssaa erottanut aina allergianuhasta) ja alipainoinenkin olin. Mielenkiinnolla odotan veriryhmätietoa. Vanhempieni veriryhmien perusteella veriryhmä lienee joku kolmesta yleisimmästä veriryhmästä, mutta saa nähdä. Lähinnä O-ryhmä on poissuljettu (ellen sitten ole mutantti tai eri isästä kuin mulle on kerrottu ).

[kmaria]

Hienoa marenki! Verenluovutuksesta tulee kyllä hyvä mieli. Munkin on pitänyt taas mennä, tosin nyt tuli flunssa, joten en ihan heti pääse. Pitäisi kyllä ylipäätään käydä useammin, varsinkin kun olen veriryhmää O-. Mikähän siinäkin on, etten saa aikaiseksi käydä säännöllisesti luovuttamassa, vaikka luovutuspaikkakin olisi kätevästi työmatkan varrella.

[Maija]

Moi tyypit! Täällä huutelee ääni vuosien takaa, jos vielä kukaan muistaa tällaista hönöä emua.

Katselin Melodifestivalenia, minkä innoittamana hoksasin tulla kokeilemaan, muistaisinko vielä salasanaani tänne. Muistin!

Muutaman vuoden poissaolon jälkeen olisi kiva taas aktivoitua, sillä Forde on kuitenkin... Forde.
Poissaoloaikanani olen valmistunut, tehnyt pari vuotta töitä oman alan töitä vanhassa, tutussa kesätyöpaikassa. Kuukauden päästä työpaikka vaihtuu, mikä on jännittävää, innostavaa, upeaa, haikeaa ja kauhean pelottavaa. Saman miehen kanssa elämää jaan edelleen, asuinpaikkakunnat ovat tosin tiuhaan vaihdelleet. Eipä tässä muuta ihmeellistä, järki ja itsesensuuri hupenevat ja korvalehdet pitenevät.

[theia]

Uu jee! Tervetuloa takaisin Maija!

[Suvi]

Maija. Aina välillä mietinkin, mitä sulle kuuluu. Toivottavasti aktivoidut enemmänkin.

[Kibaya]

Maija! Jee! Tervetuloa
Melodifestivalenista muistit forden, awww Ihanaa!
Viisut on saatu ujutettua forden perinteisiin aika hyvin
Nykyisinhän on vuotuiset esikatselut (jos joku järjestää), viisubileet (jos joku järjestää) ja tietty kaikkea keijoilua!
Bileisiin liittyen voi kyllä olla että vaikka järjestäiskin niin ketään ei saavu paikalle

Mut jee! Toivottavasti jaksat fordata, vaikka täällä on selkeästi välillä hiljaisempia kausia, niin ei me mihinkään olla hävitty. Meidät löydät myös ircistä

[marenkienkeli]

Kiva kuulla Maijastakin pitkästä aikaa!

[L-S]

Tervehdys taas Maijalle! Kyllä täällä vielä muistetaan.

Mustakin on hienoa, että forde tuli mieleen juuri Melodifestivalenista.

[Emilia]

Moi Maija! Kiva nähdä pitkästä aikaa.

[Aurora B.]

Heiii. Olen elossa! Mulla vaan on hyvin rajallinen ruutuaika nykyään, ja sen vähän käytän IRCissä.

C'est la vie, ehkä tässä jossain vaiheessa pystyisi taas aktivoitumaan täälläkin