Kirjoittaja damn » Ma 26 Joulu 2016 23:21
Ärsyttävää ja ankeaa venyttää penniä, mutta minkäs teet kun olen asettanut itselleni tiettyjä tavoitteita. Seuraavan kolmen vuoden aikana aion maksaa opintolainan kokonaan pois ja säästää sen verran, että mulla on 20-30% säästössä tulevan asuntoni arvosta. Olen nyt muutaman kuukauden elänyt niin, että palkkapäivänä maksan vuokran, laskut yms pakolliset menot, jätän tilille X-määrän rahaa ja loput siirtyy säästöön tai opintolainan takaisin maksuun. Nyt on tullut tuhlailtua ja elettyä vähän miten sattuu tässä kuussa, mutta annettakoon se anteeksi kun tuli veronpalautuksia. Nyt vuoden vaihtuessa otan itseäni niskasta kiinni ja alan oikeasti tarkkailla enemmän menojani ja karsin turhat pois. En ala elää askeettisesti ja kiduttaa itseäni, mutta yllättävän vähällä sitä pärjää. Ja aion kyllä välillä tehdä kivoja rahaa vaativia juttuja, kuten huhti-toukokuun vaihteessa lähden Portugaliin, mutta sielläkin me meinataan olla yötä hostellissa, eikä tapana ole ollut syödä kaikkein kalleimmissa ravintoloissa.
Katsotaan miten säästöprojekti lähtee sujumaan. Ja eihän sitä ikinä voi tietää mitä kolmen vuoden aikana tapahtuu. Jos en käytä rahoja asunnon hankintaan, niin suurin syy on todennäköisesti se, että kyllästyn lopullisesti nykyiseen elämääni, muutan toiselle paikkakunnalle ja alan opiskella. Mutta silloinkin ne rahat ovat hyvä olla olemassa, koska en halua ottaa uudestaan opintolainaa. Nyt on ainakin helppo ollut säästää, kun olen sinkku. Toki säästäsin jos joku olisi puolittamassa vuokraa ja muita kuluja. Mutta esimerkiksi eksän kanssa tuli helpommin lähdettyä ulos syömään, leffaan yms tuhlailemaan, eikä kehdannut aina pihistellä ruokakaupassa. Kuukausibudjetissani on kyllä otettu huomioon se, etten aio istua neljän seinän sisällä ja käyn ulkona ja teen asioita, mutta kohtuus kaikessa.
Fail, fail again, fail better.
