Porinaa julkisista. Ratikat, junat, bussit ynnä muut.

[Crux]

Tuli mieleeni kun luin ratikkakuskin jurmutuksen. Mieheke oli juuri toissa viikolla Helsingissä ja kävi juuri niinkuin linkin tarinassa kerrotaan. Mieheke nousi ratikkaan, läimäisi rahat tiskiin ja jäi odottamaan lippua. Eipä hän maalaistollukkana ymmärtänyt, että lippuvaihtoehtoja on enemmän kuin yksi. Muissakaan kaupungeissa joissa on bussilla ajeltu ei ole ollut kuin yksi kertamaksu. No kuski sitten tietenkin ystävälliseen tapaan sanomaan, jotta "no mitä sä nyt oikein haluat?". Mieheke oli hätäpäissään sanonut jotain mitä oli kuullut edellä kulkevan sanoneen ja lähti hämillään etsimään itselleen paikkaa.

Uskon toki, että bussi- tai ratikkakuskina on paskaakin aika paljon mutta jos jo oletusarvoisesti pitää olla työssään kuin olisi jatkuvasti pikkuhousut mutkalla niin kannattaisiko harkita toista työpaikkaa? Vaikkapa vain oman verenpaineen takia.

[sybe]

Väkipakolla matkustan busiilla. Joskus nyssen aikataulu sopii viikonlopun ostosmatkalle Tampereelle. Nysse haisee pahalle,pitää kamalaa ääntä ja penkki on sellaisessa kuosissa ettei siihen viitsisi niillä paremmilla housuilla istua.Lastenvaunut saa punnertaa korkealla olevalle lattialla ja kaksosvaunuilla ei ole mitään asiaa (muksut ko. vaunuissa vieritysten). Lasista ei näe mitään kun niitä peittää töhnä. Kyse on siis poikkeuksetta Tampereelta lähipaikkakunnille liikkuvat nysset. Nämä on ilmeisesti jotain kaukoliikenteestä sivuun lempattuja rähjäkkeitä,jotka tekevät viimeisiä vuosiaan. Olen toki nähnyt yhden uudenkin, se ajoi Ylöjärvelle päin.Siinä oli iso mainosteksti,"moottoristani CAT5 päästöt".Ei kerro mulle mitään moinen mai9nosteksti. Kaippa siinä oli mukamas vähäkulutuksinen diesel motti. Miksei ne nysset aja Suomessa saasteettomilla polttoaineilla? Diesel moottoreista lähtee melusaastettakin. Mikäli Tampereen lähikaupunkeihin ajavat nysset olisivat siistejä ja niissä olisi wlan systeemit tekisin ehkä kerran viikossa sellaisella työmatkani Nokialle.Rauhassa naputtelisin työ s-postia ja olisin kenties työpaikan etä chätti "mesellä" työmenossa mukana. Tampereen kaupungin nysset (ne TKL tunnuksiset,siniset) on kohtuu siistejä tasalattia jutskia, niitä en moiti. Esim. Länsilinjat ajaa Tampereen lähistöllä ainakin suurelta osin vanhoilla romuilla.

[Herkku]

Uskon toki, että bussi- tai ratikkakuskina on paskaakin aika paljon mutta jos jo oletusarvoisesti pitää olla työssään kuin olisi jatkuvasti pikkuhousut mutkalla niin kannattaisiko harkita toista työpaikkaa? Vaikkapa vain oman verenpaineen takia.

Tähän on pakko lisätä linkki erääseen blogimerkintään, jonka eilen luin:
Yllättävä käänne

[Mr. Smith]

Tuli mieleeni kun luin ratikkakuskin jurmutuksen. Mieheke oli juuri toissa viikolla Helsingissä ja kävi juuri niinkuin linkin tarinassa kerrotaan. Mieheke nousi ratikkaan, läimäisi rahat tiskiin ja jäi odottamaan lippua. Eipä hän maalaistollukkana ymmärtänyt, että lippuvaihtoehtoja on enemmän kuin yksi. Muissakaan kaupungeissa joissa on bussilla ajeltu ei ole ollut kuin yksi kertamaksu. No kuski sitten tietenkin ystävälliseen tapaan sanomaan, jotta "no mitä sä nyt oikein haluat?". Mieheke oli hätäpäissään sanonut jotain mitä oli kuullut edellä kulkevan sanoneen ja lähti hämillään etsimään itselleen paikkaa.

Omituista

Kun maalaisena aikoinaan tulin isoon stadiin, ja kysyin kauemmin asuneelta kaverilta että miten tämä lipunosto julkisissa toimii, niin hän loihe lausumaan että lyöt vaan rahat tiskiin ja kuski antaa rahasta takaisin. Ei kannata puhua niille mitään, sillä kyllä ne tietää mitä sinä haluat.

Ainoa selitys (siis "pikkarit mutkalla" lisäksi) voisi olla että raitiovaunu menisi useamman maksuvyöhykkeen läpi, mutta eivätkös ne kaikki aja Helsingin sisäisessä vyöhykkeessä eli yksi lippu pätee kaikkiin ratikoihin?

[Shay]

Yksi maalainen täälä ilmoittautuu.

Aina tuntuu Helsingissä yleisillä liikkuessa, että saa hävetä, kun ei ossaa sanoa
kuskille oikeita sanoja tai antaa suoraan oikeaa rahasummaa. Yleensä tullee kuskille
kuitenkin sanottua, mihin on matka, halusi se sitä tietää tai ei, jotta se ossaa sanoa,
minkälaisen lipun mulle myy. Paikallisväestöltä on joskus etukäteen tullu neuvoa kysyttyä,
jotta melkein ammattimaisesti osaisi sanoa 'seutu' kuskille.

Täytyy myöntää, että kaupunkibusseissa törmää joskus aika tympeisiin bussikuskeihin,
vaikka voinhan ymmärtää, että kaupungissa ajaminen ketuttaa, mutta sehän on osin ihan
oma ammatinvalinta. Pitkänmatkan linkkurien kuskit on yleensä ollu mukavia.

Muuten julkisista vaan sen verran, että tästä saa aika monta kilsaa kävellä ennen kuin
julkiseen liikenteeseen törmää, joten kuljen omin voimin... omalla autolla siis. En tykkää
kulkea julkisilla yleensä muutenkaan, ainakaan Helsingissä, jossa saa odotella koko ajan kyytiä
ja tukehtua sillä välin tupakansavuun ja viinalta haisevien pummien löyhkään.

[shaana]

Ainoa selitys (siis "pikkarit mutkalla" lisäksi) voisi olla että raitiovaunu menisi useamman maksuvyöhykkeen läpi, mutta eivätkös ne kaikki aja Helsingin sisäisessä vyöhykkeessä eli yksi lippu pätee kaikkiin ratikoihin?

On ostettavissa ratikkalippu, joka on halvin, jolla saa matkata vain sen yhden ratikkamatkan, ei sisällä siis vaihto-oikeutta. On ostettavissa Helsingin sisäinen lippu, jolla saat vaihtaa kulkuvälinettä bussiin, metroon, junaan tai vaikka Suomenlinnan lauttaan sen reilun tunnin sisällä vai mitäs se nykyään onkaan. Sitten on vielä seutulippu, jolla saatat ratikasta vaihtaa bussiin tai junaan ja matkata koko pääkaupunkiseudulla elikkäs Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla. Ratikka suattaapi olla siis vain alkumatkan kulkuväline. Jos siis haluat vain kulkea ratikalla sen yhden pätkän paikasta a paikkaan b, kerro kuljettajalle haluavasi ratikkalippu jne. Olikohan tämä nyt kovin selkeästi selostettu edes?

Omista kokemuksista enemmän ajan kanssa.

[viima]

Ainoa selitys (siis "pikkarit mutkalla" lisäksi) voisi olla että raitiovaunu menisi useamman maksuvyöhykkeen läpi, mutta eivätkös ne kaikki aja Helsingin sisäisessä vyöhykkeessä eli yksi lippu pätee kaikkiin ratikoihin?

On ostettavissa ratikkalippu, joka on halvin, jolla saa matkata vain sen yhden ratikkamatkan, ei sisällä siis vaihto-oikeutta. On ostettavissa Helsingin sisäinen lippu, jolla saat vaihtaa kulkuvälinettä bussiin, metroon, junaan tai vaikka Suomenlinnan lauttaan sen reilun tunnin sisällä vai mitäs se nykyään onkaan. Sitten on vielä seutulippu, jolla saatat ratikasta vaihtaa bussiin tai junaan ja matkata koko pääkaupunkiseudulla elikkäs Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla. Ratikka suattaapi olla siis vain alkumatkan kulkuväline. Jos siis haluat vain kulkea ratikalla sen yhden pätkän paikasta a paikkaan b, kerro kuljettajalle haluavasi ratikkalippu jne. Olikohan tämä nyt kovin selkeästi selostettu edes?

Ratikkalipulla voi vaihtaa kyllä toiseen ratikkaan, muttei muihin kulkuneuvoihin. Aiemmin ei voinut vaihtaa mihinkään, mutta se muuttui muutama vuosi sitten. Nykyisin on myös joku kolmannen vyöhykkeen lippu tms. jolla voi vaihtaa Keravalle asti, jos nyt joku jostain syystä haluaisi sinne matkustaa.

Jos ei lippuvaihtoehdoista tarkemmin tiedä, voinee kuljettajalle sanoa, että sellainen lippu jolla pääsee sinne ja sinne. Musta tässä nyt ei pitäisi olla mitään kummallista tai ylivoimaista, tai sen enempää maalaistakaan, tuskin kaikki helsinkiläisetkään tietävät minkälaisella lipulla minnekin pääsee.

[shaana]

Ooh, olen jäljessä kehityksestä.

Myönnetään, etten ole koskaan ratikkalippua edes ostanut, koska kouluaikoinani mulla oli tietenkin kuukausiseutulippu ja tänäpäivänä melkein kävelen ytimessä ne pätkät jotka siirryttävä.

[Kibaya]

Julkinen liikenne on joskus huvittavaa ja joskus kaikkea muuta. Helsingin sisäinen liikenne on mitä on, mutta toimii jollain tasolla. Ainakin tässä keskusta-akselilla, missä olen käyttänyt sitä eniten.

Olen puhunut tästä aiemminkin, että välillä pääsen lastenlipulla täällä. Vaikka lyön rahat tiskiin pyytäen sisäistä, saatan saada lasten sisäisen. Kerran olen päässyt lasten seudulla. Yleensä en siinä hetkessä kattele millasen piletin kuski mulle arpoo, vaan tarkistan vasta penkissä mitä on tullut käteen. Eikä siinä todellakaan enää ala hiipimään sinne eteen ja vaihtamaan lippua. Tiedän, että sakothan sitä saisi jos tarkastaja hiipisi lippua kyselemään.

Viime viikolla olin aika erään kuskin reaktiosta.
Olin keravalla käymässä ja sieltä menee viimeinen bussi kotia kohti vähän ennen viittä. Olin kiipeämässä tähän kyseiseen linjuriin ja edelläni kiipesi kaksi vanhempaa rouvashenkilöä. Kuskin ilmoittaessa heille summaa, 4.10e rouvat kysyivät miten on mahdollista että aamulla hinta oli 3.50e. Kuski vastasi tasan kerran rauhallisesti, ilmoittaessaan että hinnat ovat sinä päivänä nousseet. Rouvat kysyivät vielä, että miten on mahdollista että matka on aamusta noussut 2 kilometriä. Se oli ihan liikaa kuljettajalle. Hän alkoi huutamaan sitä, miten rouvat voivat mennä taksilla jos ei miellytä ja esitteli jopa jotain lappua minkä oli "tallilta aamulla saanut" ja muuta solvauksiakin lenteli. Rouvat kokeilivat rauhoitella kuskia sanomalla ettei asiassa ollut mitään henkilökohtaista, he vain kysyivät ja ihmettelivät.
Kun lähdettiin liikkeelle, jatkoi kuljettaja sitä vauhkoamistaan. Siinä kohtaa alkoi pelottamaan. Kaasu oli ihan pohjassa ja kurvit vedettiin suoraksi. En ole koskaan tullut bussilla niin nopeasti kotiin tuota reittiä. Mennessä matka kesti 20 minuuttia ja kotiinpäin 10 minuuttia!

Ei siinä mitään, ymmärrän että hintojen noustessa ihmiset kyselee ja hämmästelee. Ei kuljettajalla silti olisi oikeutta käydä huutelemaan hävyttömyyksiä ja muita solvauksia asiakkailleen. Saatika, että ajaa ylinopeutta sen takia ettei omat hermot kestä.

[Sippura]

Mukihäröilin että ketjun nimi on Porinaa julkkiksista, ja ihmettelin miksi Crux
kirjoitti aloitusviestiin käyttäytymisestä ratikassa. Missä kaikki muhevat juorut
ja julkkuhavainnot ratikoissa, junissa ja busseissa?

No, ne ehkä kuuluu jonnekin muualle. Ja jotta en ihan höpöjäni puhu, niin ilmoi-
tan käyttäväni julkisia lähes joka päivä. Työmatka sujuu bussilla lähes ovelta ovel-
le ja hyvä niin. Meille ei toista autoa tule kuin vasta pakon edessä, siihen asti kat-
selen totisia kanssaihmisiä bussikyydissä ja yritän parhaani mukaan piristää kuski-
en päivää hymyilemällä kauniisti ja toivottamalla hyvät huomenet tai muut ajankoh-
taan sopivat toivotukset bussiin astuessa.

[LazyBastard]

Julkinen liikenne on joskus huvittavaa ja joskus kaikkea muuta. Helsingin sisäinen liikenne on mitä on, mutta toimii jollain tasolla. Ainakin tässä keskusta-akselilla, missä olen käyttänyt sitä eniten.

Kyllä Helsingin sisäinen liikenne on suorastaan paratiisi verrattuna pohjoisen julkisiin, jotka, etenkin näin kesäisin, kulkevat miten kulkevat ja ovat törkyisen kalliita. Ehkä henkilökunta on sitten ystävällisempää täällä, kun en itse ole tuollaisiin törmännyt, nyrpeänaamoihin muuten kyllä.

Kuskeista on ymmärtääkseni pääkaupunkiseudulla pulaa, tämä selittänee osaltaan vaihtelevan kuljettaja-aineksen.

[Mr. Smith]

Julkinen liikenne on joskus huvittavaa ja joskus kaikkea muuta. Helsingin sisäinen liikenne on mitä on, mutta toimii jollain tasolla. Ainakin tässä keskusta-akselilla, missä olen käyttänyt sitä eniten.

Kyllä Helsingin sisäinen liikenne on suorastaan paratiisi verrattuna pohjoisen julkisiin, jotka, etenkin näin kesäisin, kulkevat miten kulkevat ja ovat törkyisen kalliita.

Aikoinaan Espoossa asustellessani kyllä tuli aika turhankin monta kertaa eteen "voipi olla notta tulloopi, voipi notta olla tuloomatta"-tapaus, eli bussia ei vaan koskaan kuulunut.

Kun tästä Helsingin bussiliikenteen kilpailuttamisesta jne. on lehdistä lukenut, niin välillä tuntuu ihmeeltä että mikään linja enää toimii

[theia]

Kyllä mie oon tyytyväinen linjoihin, joita käytän. Bussia melkein päivittäin, satunnaisesti ratikkaa ja metroa. Junaa harvemmin. Mutta kyllä pääsee paikasta aa paikkaan bee helposti, joskus joutuu kiertämään äksän kautta, mutta ei se oo niin justiinsa.

Kuljettajalle pitää muuten myös tosiaan sanoa, onko Helsingin sisäinen (joka musta oli aika outoa, kun oltiin kuitenkin Helsingin sisäisellä linjalla), ja kerran multa kysyttiin, että aikuinen vai lapsi. Osasin vaan hiljaa tuijottaa kuskia, kunnes tajusin, että sille pitää vastata. Aikuinen, tuli suusta, mutta mietin, että näytänkö oikeasti 16 veeltä.

On myös monia hyviä kokemuksia - kerran bussi jätti mut kahden pysäkin väliin kun olin viimeinen matkustaja bussissa.

[Kaari]

Kuljettajalle pitää muuten myös tosiaan sanoa, onko Helsingin sisäinen (joka musta oli aika outoa, kun oltiin kuitenkin Helsingin sisäisellä linjalla)

Sehän johtuu ihan siitä, että sulla on sillä lipulla mahdollisuus vaihtaa johonkin muuhun bussiin ja jatkaa sillä sitten seutualueelle.

Mä olen kyllä myös ollut tyytyväinen Pääkaupunkiseudun julkiseen. Tietysti joku vuoro voi joskus jäädä välistä ja sillä hetkellä se harmittaa, mutta suhteessa siihen kalustoon mikä on liikenteessä, on se prosentuaalisesti aika pientä. Autoa ei ole, enkä ole kokenut sitä tarpeelliseksikaan. Lähes neljä vuotta täällä on tullut asuttua. Tämän hetkinen asumus on vielä niin hyvien julkisten yhteyksien varrella, että joutuu aina arpomaan millä minnekin lähtee. Saas nähdä miten käy kun kuun vaihteessa tulee muutto vähän kauemmas kaikesta...

[Sippura]

Mun ensimmäiset kokemukset joukkoliikenteestä on vuosituhannen alusta kun
muutin Helsinkiin opiskelemaan. Silloin kulkeminen oli suhteellisen edullista kuu-
kausilipulla ja pääasiassa bussilla tuli liikuttua kodin, koulun ja keskustan väliä.
Olin tosi tyytyväinen pk-seudun joukkoliikenteeseen, joten shokkiylläri oli mel-
koinen kun muutin Turkkuseen kolmisen vuotta sitten.

Täällähän lähestulkoon kaikki bussit menevät Kauppatorin kautta, eli paikasta A
paikkaan B kulkeminen ei käy ilman vaihtoa tai pysähdystä torilla. Kun asuin vie-
lä Turun puolella ja aloitin tässä nykyisessä työpaikassa, bussinvaihto piti tehdä
aamuin ja iltapäivin, ja parhaissa (pahimmissa) tapauksissa aikataulut heittivät
juuri sen verran, ettei sopivaan bussiin ennättänyt torilla.

[Walker]

Tuli mieleeni kun luin ratikkakuskin jurmutuksen.

Keskustelusta ja aiheesta tulee väkisin mieleen Lapinlahden lintujen Maailman kahdeksan ihmettä -sarja,
Osa 7 Ohje landelle: "Kaikki te maalaiset, tämä on raitiovaunu .. eli spåra, kun sä lantavarvas astut sisään
tähän raitiovaunuun". On joskus löytynyt Youtubesta mutta ei enää.

[theia]

Sehän johtuu ihan siitä, että sulla on sillä lipulla mahdollisuus vaihtaa johonkin muuhun bussiin ja jatkaa sillä sitten seutualueelle.

Ainiin, jäi siis sanomatta oleellinen, että lämäisin tiskiin tasarahan, joten kysymys tuntui oudolta.

Kyl mie tiiän että kulkuneuvoa voi vaihtaa

[Tr*ina]

Helsingin sisäinen liikenne on mitä on, mutta toimii jollain tasolla.

HKL mainosti itseään viime syksynä Euroopan parhaimmaksi joukkoliikenteen yritykseksi. Oli ihan tutkimustulosta taustalla: jossain eurooppalaisessa tutkimuksessa Helsingin joukkoliikenne oli valittu Euroopan parhaimmaksi. Itse en tätä ymmärrä, mutta jos kerran on tutkittu niin pakkohan se on niellä.

Ei minusta ole mitenkään kummallista tai noloa, jos ei tiedä joukkoliikenteen lippukummallisuuksia. Eri puolilla maailmaa on keksitty kaiken maailman lippusääntöjä. Berliinissä pitää tietää, kuinka monta pysäkkiä _ja_ vyöhykettä kulkee. Lippu on voimassa tunnin vaihto-oikeuksin, mutta sillä ei saa kulkea lähtösuuntaan.

Bussikuskeista löytyy persoonallisuuksia, totta. Hävetä oli silmät päästäni, kun suomea opetellut saksalaisturisti yritti ottaa selkoa kuskilta, miten päästä perille. Kuski murahteli happamana katse tiukasti tiessä. Suomea opetellut saksalaisturisti palasi penkilleen hämillisen oloisena.

Jos itse olen bussissa ja menossa tuntemattomaan kohteeseen, kyselen aina kanssamatkustajilta. Kuskit kun eivät nykyään tunne reittejä - eivätkä aina oikein puhu suomeakaan.

[marenkienkeli]

Jos itse olen bussissa ja menossa tuntemattomaan kohteeseen, kyselen aina kanssamatkustajilta. Kuskit kun eivät nykyään tunne reittejä - eivätkä aina oikein puhu suomeakaan.

Mulle on käynyt joskus niin, että olen kysynyt kuskilta, että millä pysäkillä pitää jäädä pois. Minua neuvottiin ja kanssamatkustaja huomautti, että ei se ole vielä tämä pysäkki vaan seuraava.

Muuten mulla on ihan hyviä kokemuksia Helsingin joukkoliikenteestä. Montaakaan kertaa ei ole bussi jättänyt tulematta ja tietyistä busseista on jo oppinut tietämään, että ne ovat aina pari minuuttia myöhässä...kunnes tulee se päivä, jolloin bussi onkin minuutin etuajassa. Silloin saa juosta ja kovaa.

[Kuolo]

Kuski murahteli happamana katse tiukasti tiessä.

No jos bussi oli liikkeellä, niin parempihan sitä on katse pitää tiukasti tiessä. Siinä pukilla kun on kuitenkin vastuussa kymmenistä matkustajista ja auto on sen verran iso ja painava, että sillä pystyy tekemään helpostikin tosi pahaa vahinkoa.

Itse pyrin välttämään julkisten käyttöä aika pitkälti. Tää johtuu ahdistuksesta. Seurassa ja kännissä pystyy, mutta muuten ei kovin helposti. Tosin ei täällä kotona kyl bussilla pääsiskään sinne mihin mie normaalisti oon menossa.

Tuli vaan tosiaan mieleen, että ei oo mitenkään ihme, että ainakin pk-seudulla on bussikuskeista pulaa. Sompaile siinä koko päivä ison bussin kanssa pitkin ahtaita väyliä kun henkilöautoja suikkii edestä ja takaa. Lisäksi pitäs koittaa olla tappamatta yhtään jalankulkijaa. Voi olla, ettei kovin paljoo houkuttele ja ymmärrettävästi jos paremman puutteessa joutuu moista tekemään, niin voi olla ihan pikkusen hermot kireellä.
Hymy varmasti piristää, mutta kieltmättä omalla kohdalla kuvittelis olevan vaikeeta jos kaikki toivottelis huomenet ja päivät ja niin edelleen. Jos et vastaa, vaikutat tylyltä ja jos vastaat, joudut sen tekemään monta sataa kertaa joka päivä

Summa summarum: Ei käy kateeksi kuljettajaa, eikä matkustajaa.

[Kibaya]

Jos itse olen bussissa ja menossa tuntemattomaan kohteeseen, kyselen aina kanssamatkustajilta. Kuskit kun eivät nykyään tunne reittejä - eivätkä aina oikein puhu suomeakaan.

Mulle on käynyt joskus niin, että olen kysynyt kuskilta, että millä pysäkillä pitää jäädä pois. Minua neuvottiin ja kanssamatkustaja huomautti, että ei se ole vielä tämä pysäkki vaan seuraava.

Mä neuvon kyllä heti, jos huomaan että joku tarttee apua ja tiedän mihin ollaan menossa.
Varsinkin meidän kotiinpäin menevissä, joista kuskit kyllä aika usein tietää, mutta edessä ei ole tilaa matkustajan jäädä istumaan lähistölle. Vaikka meille onkin helppoa neuvoa "neljäs pysäkki kirkon jälkeen"-meiningillä.
Tervetuloa maalle .

[Aurora B.]

En ole piiiiiiiiitkiin aikoihin joutunut käyttämään julkisia kotosalla liikuskellessa. Johtuen ihan vain huonoista liikenneyhteyksistä pöndekodin ja työpaikan välillä. Joten julkisten (siis bussien) nykytilasta en osaa juurikaan sanoa. Pikaisella paikallisliikenteen aikataulujen vilkaisulla totesin, että kesäisin on edelleen turha edes pyrkiä töihin bussilla, koska tänne "periferiaan" (työpaikka) ei niitä tule

No ei se mittään, en olisi VPL:n palveluja käyttänytkään. Pyörällä pääsee, halvemmalla, vaivattomammin ja nopeammin. Ja ilman hampaidenkiristelyä, jos toiminta on edelleen samalla mallilla kuin ennen muinoin. Kuskit oli töykeitä, aikataulut eivät pitäneet (lähti alkupysäkiltä liian aikaisin tai oli myöhässä keskustasta, missä vaihtobussi ehti lähteä, vaikka vaihtoaikaa olisi pitänyt olla jne.), aikataulut eivät sopineet esim. vaihtoihin, kaahailua, liikennesäännöistä piittaamattomuutta (aiheuttaa edelleen suuria pelkoja, kun itse on pyörällä liikenteessä), bussit paria poikkeusta lukuunottamatta hirvittäviä rotiskoja (osa on ostettu n. 10 vuotta sitten Ruotsista, kun he poistivat ne käytöstä ). Kaikkea tällaista pientä.

Tarkoituksena on nyt yrittää sitä, mitä yritin ennen kuin Vaasasta muutin pois. Pyöräilen myös talvella töihin. Edes huippuhalpa kausikortti, 30 pv 26 euroa, ei saa mua innostumaan jokapäiväisestä *tutuksesta paikallisliikenteen kanssa. No, ehkä ääni kellossa muuttuu, kun pihalla tulee A4:sen kokoisia litimärkiä loskamöykkyjä ja vastatuuli puhaltaa lempeät 20 metriä sekunnissa, aurauskaluston putsatessa tärkeämpiäkin kohteita kuin periferiaan vieviä pyöräteitä

[Herkku]

Raivostunut bussikuski löi naista

Jutun mukaan bussikuski oli lyönyt 29-vuotiasta naista. Nainen oli noussut bussiin miehensä kanssa, bussilippu oli mennyt vanhaksi ja pariskunta poistui bussista. Kuski oli tullut perästä ja lyönyt naista päähän. Nainen sai tuntuvia vammoja tästä ja kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan.

Mikähän on, kun nyt on lyhyen ajan sisällä jo useammasta bussikuskin kilahtamisesta saanut lukea.

[shaana]

Ehkä kesän kuumuus saa kaverit kilahtamaan? Tiedä näistä.


Olen pennusta lähtien käyttänyt paljon julkisia. On meillä aina auto, vähintään yksi kappale ollut, mutta eihän sitä sopinut yötöitä tekevää äiskää aina menoillaan vaivata, eikä se olisi kyllä mihinkään heittänytkään mihin julkisilla pääsisi. Elämäni alkutaipaleen varrella en kovin hyötykäyttöön julkisia tarvinnut, koulukin oli kävelymatkan päässä. Kuitenkin junalla liikuin muihin kaupunginosiin jouhevasti, niihin joihin nyt sitten piti päästä. Ala-asteen loppupuolella muutimme ja julkisilla liikkumisesta tuli päivittäistä, en vaihtanut koulua nimittäin. Yläasteelle siirryttäessä kavereitakin alkoi olla jo ympäri maita ja mantuja, ja dösällä ja stogella ( ) sitä tuli liikuttua, ytimessä tietty spårallakin. Yläaste sijaitsi ytimessä, asuin periferiassa, kuljin tätä väliä vaihtelevasti junalla tai bussilla ja ytimessä loppumatkan bussilla tai ratikalla. Lukionkin kävin "kaukana" kotoa, kuljin pääosin bussilla, koska olin laiska. Aktiivisuuden yllättäessä junalla ja kävelyä loput sitten. Elkäätte unohtako Suomenlinnan lauttaa julkisista, sitäkin olen erittäin paljon käyttänyt. Metroa olen käyttänyt vähemmän, se on edelleen jännittävää kun juna menee maan alle ja tulee pimeää, huuu. Edellisestä kodista oli vaihtoehtona kulkea junalla pari asemanväliä tai esim. pyöräillä. Bussia en ole käyttänyt asemalta työpaikalle tultaessa aikoihin, se ei koskaan osu oikeaan aikaan ja kävelyä tulee kymmenisen minuuttia, turha odottaa bussia. Nythän en valitettavasti pääse julkisia kulkuvälineitä työmatkallani käyttämään, byyhyy.

Kaikenlaista sitä julkisissa näkee ja kuulee. Nyrpeä meno ei juuri ihmetytä, Suomessahan sitä ollaan. Yöbusseissa meno voi olla vauhdikastakin, samoin keskustan kulkuvälineissä yleisinä remupäivinä, kuten vappuna. Edellä mainituissa en välttämättä selvinpäin lähtisi matkustamaan, huis. Jos joku sattuu minulle höpöttämään (joku ei niin denari) julkisissa, niin kyllä munsta juttukaverin saa. Yleistä keskustelua muistan junavaunussa käytäneen Lahden doping-kohun aikaan, siellä päiviteltiin kaikki yhdessä. Haisevat denarit ja sekavat narkkarit eivät viehätä muutenkaan, valitsen bussin ennen junaa jos ei ole kiire.

Uskoakseni joukkoliikenteessä työskentelevillä ihmisillä ei ole aina kivaa. Uskon myös, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan (ainakin joskus), ja olen saanut vähintään kohtalaista palvelua konduktööreiltä, bussikuskeilta ja muulta alalla työskentelevältä henkilökunnalta. Muistan tapauksen, kun pienenä tyttönä shaana lähti Lappeenrantaan hiihtolomaa viettämään kaverin luokse, ja lippu junaan oli ostettu paikkalippua myöten. No shaana kiireessä unohti sen oikean lipun kotiin ja otti vain paikkalipun mukaan Konnari oli ystävällinen mutta shaanalta pääsi itku silti (olinhan silloin jo herkkä ja tunteellinen ). Maksoin muutaman roposen, mitä matkassa oli, ja konnari höpisi äiskän kanssa puhelimessa notta ostetun lipun voi palauttaa ja siitä saa hinnan takaisin jne. Kilttiä. Lähiliikenteen konnarit ovat aina olleet mulle kivoja, jopa velmuja, ja heidän kanssaan onkin mukava asioida ja vähän piruilla. Ratikkakuskit ovat jotenkin kireitä, mutta ehkä he kohtaavatkin eniten niitä asiakkaita, jotka eivät tiedä mitä ja mihin haluavat + keskustassa on aina joukko sinne kuulumattomia (ja siellä kykenemättömiä oikein ajamaan) autoilijoita, joiden autoista olisi ehkä syytäkin puhkoa rengas tai kaksi.

Bussikuskit, siinä vasta ammattikunta. Yksi äijä lauloi täyttä kurkkua eräällä sunnuntailinjalla aikoinaan Mihin lie hävinnyt, mutta kamalaa se oli. Eniten kismittää ne bussikuskit, jotka kaahaavaat mummojen ja lastenvaunujen heittelehtiessä seinästä seinään bussin sisällä. Kuskia moikkaan, jopa ulos autosta astuessani, Kiitti kyydistä, päivän jatkot. Kohteliasta ja ehkä auttaa kestämään sitä jotain kahelimpaa asiakasta, joka seuraavalta pysäkiltä vinkkaa kyytiin. Kerran yksi bussikuski oli ihan reikä, ei ottanut mua ja siskoa kyytiin kun meillä oli vain kahdenkympin seteli Okei, onhan se iso raha, mutta jos kaupat on kiinni ja normi Otto-maatista ei pienempää saa, niin mitä pirua? Mä olisin ottanut kuskina kyytiin ja sanonut, että menkööt tämän kerran, mutta jos tulee tarkastaja niin omapaha on syynne (jos ei oikeasti olisi ollut antaa rahasta takaisin), näin on kerran eräs kuski virkkonut, ja olin errrrittäin kiitollinen, muutoin olisin jäänyt rautatieasemalle yöksi, pikkutyttösenä Kiitos sille herralle.

Lisää?

[Shifty]

Ah, bussit...

Kun olin päässyt puoleen väliin tätä viestiketjua, teki mieleni kirjoittaa tänne kiittävä palaute eräälle nimeltä mainitsemattomalle bussiyhtiölle, mutta sitten mieleeni välähti että
voinhan näpytellä heille viestin ihan suoraan. Tuli hyvä mieli.

Mutta, julkiset siis. Olen niin mehtästä kotoisin että yläasteelle siirtyessäni olin pakotettu istumaan onnikassa 45 km suuntaansa ennen ja jälkeen hengen valistuksen. Tätä kesti
lukion loppuun saakka. Senkin jälkeen valitsin aina bussin kun piti tulla tervehtämään vanhempia opiskelupaikkakunnalta, mutta silloin matkaa olikin jo melkein 200 km. Voin siis
sanoa tavanneeni aika kirjavan kattauksen näistä teidemme ritareista. Osa kuskeista todella on kuin suoraan natsielokuvista. Mietin itsekin miten voi olla alalle valikoitunut niin
sinne sopimatonta ainesta, että kyytiin noustessa tulee paha mieli, tai sitten pelottaa että kyyti jää viimeiseksi kun nopeutta sen kokoiselle autolle tuntuu olevan liikaa. Sitten
taas on niitä, jotka hymyilevät ja kerkeävät murjaista jonkun sukkeluuden siinä vaiheessa kun ährystän portaita ylöspäin. En tiedä bussikuskien työoloista sen tarkemmin, mutta
voisiko olla niin, että jos asiaan kiinnitetään huomiota ihan työnantajan puolesta kouluttamalla ja kurssittamalla, niin asenne on toinen kuin niillä, kenen työnantaja vaan käskee
olemaan naama lettivehnäsellä koska niin on tapana palveluammateissa? Kyllähän oman duunin arvostaminen liennyttää vähän sitä vihamielisyyttä asiakkaita kohtaan
(nimim. 18 vuotiaasta asti palveluammatissa - päivää). Samoin kaluston täytyy olla edes jonkinmoisessa kunnossa, ettei chauffööriä huolestuta jo aamusta, että kestääkö se scania
nyt loppuun saakka (olen mennyt muutaman kerran bussilla ojaan, ollut kyydissä kun pakoputki on tippunut, rengas räjähtänyt ja kerran kun linikka syttyi tuleen Mutta
tämän halusin vain kertoa retostellakseni).

Suurta kunnioitusta tunnen kaikkia niitä kohtaan ketkä kuljettavat meitä turvallisesti maalla, merillä ja ilmassa.

Omistan kyllä ajokortin, mutten aja. Minulle suurta riemua tuottaa myös linja-autoasemat ja rautatieasemat. Niillä näkee niin ihmeellisiä ihmisiä ja pieniä kohtauksia että ne hykerryttävät
vielä jälkeenpäinkin. Monta vuotta sitten olin eräänä ystävänpäivänä tulossa vanhemmiltani ja jouduin odottelemaan asemalla tunnin ennen jatkovuoroa. Jostain kumman syystä
jouduin pitkään keskusteluun erään puliukon kanssa, ja keskustelukumppanilla olikin mitä mielenkiintoisempia tarinoita entisestä kaupungista ja elämästään - tiedä sitten kuinka paljon
niistä oli syntynyt pelkästään värikynästä. Lähtiessäni bussia kohti hän huokaisi vielä, että "jos olisin 30 vuotta nuorempi niin kosisin sinua" - awwww.

Mutta joo. Mulle vakiovuorotkin on siististi khuul