Euroviisut 2017

[marenkienkeli]

UMK-kilpailijat on julkaistu. (Iltasanomat)
Mukana muun muassa Günther. Nyt on ainakin keijoa.

"Kilpailijat ovat Alva, Anni Saikku, Club La Persé, Emma, Günther & D'Sanz, Knucklebone Oscar & The Shangri-La Rubies, Lauri Yrjölä, My First Band, Norma John ja Zühlke." Aika keijon oloisia monet muutkin noista on.

"Kaikki kappaleet voi kuunnella Ylen sivuilla täällä."

[Kibaya]

Melodifestivalenilla tuttuja nimiä kisaamassa.
Niinku mm. Krista Siegfrids, Charlotte Perelli, Ace Wilder, Lisa Ajax ja joku Loreen

Lisätietoja Mellon omilta sivuilta.

[Suvi]

Melodifestivalenilla tuttuja nimiä kisaamassa.
Niinku mm. Krista Siegfrids, Charlotte Perelli, Ace Wilder, Lisa Ajax ja joku Loreen

Lisätietoja Mellon omilta sivuilta.

Oho. Vähän melkein liikaakin tuttuja nimiä. Jon Henrik Fjällgren

---
En ole hirveästi UMK-biisejä ehtinyt kuuntelemaan. Kuuntelin kaikkia biisejä pintapuolisesti noin minuutin ja ensimmäinen reaktio oli pettymys. Sieltä ei oikein noussut mitään mikä iskisi lujaa tai mikään ei oikein aiheuttanut "jes, että tällä voidaan voittaa viisut" -fiilistä. Norma Johnia innostuin kuuntelemaan vähän pitempään. Siitä tuli ehkä vähän liikaa mieleen kuitenkin Norjan parin vuoden takainen A Monster Like Me -viisu.

Ehkä ei kuitenkaan pitäisi tuomita UMK:ta taas näinkin pintapuolisen kuuntelun perusteella. Jos jossain vaiheessa jaksaisi keskittyä ja kuunnella kaikki biisit uudestaan.

[Pascal Lemoix]

Eilistä Talent Suomen katsellessa kirkastui, mikä auttaisi erittäin paljon Suomen osakkeita: Antton Puonti mukaan Euroviisuihin!

Ensin voisi olla biisi normaalisti ja sitten nahkatrumpetti liittyisi c-osaan tai vikaan kertsiin. Varma voitto!

[marenkienkeli]

Kuuntelin nyt kaikki UMK:n biisit läpi ja aika tasapaksua huttuahan nuo pelkän kuuntelun perusteella tuntuvat olevan. Kukaan ei noussut ylitse muiden, mutta ei mitään oksennusreaktiotakaan tullut. Liveshow merkkaa nyt todella paljon!

[Kibaya]

Mua ärsyttää tosi paljon se, että noilla on vaan se yksi esiintyminen ja that's it. Ei mitään yleisöharjoitteluja tai muita, vaan pelkästään se Metro-areenan live. Siitä pitäisi voittajan sitten heittäytyä viisujen isolle lavalle ja olla jotenkin tosi valmis. Hohhoijaa. Ei näin

[Suvi]

Joo, ja etenkin kun esiintyjät tulee suoraan jostain "puskista" tai pikkulavoilta, niin ei tuolla meiningillä kyllä miljoonayleisöä voiteta millään. Oon parina aikaisempana vuonna jo ihmetellyt, että miksi näille UMK-esiintyjille anneta mitään kunnon sparrausta tai esiintymisharjoittelua suuren yleisön edessä. Ei auta yhtään, vaikka olisi kuinka hyvä biisi, jos artisin epävarmuus ja jännitys näkyy päällepäin jo studioesityksessä.

[L-S]

Joo, samaa mieltä. Jos ei kerran mukaan saada kokeneitä esiintyjiä, niin pitäisi edes olla riittävästi harjoittelua ja valmennusta.

En ole jostain syystä saanut aikaiseksi kuunnella lainkaan niitä biisejä. Muistan sen yleensä vain silloin, kun siihen ei ole sopiva aika, kuten nyt.

[Pascal Lemoix]

Mä ymmärrän sikäli nykyisen ratkaisun, että UMK on mielestäni jäänyt vähän pyörimään tyhjää, kun biisit on mitkä on ja niiden suosiokin pysyy aika vakiona. Silloinkin, kun Kurkikat olivat mukana, niin heidän valintansa oli melkein artistien julkaisusta asti selvä.

Eli jos on alkanut alusta asti UMK:ta katsomaan, niin on ehtinyt kyllästyä ennen finaalia.

[Jorssi]

Perseklubi on jo nimenä niin keijoviisua, paitti ettei ne ulkomailla tietty tajua, mikä siinä muka on hauskaa. En kyllä jaksa noita kuunnella taaskaan, mutta ite viisut sitte aikanaan kattelen kyllä, mutta ilman sen kummempia krumeluureja ja häslinkejä.

[marenkienkeli]

Esikatseluvideot katsottu eilen ja täytyy todeta, että edelleenkään mikään ei täysin innosta. Kuitenkin pieniä valonpilkahduksia oli havaittavissa.

1) Club La Persén tittidiididi-osuus alkoi tänään soida päässä. Mielikuva biisistä on parempi kuin se oikeasti onkaan.
2) Lauri Yrjölä voi olla hyvä, jos vaihtaa kielen englanniksi.
3) Zühlke voi yllättää, jos esitys on hyvä. Samoin Norma John.
4) Tuleville vuosille My first band uudelleen kisaamaan. Sanoituksista miinusta. Muuten toimis oikein hyvin.

Tämän kirjoitettuani täytyy kyllä todeta, että eilen olin melki varma, että emme voi löytää hyvää edustajaa noista. Vissiin mulla jokin positiivisuusnaksahdus tapahtui päässä vuoden vaihteessa.

[L-S]

Kuulin UMK-biisit ekaa kertaa vasta, kun katsottiin esikatseluita viime viikonloppuna.

Ei näillä kyllä Euroviisuja voiteta, mutta ainakin valikoima oli kummallinen ja kirjava. Joinain vuosina mukana on ollut liikaa tylsiä slovareita ja suomenkielisiä kappaleita. Eli on otettu Euroviisut liian vakavasti, tai sitten se huumori on ollut sellaista, että aukeaa vain suomalaisille, jos niillekään (vrt. Pää-äijät). Nyt on sentään kaikkea yllättävää, jos kohta yliampuvaakin.

Emman Circle of Light miellyttää mua kappaleena jotenkin. Kivaa, viatonta ja ajattoman oloista musiikkia. Tässä oli muistaakseni kummallinen video, jossa oli ninjoja ja jotain haltijoita.

Günther oli ihan hirveä. My First Bandin biisissä oli myös kamalat sanoitukset (samoin kuin Güntherillä). Norma Johnin Blackbird oli kaunis, mutta hukkuisi varmaan viisuissa slovarien joukkoon. Lauri Yrjölä voisi tosiaan vaihtaa kielen englanniksi ja opetella Antti Tuisku -henkisen tanssikoreografian, niin ehkä sitten toimisi hyvin.

Club La Persé oli ainakin viihdyttävä ja todella hämmentävä. En ole varma onko se keijo vai vaan hirveä. Tapakouluttaja onkin jo näköjään haukkunut sen.

Zühlken Perfect Villain on kappaleena myös ihan kiva.

Ehkä näistä joku toimii edes jotenkin, vaikka voittoa ei tulekaan. Toivottavasti esitykseen panostetaan ja voi miten toivoisinkaan, että näitä treenattaisiin kunnolla. Ei miljoonien katsojien eteen kannata mennä treenaamatta. Viime vuoden esitys jäi niin harmillisen vaisuksi, että jospa siitä olisi otettu opiksi.

[Kibaya]

Norma John - Blackbird on sitten meidän edustaja viisuissa.
Esityksen kanssa oikein mainio edustaja.

Tän vuoden taso oli aika heikko, sisällöt ja esitykset oli tosi hengettömiä ja läsnäolo puuttui tosi monelta.
Nii'i, sen siitä saa kun ei ole kunnolla harjoiteltu yleisön ja sen kuvausporukan kanssa. Se vaatii enemmän kuin pari kolme läpimenoa.
Keskimäärin sanoisin että vähintään 6-7 esitystä yleisölle tuo siihen tekemiseen varmuutta ja vapauttaa esiintyjää.
Mun mielestä Norma Johnilla oli semmosta varmuutta siinä tekemisessään.

Nyt on vähän väsähtänyt olo, ehkä keksin myöhemmin jotain lisättävää tähän.

Mutta hyvä edustaja, tykkään.

[L-S]

Kappale oli kyllä kaunis ja se piano-osuus vasta olikin. Ja kokonaisuutenakin ihan hieno, asu ja kaikki. Voitosta olin yllättynyt, ajattelin että yhleisö lämpenisi jollekin menevämmälle kappaleelle ja/tai että esim. My First Bandilla olisi enemmän faneja, jotka äänestäisivät, mutta ehkä heilläkään ei sitten ollut.

Pelkään kuitenkin, että tämä hukkuu johonkin balladitulvaan, mitä on viime vuosina ollut. Viime vuoden voittajakin oli kuitenkin hitaammanpuoleinen kappale, niin sitähän voi moni ajatella, että nyt pitää yrittää samaa. Mutta toisaalta Suomella tuskin olisi tällä tarjonnalla mitenkään ollut mahdollisuuksia pärjätä kovin hyvin, niin miksikäs toisaalta ei. Toivoisin vaan, että päästäisiin vaihteeksi edes finaaliin.

Mutta joo, tarjonta ei ollut kovin vahvaa, monta ihan semi-kivaa biisiä ja esitystä, mutta ei oikein lähtenyt sitten kuitenkaan.

Noin muuten odotan kuitenkin kovasti jo Euroviisuja, tästä jäi ainakin täksi hetkeksi kutina päälle. Mutta ensi viikonloppuna on onneksi Melodifestivalenin eka semifinaali.

P.S. Bonuksena pitäisi varmaan päivittää rekvisiittalistaa, jos sen jostain jaksaisi kaivaa: Güntherillä oli nimittäinen esityksessään liukumäki!

[Suvi]

Jännää miten Blackbird oli kuitenkin näistä kaikista varmin ja eniten valmis esitys.

Joo, ja ihmettelin sitä, miten pönöttämiseksi suurin osa esityksistä jäi. Emman biisiä olin varmaan loppujen lopuksi kuunnellut Spotifysta eniten, ja petyin siihen, että esitystä oli selkästi suunniteltu, mutta sitten laulu ei kantanut. Anni Saikulla oli hieno lavarekvisiitta (joku outo häkkyrä). Esityksen "loppuhuipennus" oli kuitenkin se, että hän tuli häkkyrän ulkopuolelle jammailemaan, eikä mitään muuta tapahtunut. Woot? Lauri Yrjölällä ja My First Bandilla olisi ollut ainesta Euroviisumiehiksi (tanssivat miehet ), mutta miten nekin jäivät jotenkin puolitiehen. My First Bandilla oli edelleen kököt sanat: "Jätän sut halvaantuneeksi, pussaan sut/sua paratiisiin." Kalle Niemi olisi ehkä saanut tuosta hauskan. Zühlken biisistä pidin, mutta esitys oli jo vähän liiankin pelottava. Tankotanssimiehet olivat jo vähän keijoja.

Kokonaisuutena lähetys oli muutenkin jotenkin ärsyttävä. Lahtinen oli tuotu green roomiin "rentouttamaan tunnelmaa" sillä meiningillä, että "puhu vaan mitä sylki suuhun tuo" ja Kristan homoyleisön kosiskelu oli niin läpinäkyvää, että jos olisin pelannut juomapeliä, olisin ollut kännissä kuin käki.

Huomasin kyllä olevani vähän liian kriittinen. Euroviisujenhan pitäisi olla hauska tapahtuma. Marcus&Martinus olivat sentään ihania. He voisivat edustaa Norjaa.

[Aranwe]

Tuo Blackbird on ihan hieno biisi, mutta lavaesitys valitettavasti ei ole sitä tasoa, että sillä finaaliin asti mennään.

Laulu sujuu hyvin, mutta esitys jättää kylmäksi. Se ei kosketa millään tavalla.

[L-S]

Löysin rekvisiittalistan viime vuoden ketjusta. Siinä ei kuitenkaan näköjään ole aiemminkaan huomioitu maiden omissa karsinnoissa olevia rekvisiittoja, jos niitä nyt on ollutkaan, mutta laitan liukumäen bonus-osastolle. Viime vuoden ketjusta löytyy lista kuvien kera, jos joku haluaa ihailla niitä.

Euroviisu-rekvisiittojen top-lista:

1. Nitoja (Sakis (Kreikka) 2009)
2. Lasikaappi (Pikku-Eric (Ruotsi) 2011)
3. Trampoliini (Kreikka 2014)
4. Uuni (Venäjä 2012)
5. Vessapaperilla koristeltu puu (Armenia 2007)
6. Hamsterin juoksupyörä (Ukraina 2014)
7. Suihkulähde (Irlanti 2012)
8. Piikkilanka-aita (Bosnia & Herzegovina 2016)
9. Pyykkinaru (Bosnia & Herzegovina 2008)
10. Nyrkkeilyhanska (Armenia 2011)
11. Glitter-palikka (Australia 2016)
12. "Veriset tamponit" (Romania 2013)
13. Lasikuutio (Azerbaidzan 2013)

Bubbling under:
X. Liukumäki (Günther & D'Sanz Suomen karsinnoissa 2017)

[päivänpolttaja]

Oli kyllä mitäänsanomaton Suomen karsinta. Norma Johnin Blackbird oli noista varmasti kahden muun kärkikolmikossa olleen kanssa välttävä, kun muut olivat heikkoja. Aika etäiseksi jäävä kappale, vaikka teknisesti tosi taitava laulaja, ja varman päälle pelaamista.

Club la Perse oli ihan virkistävä väriläiskä, vaikkei sitä kyllä missään nimessä olisi voinut lähettää jo heikon laulutaidon vuoksi. Kertosäe oli koukuttava, mutta muuten musiikillisesti ohut ja laimea. Suonperän kommentit ovat hauskaa viihdettä, hyvä että Suomi kuitenkin on mennyt sillä lailla eteenpäin, että uskalletaan kokeilla. Olihan se Caveman aika poikkeuksellinen myös.

Se pitää vielä sanoa, että Niina Lahtinen oli rasittava.

[skray]

Mun mielestä Niina Lahtinen oli hauska ja oli hauska seurata sitä sen puolisuunniteltua sekoilua.

Olin nähnyt telkkarista melkein päivittäin jonkun ehdokkaan musiikkivideon siinä ennen kello kuuden uutisia. Näistä näkemisistä olin sitä mieltä, että Club la persé olisi saanut voittaa. Sopivan keijo biisi, jossa ei ole liikaa sanoja ja se jää soimaan päähän. Kaikkia ehdokkaita en ilmeisesti sitten kuitenkaan ollut nähnyt, kun esim. tuota Norma Johnia en ollut nähnyt ollenkaan... Ja toiset videot montakin kertaa.

Itse ohjelma lauantaina oli mielestäni edistystä viime vuosiin ja oikeasti siitä tuli mieleen jo jonkun edistyneemmän viisumaan, kuten Ruotsin, karsintashow. Jotenkin tuli sellaista suuren maailman tuntua, mitä ei aiempina vuosina ole ollut.

Karsintaa katsoessa kaikki biisit alkoivat kuulostaa ja näyttää todella kököiltä. Myös se Club la persé, vaikka toivoinkin, että se olisi sijoittunut paremmin lopussa. Melkein kaikki esiintyjät näyttivät olevan joko hukassa, yksinäisiä tai all over the place noin isolla lavalla. Muut kuin Norma John eivät mielestäni ottaneet lavaa haltuun ja siksi esitykset olivat suurimmaksi osaksi huonoja. Ehkä Norma Johnin esitys oli siksi parempi, kun ymmärsivät oikeasti pysyä paikallaan ja keskittyivät siihen lauluun ja soittamiseen?

Norma John oli selkeästi paras kaikista. Suomi äänesti hyvin ja meillä on hyvä edustaja.

[Kibaya]

Karsintaa katsoessa kaikki biisit alkoivat kuulostaa ja näyttää todella kököiltä. Myös se Club la persé, vaikka toivoinkin, että se olisi sijoittunut paremmin lopussa. Melkein kaikki esiintyjät näyttivät olevan joko hukassa, yksinäisiä tai all over the place noin isolla lavalla. Muut kuin Norma John eivät mielestäni ottaneet lavaa haltuun ja siksi esitykset olivat suurimmaksi osaksi huonoja. Ehkä Norma Johnin esitys oli siksi parempi, kun ymmärsivät oikeasti pysyä paikallaan ja keskittyivät siihen lauluun ja soittamiseen? .

Mun mielestä tossa kiteytyy tosi hyvin se minkä näen ongelmallisena tässä yhden karsinnan systeemissä. Ne esitykset näytti edelleen siltä että jengi harjoittelee ja yrittää ottaa sitä tilaa haltuun. Ei ollut varmuutta, ei läsnäoloa, ja keskittyminen meni koreografioihin tai kameroiden huomioimisiin. Vrt. Jenni Vartiaisen esitys. Knuckelbone Oscar oli tästä pieni poikkeus. Väitän, että ne joilla oli yhtään enempää esiintymiskokemusta ennen UMK:ta osasivat ottaa jotain kontaktia. Kun mm. Güntherin kanssa esiintynyt porvoolaisjäbä oli ihan pihalla, samoin Alva vain hiiviskeli lavalla ja Anni Saikku (soikku? siukku? nosekuitenkin) oli vaan että tittidiidii, mitens tää meni ja niin edelleen. Sama toistui liian monta kertaa että se ois ollut jotenkin vain kiinni siitä esiintyjästä. Mun mielestä se oli huonoa järjestelyä ja just sitä, että esiintyjällä ei ollut varmuutta omasta tekemisestään.

Oman esiintymiskokemuksen perusteella voin sanoa, että vaikka ois miten paljon treenattu ja hinkattu, on se aina erilaista mennä sinne yleisön eteen. Se vaatii joko kokemusta esiintymiseen tai sitä, että sitä omaa esitystä on harjoiteltu niin että se on saumaton ja horjumaton. Aika harvalla noista UMK:n kisaajista kuitenkaan on sellaisia mahdollisuuksia kuukausien päivittäiseen harjoitteluun. Yhden esiintymisen takia koen että se on myös artistien aliarvioimista. Vaikka miten palkintona on se voitto ja näkyvyys, niin harva pystyy panostamaan siihen ammattilaisen tasoisesti. Norma John oli selkeästi tehnyt paljon töitä ja onhan Leenalla esiintymiskokemusta kyllä. En tiedä miten paljon esim. Club la Persé on esiintynyt porukalla. Sehän on klubikonsepti alunperin.

Mutta mä tykkään Norma Johnista. Mä oon tykännyt sen solistin soolotuotannostakin, Leena Ihmemaasta.

[Pascal Lemoix]

Plussaa lavarakennelmista, eri maista tulevista äänistä.

Omalla tasollaan: Nina Lahtinen oli mun mielestä ok.

Huonohkoa: Krista, äänestys"selvitys".

[Pascal Lemoix]

Jatkan vielä, että biiseistä ei oikein mikään vienyt kunnolla mukanaan. Selvää suosikkia ei löytynyt videokierrokselta eikä nytkään, mutta elin sellaisia hetkiä, että välähti mieleen, että täähän voisi jopa mennäkin.

Jopa Club la Perseen kohdalla näin mahdollisuuksia olla sellainen outo mahdollisesti britannialainen esitys.

UMK-finaali oli kuitenkin nyt enemmän kuin koskaan Euroviisut pienoiskoossa. Oli liukumäkeä ja häkkyrää lavalla! Emman esityksessäkin oli tulta ja soihtua, joka tällä kertaa sammui. Nukkuiko kaikki väki, sitä emme saaneet tietää.

Zühlkelle plussaa tekstistä, koska Ryhmä-X mainittiin. "What would the X-Men do?"

[Kibaya]

Melodifestivalen, andra deltävlingen.

Miksei me puhuta Mellosta tässä ketjussa enempää? Ainakin kolme ihmistä ( ) seuraa lauantaisin (tai viimeistään sunnuntaina) Melodifestivalenin jaksoa. Jaksot tulee suorana SVT:n kautta femmalta ja näkyy areenasta jälkikäteen.

Toisen deltävlingenin katoin kavereiden kanssa, enkä suvon ja l-s:n virtuaaliseuran. Jaksosta suoraan jatkoon pääsi Mariette ja Benjamin Ingrosso. Andraan skansseniin meni Lisa Ajax ja hänen suihkuverhosadetakki ja Dismissed mikä oli vähän kuin meidän Club la Persé, mutta hillittymmin, vaikka siinä alkuun ihmeteltiin että mitä ne osa niistä tyypeistä vaan hengailee

Lauantain Mello oli kuitenkin vähän vaisu esiintyjien osalta. Alku- ja väliaikanumerot olivat taattua Melloa, mutta esitysten aikana ehti melkein nukahtaa ja ihmeteltiin että mikä vaisuisuus oikein on menossa. Onneksi sitten tuli kuitenkin vähän eloa ja viimeisenä esiintynyt Benjamin herätti jengin eloon. Benjaminhan on 19-vuotias, joka on mm. voittanut junior-Mellon

Ensi viikolla kisaamassa on mm. Krista Siegfrids

Jos tulee muita Melloilijoita, niin meidät löytää irssistä tai feisbuukista virtuaalikatsomoilemasta.

[L-S]

Mä en ole jotenkin muistanut/jaksanut kirjoittaa Melodifestivalenista, ja olen myöskin vähän olettanut, että sitä eivät täällä seuraa juuri muut kuin me kolme ja me ollaan jo vaihdettu mielipiteitä. Mutta toisaalta näitä on joskus hauska lukea jälkeenpäin, niin muistaa mitä on ollut mukana.

Toinen osa oli mustakin vähän vaisu, en meinannut aluksi innostua oikein mistään. Dismissed oli periaatteessa ihan hyvä biisi, vaikka show oli vähän outo. Biisiä tekemässä oli sentään ollut Ola Salo. Tämän lisäksi sytytti lähinnä Benjamin Ingrosso, jolla oli ihan parhaat tanssimuuvssit ja söpö oli poikakin (tosin hyvin nuori). Toisella kuuntelukerralla lämpenin Marietten biisillekin vähän, oli siinä biisissä jotain tarttuvuutta.

Paras oli kuitenkin David Lindgrenin väliaikanumero, jossa hän esitti itse ja valonnopeilla vaatteidenvaihdoilla sikermän aiempien vuosien Melodifestivalen-biiseistä. Nähtiin muun muassa David Månsina ja toinen juontaja Hasse Andersson tikku-ukkona ilmapallon kanssa. Lopuksi David otti paidan pois ja esitti Bada nakna. Ruotsalaiset

[Suvi]

Joo. David Lindgren Hasse-setä

Mulla on ollut vähän sama kuin L-S:llä. Mutta vielähän jos joku muu haluaa katsoa, niin voidaan mainostaa Melloa täällä. Mä ihmettelen kyllä miten vaisuja tän vuoden Melfestin biisit ja esityksetkin ovat olleet. Ekasta tävlingistä mulle jäi ainoastaan mieleen Ace Wilder (toimisi jumppabiisinä , mutta Acella oli ihan kamalat vaatteet), Dinah Nah (joka oli musta kyllä vähän tylsä ja kliseinen, mutta pelkkänä fiiliksennostatusbiisinä se toimii) ja superkeijo Det Vet Du jolle kyllä nauroin moneen otteeseen. (Mellossa pitää olla näköjään aina joku outo huumoribiisi.) Kuuntelin sen tosin ainakin kolme kertaa putkeen Spotifysta ja vähän kyllästyin.

Andra tävlingen oli myös vaisu. Mariette kuulosti ekalla kuuntelukerralla vaan perushumpalta, ja köysistä roikkuvat tanssijat olivat semi-keijoja. Toisella kuuntelukerralla biisi ja esitys olivat itse asiassa ihan hyviä. Sitten oli muutama tylsä biisi ja "heräsin" vasta Dismissediin (mikä sen bändin nimi oli, en jaksa tarkistaa). Musta se oli kuitenkin ehkä paras andra tävlingenin biiseistä (Ola Salo ). Benjamin oli vähän sellaista Michael Jackson -yritelmää. Sanat olivat muistaakseni siinä biisissä jotenkin tosi typerät. Ja tosiaan, onneksi Benjamin oli söpö ja osasi tanssia.

...mutta silti Mello on miljoona kertaa kiinnostavampaa kuin meidän UMK