Työ- ja koulukuulumiset

[shaana]

Olemma iloisia Kibayan kuulumisesta!

Länsirintamalta ei mitään uutta.

Olen aina tiennyt, että Pomoni palkkaama alempi esimies-naikkonen on täysin aivoton tapaus ja toimii lähinnä seuraneidin roolissa, mutta tänään oih luojani, mistä minua palkitsitkaan kaikkina niinä lukemattomina kertoina, kun tuo aivoton tuli minulta neuvoja kysymään. Paras läppä oli se, kun tämä kyseinen ihminen tuli kysymään, että voisinko hoitaa erään keissin, joka olisi pitänyt hoitaa jo kesäkuussa, asiakas mitä suurimmalla todennäköisyydellä kävisi lievän kuumana. Ihmettelin suureen ääneen että mikähän tässäkin on niin vaikeata samperi soikoon, että eikö tätä nyt voi tuo akka itse hoitaa. Nöyränä osoitti paperia, jossa luki "engl.kielinen". No mitäpä siitä? No tämä minun esimiehentapainenjokin nolona, ettei hän osaa yhtään lontoota. Lupasi kaljatkin jos hoidan ja joskus satutaan samaan kuppilaan - ei muuten varmana satuta, mutta tottakai hoidin keissin, ihan vain näyttääkseni ja tuodakseni tuon epämääräisenesimiehen hänelle suotavaan, huonoon valoon.

Pomon sukulaistytöt jatkavat epämääräistä sairasteluaan, siitä vaan, ketä kiinnostaa. Itse tuuraan ensi viikosta taas vastuullisempia hommia, eli normihommissa on normaalin seitsemän työntekijän sijaan käytännössä katsoen kaksi Saatan nauttia tilanteesta.
Kyllä töissä voi kivaakin olla, kun kääntää kaiken vitsiksi. Toivotaan ettei tämä ole tyyntä myrskyn edellä, duunikaveri oli nähnyt painajaista, jossa olin seonnut lopullisesti ja manannut ja tehnyt jotain ihan sekavia. Pyh.

[Lyyra]

Ihmettelin suureen ääneen että mikähän tässäkin on niin vaikeata samperi soikoon, että eikö tätä nyt voi tuo akka itse hoitaa. Nöyränä osoitti paperia, jossa luki "engl.kielinen". No mitäpä siitä? No tämä minun esimiehentapainenjokin nolona, ettei hän osaa yhtään lontoota.

Siis täh
Missä purkissa tämä täti on asunut? Eikö sillä ole telkkaria? Eikö se oo käyny koulua?

Tai no, ehkä se on vanhempi rouvashenkilö. Ei saa tuomita, en siis tuomitse. Onnea shaanalle rojektiin.

Omia kuulumisia sen verran, että ahistaa jo valmiiksi ens lukukausi. Eka oli varsin työntäyteinen ja ahistava ja valitusta piisasi (kysykää vaikka keltä). Tokalla ois toiveissa löytää vähän vähempitöiset kurssit, jotka kuitenkin on sopivan mielenkiintoisia että motivaatio pysyy yllä. Lisäkiirettä aiheuttaa siskojeni vierailut, jotka repäisevät vajaan kuukauden ajastani. Lisäksi pitäis itekin ehtiä reissaamaan ja pitämään huolta itestä ja kavereista.

On tämä taas hankalaa. Toivottavasti se lutviutuu vähän helpommin kuin eka lukukausi.

[Mr. Smith]

Ihmettelin suureen ääneen että mikähän tässäkin on niin vaikeata samperi soikoon, että eikö tätä nyt voi tuo akka itse hoitaa. Nöyränä osoitti paperia, jossa luki "engl.kielinen". No mitäpä siitä? No tämä minun esimiehentapainenjokin nolona, ettei hän osaa yhtään lontoota.

Pimeyden sydämessä oli annettu korkeimmalta asiakastaholta ilmoitus, että heitin virallinen kielensä on sitten näinkin kansainvälisessä virmassa enklanti ja vain enklanti

Ei jäänyt ihan yhteen kertaan tapaukset, joissa oli laitettu oikeaoppisesti (vaikka ehkä ei kieliopillisesti välttämättä ) kolmannella kotimaisella ratkaisu kysyjän ongelmaan, ja hetken kuluttua sieltä tulee joko sähköpostia tai puhelinsoittoa että "mitä? Mitä tämä tarkoittaa? En minä ymmärrä englantia, eikö tätä ratkaisua voisi saada suomeksi".

Ja kiltti smitti selitti suomeksi saman asian

Omat työkuulumiset: vähän omituista, kun en ole vielä käynyt Britannian kurssia ja en siis osaa mitään. Muilla on liian kiire opettamaan, tai sitten ogelmanratkaisu on niin teknista, että en ymmärtäisi vaikka selittäisivätkin. Eli tässä sitä nyt sitten surffaillaan ja yritetään kuluttaa aikaa.

Olo on oikeasti vähän kuin vankilassa.
Mitään tekemistä ei ole, mutta poiskaan et pääse. Lisäksi ilmoittelen alitajuisesti kuin amerikkalaisissa elokuvissa (vrt. The Shawshank redemption) että "lähden nyt vessaan", "lähden nyt syömään", "lähden nyt kahville" ja muut katsovat että hulluhan se on, mitä se meille ilmoittelee

Noh, kassotaan miten tilanne kehittyy kurssin jälkeen

[shaana]

Jepjep, täti on tainnut asustaa tynnyrissä.
Keski-ikäinen nainen, jota kyllä kutsumme muutenkin kuin tämän vuoksi Mummoksi.
Tämä meidänkin pulju kun sattuu nykyänsä olevan kansainvälinen ja jo kuluttaja-asiakkaiden keskuudessa tarvitsee englantia, edes sitä tökeröä. Työntekijöiltä vaaditaan jonkintasoista kieltä, mutta esimiehestä ei niin väliä.

[Kuolo]

Maanantaina alko ahistamaan heti aamusta ja tänään se sit loppu tossa aamukahvin jälkeen. Tossa nimittäin eilen totesin, että jos illalla töistä päästessään täytyy käydä päiväunille ihan vaan siksi, että vituttaa liikaa voidakseen olla hereillä, niin jotain on tehtävä.
No asiat lutviutu oikeen hyvin kun mie soitin pomolle ja pyysin hankkimaan miun tilalle jonkun ens viikoks. Keskiviikkona pitää töissä käydä, mutta ei se mitään kun ei tarvii tuonne terästehtaalle mennä. Huominen pitäs vielä kärsiä.

Noin muuten on alkanu pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että sitä vois alkaa tekemään jotain muita hommia välillä. Kaivurikuskiks sit vaikka tai jotain ihan muuta. Työn teko kun ei vähään aikaan oo tuntunu mitenkään kiinnostavalta. Kaikki on vähän niinku koettu.

[Lyyra]

Tossa nimittäin eilen totesin, että jos illalla töistä päästessään täytyy käydä päiväunille ihan vaan siksi, että vituttaa liikaa voidakseen olla hereillä, niin jotain on tehtävä.

Hyvä, että tajusit sentään tehdä asialle jotain. Kaikilta meiltä ei moista kykyä löydy.

[Santalaceae]

Tutkintotodistushakemus palautettu. Nyt minun valmistumista ei voi enää kukaan estää. Otan todistuksen ja pakenen taakseni vilkuilematta. Paska keikka, mutta tulipahan tehtyä, ja nyt se on vihdoinkin ohi! Seuraavaksi voikin keskittyä täysillä kivoihin ja mielekkäisiin asioihin. Valmistumisen jälkeen saa vielä tehdä täydennysopintoja, ja minähän teen. Opiskelemalla lisää sivuaineitani ( ) saatan vielä saada tutkinnon käännettyä parhain päin. Oman pääaineen laitos taas on minulle tästä hetkestä alkaen pelkkää ilmaa. Jee!

[Herkku]

Otan todistuksen ja pakenen taakseni vilkuilematta. Paska keikka, mutta tulipahan tehtyä, ja nyt se on vihdoinkin ohi!

Hehee, ihan samat tunnelmat oli mullakin reilu vuosi sitten. Mies luki tässä eräinä päivänä blogiani opiskeluajoilta ja taisi sekin taas muistaa, mitä perkelettä ja tervanjuontia se oli.

Mielessä on ollut, että jos vielä kolmannen ammatin... jos se ois sitten Se Oikea! En vaan oikein enää mitään vuosikausien opintoputkea viitsisi, monestakaan syystä. Pitää miettiä.

[Lyyra]

Otan todistuksen ja pakenen taakseni vilkuilematta. Paska keikka, mutta tulipahan tehtyä, ja nyt se on vihdoinkin ohi!

Hehee, ihan samat tunnelmat oli mullakin reilu vuosi sitten. -- -- perkelettä ja tervanjuontia se oli.

Toivottavasti minusta ei tunnu samalta sitten. Ehkä pitäis kääntää kelkka hyvissä ajoin.

[Herkku]

Otan todistuksen ja pakenen taakseni vilkuilematta. Paska keikka, mutta tulipahan tehtyä, ja nyt se on vihdoinkin ohi!

Hehee, ihan samat tunnelmat oli mullakin reilu vuosi sitten. -- -- perkelettä ja tervanjuontia se oli.

Toivottavasti minusta ei tunnu samalta sitten. Ehkä pitäis kääntää kelkka hyvissä ajoin.

Kerrottakoon kuitenkin, etten lainkaan kadu sitä, että vein homman kunnialla päätökseen. Koulu oli surkea, ehkä alakin lopulta väärä, mutta onpahan nyt nuokin paperit olemassa. Sen olen oppinut, ettei koskaan tiedä, missä jotain joutavaksikin ajattelemaansa juttua sitten tarvitsee.

Sain kuitenkin jonkinlaisen mielenrauhan kuin valmistuin, kun taas leikin kesken jättäminen olisi kaihertanut jollain tasolla lopun elämää. Ensimmäisen kouluni jätin puolitiehen, kunnes vuosia myöhemmin suoritin uupuneet kurssit pois tieltä. Ajattelin, että kakkapaperia moinen tutkinto, mutta niin on siitäkin hyötyä ollut monissa tilanteissa sittemmin.

En taida olla oikein opiskelijatyyppiä, kärsin siitä aina enemmän tai vähemmän. Ja sitten kuitenkin veri vetää aina takaisin oppimaan.

[Kuolo]

Tossa nimittäin eilen totesin, että jos illalla töistä päästessään täytyy käydä päiväunille ihan vaan siksi, että vituttaa liikaa voidakseen olla hereillä, niin jotain on tehtävä.

Hyvä, että tajusit sentään tehdä asialle jotain. Kaikilta meiltä ei moista kykyä löydy.

Et muuten edes halua tietää kuinka paljon rahaa mie menetin tolla peliliikkeellä Mutta ei rahalla mitään tee kun mielenterveyttä ei kaupasta saa vaikka rahaa ois kuinka ja paljon

Ihan järettämän hyvä viilis kyl nyt, kun saatiin vielä kaiken lisäks tehtyä kaikki ne hommat, mitä oli kesken ja vaati esim. kuorma-auton käyttöä. En siis poistumalla rivistä aiheuta muille ylimäärästä vaivaa.

[Herkku]

Et muuten edes halua tietää kuinka paljon rahaa mie menetin tolla peliliikkeellä Mutta ei rahalla mitään tee kun mielenterveyttä ei kaupasta saa vaikka rahaa ois kuinka ja paljon

Oon tullu ihan samaan tulokseen. Oma jaksaminen on tärkeintä ja jos ei siitä pidä ajoissa huolta, niin voi sitä rahaa palaa huomattavasti isompiakin summia.

Hyvä, että fiilis koheni ratkaisun myötä ja voit hengähtää hyvillä mielin.

[Shay]

Jepjep, täti on tainnut asustaa tynnyrissä.
Keski-ikäinen nainen, jota kyllä kutsumme muutenkin kuin tämän vuoksi Mummoksi.
Tämä meidänkin pulju kun sattuu nykyänsä olevan kansainvälinen ja jo kuluttaja-asiakkaiden keskuudessa tarvitsee englantia, edes sitä tökeröä. Työntekijöiltä vaaditaan jonkintasoista kieltä, mutta esimiehestä ei niin väliä.

Meilläkin joudutaan käyttämään melko lailla englanninkielisiä ohjelmia aina värkätessä. Mummoesimies
ei taija hirviästi enklantia tajuta eivätkät kyllä mummontyöntekijätkään. Mää vaan osotan
tietokoneruutua, että tuossahan se lukkee, mitä ny pittää tehä ja toinen vaan meinaa, että ei hän
tajua... ja on olevinaan kyseisen asiakkaan, jonka kaikki ohjelmaiset on enklanniksi, päätekijä.

Tosin oon muutenkin tullu siihen tulokseen, ettei täälä monikaan tajua yhtään mittään, joten ei
sen niin väliä.

Kesätyöntekijät on ollu taas vauhisa, eikä kaikki tietenkään oo ollu niitten syytä, vaikka ainahan
saa ja pitää kysyä, mutta kun taukit holhoajat eivät oo selittäneet uusille työntekijöille työnteon
peruselementtejä niin välillä saa ihmetellä, että mistäs tämmösiä lappuja tulloo ja mihinkä nää
tämmöstä hilavitkutinta oot pistämäsä ja miksei siinä oo härpäkettä mukana, kun hilavitkuttimen
mukana tulee aina olla härpäke. No, ku ei oo kukkaan sanonu.

Ittekö mun pittää kaikki tosa puljusa tehä, hä!

[Pascal Lemoix]

Niin se taitaa elämässä mennä, että vaikka nuoruuden voimissa kaikki olisi selvää, niin joku päivä sitä on itse se vanha esimiesasemassa oleva tyyppi, joka ei osaa mitään nykyajan kieliä (kuten kiina ja venäjä) ja joka on pihalla kaikesta ja muistelee jotain ikivanhoja bändejä kuten CMX ja PMMP ja jotain muita kirjainlyhenteitä (ELO, CCR) SMG:kin oli OK.

Itse olen tällä hetkellä se kesätyöntekijä, joka tekee kaiken väärin (tai ehkä oikeaa ei ollutkaan) enkä tiedä saanko tehtyä sitä minimimäärääkään, kun osa työajasta hupenee kuin itsestään, vaikka kuinka painaa täysillä.

Olkaa iloiset te, jotka osaatte työnne. Minäkin olen joskus osannut niin mahdottoman hyvin, että kaikki oli koko ajan selvää ja minulta kysyttiin neuvoa, mutta niin ne heilahtelevat olosuhteet työmarkkinoillakin.

[Shay]

Olkaa iloiset te, jotka osaatte työnne. Minäkin olen joskus osannut niin mahdottoman hyvin, että kaikki oli koko ajan selvää ja minulta kysyttiin neuvoa, mutta niin ne heilahtelevat olosuhteet työmarkkinoillakin.

Ainahan menee aikaa, että oppii uuden työpaikan jujut tarpeeksi hyvin. Joskus siihen
saattaa mennä kuukausia. Älä luule, että kukaan muukaan uusi työntekijä ossaa tehä
kaiken tai paljon mitään oikein.

[shaana]

Tulen taas murisemaan tänne.

Systeemi kusee. Esimies hyväksyy lomia aivan päin mäkiä, kaikki menee metsään kun kaikki ovat poissa samaan aikaan. Samalla kun mä paikkaan muiden jälkiä ja taistelen kuljettajien ja alihankkijoiden kanssa, niin mulle räpätetään jotain sontaa, että hei, ei tämä ole mikään ongelma - ONHAN ! Pomon kaverit, joita on päästetty pienistä asioista päättäviin virkoihin, pätevät kilpaa kuuppa täynnä sitä keltaista nestettä, kilahtanut näköjään hattuun kun Rouva Iso Pomo on pois. Onhan tuo ennenkin nähty, mutta noiden tekijöiden työpanos kiireisenä aikana on yhtä tyhjän kanssa. Enemmän ovat tiellä kuin hyödyksi. Ei keltään muulta odoteta koko pirun puljun hommien osaamista ja paikkaamista Mä ilmeisesti välitän liikaa, ketään muutakaan ei kiinnosta, kai mäkin voin heittää hanskat tiskiin ja nostaa jalat pöydälle ja vaan päivitellä huonoa tilannetta? Onneksi olen kuitenkin niin pienessä asemassa sijaisuuttakin tehdessäni, että voin kitiseville "alaisille" sanoa että hei valita päättäviin elimiin, mä en voi mitään. Jos mulle annettais työkalut, niin mä pystyisin mihin vaan, sanoihan Pomokin niin. No saisiksmä ne kalut sitten kiitos? Kyllä mä työkkärin sivuja seurailen, mutta mutta seli seli. En mä tiijä mistään mitään.

[Kibaya]

Jee

Vaihteeksi hyviä uutisia. Sanovat, että poraus vähenee ja pamauttelu alkaa. Loppuu siis tämä jatkuva hermoja kiristävä mekkala ja vaihtaa muotoaan. Sirpalesuojia ei vielä ole kaikissa ikkunoissa, jotka tuonne työmaalle päin ovat .

Saan itselleni työkaverin, joka tulee talon sisältä .
Aivan ihana uutinen, sillä syksyn jaksaminen on ollut mielessä pariinkin otteeseen. Onneksi ihminen on pätevä ja pystyvä. Ei mikään hupakko, jolle kaikki pitää opettaa kädestä pitäen. Parasta on, että tietää talon tavat! Se oli edellisen sihteerin kanssa iso, ISO, ongelma.

Kerrankin on jotain positiivista kerrottavaa täältä suunnalta.

[Sippura]

Alkuviikosta oli töissä niin k*siset paikat ettei mitään järkeä. Eräs järjestelyasia
levähti aivan täydet reisille, mokia tehtiin pisin maailmaa eikä mulla ollut sydän-
tä osoittaa syyllistä sormella, joten otin saarnat vastaan. Moka ei nyt varsinaises-
ti ollut mikään maailmaa kaatava, mutta siinä tilanteessa mä menin kyllä aivan
täysin lukkoon. En tiennyt että olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, ja kun päätin että
itkeä, niin edes itkua ei tullut. Olin siis täysin koomassa pari päivää kunnes paha
olo meni ohi.

Mä tosiaan olen sen loman tarpeessa, olen viimeksi lomaillut 2 viikkoa kesällä 2006
Onneksi enää 16 työherätystä ennen ihanaa, ihanaa lomaa.

[Lyyra]

Koulun suhteen itseluottamus ihan nollassa. En tiiä mitä kursseja valkkaisin kun kaikki tuntuu ylitsepääsemättömän vaikeilta ja isotöisiltä. Miten voikin olla näin hankalaa?

[Aurora B.]

Hello, it's me

Nyt on aika voittaja-fiilis. Höystettynä isolla ketutuksella ja pienellä jälkipaniikilla.

Ilmoitusluontoisissa kerroin, että meidän Euroopan pääkonttorin isokiho pyysi mua tekemään yhden isomman homman, joka olisi oikeasti ollut Helsingin isokihojen hommia. Jotka kaikki, plus mun pomot olivat lähteneet lomille sen kummemmin isoon hommaan puuttumatta. Hommasta on kiinni, pysyykö yksi meidän iso asiakas meidän asiakkaana vai vaihtaako kilpailijaan. Se jää nähtäväksi, vähän jännittää.

Koska olen niin helvetin pätevä, sain homman tehtyä ja lähetettyä, jäi melkein tunti määräaikaa vielä jäljelle (jonka jälkeen se olisi ollut entinen asiakas). Ei ollut edes hilkulla Helsingin herrat ovat tästä lähin tarpeettomia. HV sinne vain. Mä melkein toivon, että olisin jonkun meille epäedullisen mokan tehnyt, ja nuo valittaisivat jotain, saisin päästää oikein täyslaidallisen sinne. Mihinkähän tän raivon purkaisi sitä odotellessa?


Meinasi kyllä paniikki iskeä pahemman kerran. Mun lähimmän esimiehen piti tulla töihin maanantaina, niin se oli keskiviikkoon asti kateissa Ei vastannut puhelimeen tai sähköposteihinsa. Se vielä tiesi, että olen ihan helisemässä täällä, niin mä olin ihan varma, että se on vähintään kuollut. Ei ole sen tapaista tuollainen. No ei se kuitenkaan ollut En tiedä, missä lie ollut, jäikö putki päälle vai mikä. *tuttaa enemmän kuin oravaa, jonka käpy on jäässä. Nyt sitten olen kiireellä eilen ja tänään viimeistellyt tuon roskan, ja mä olen ihan varma, että siellä on virheitä. Aina tulee, kun hirveellä hässäkällä vääntää jotain tonnin kokoista excel-härpäkettä (saati neljää sellaista, identtistä muuten, mutta eri versioita tietyiltä osin) Nyt on oikeasti fyysistestikin vähän paha olo, liikaa exceliä ja liikaa stressiä. Ei tuottanut toivottuatulosta mun "jossei niitä *kkareita Helsingissä kiinnosta, niin ei kiinnosta muakaan, en stressaa" -mantra.

Ottaa päästä oma työmoraali. Miksi mun pitää olla näin tunnollinen?

[Shay]

Hitto mua jurppii nuo tollot töisä. Esiämmä on ihan sekasi, eikä tajua mistään mitään ja
suoltaa sovinistista propagandaa, etten vaan saa tehä mittään kunnon töitä vaan jouvun
istumaan kiltisti nurkassa ja nypläämään, ettei vaan katkias kynsi tai jotain, stana. Työkaverit
ei halua tajuta mistään mitään ja niitä ei kiinnosta miten virmalla menee, kunhan saavat
palkkansa. Eihän heille makseta muusta kuin työnteosta. Tämän vuoksi kaikki paikat on sekaisin
ja arvatkaa kuka ne joutuu siivoamaan ja silloinkin omasta halusta, kun pomoja ei kiinnosta
sellaiset pikkuasia kuin työtilat ja -olosuhteet, kun on paljon tärkiämpääkin tekemistä, kuten
istua tietokoneen ääressä ja miettiä miksei numerot täsmää, koska ovat itse sekoittaneet
järjestelmän niin, etteivät työntekijät pääse tietoja päivittämään ja kaikenhan saisi helposti
selville, jos vain kysyisi työntekijältä, mutteihan sellaista voi tehä, kun sen pitää näkyä
tietokoneella, sillä jos se ei näy tietokoneella sei ole olemassa, kele! Sitten yksi
toimihenkilö urputtaa mulle, kun kysyn tyhymiä kysymyksiä samalla, kun työnjohtaja urputtaa
siitä, kun kukaan ei tajua kysyä mitään vaan tekevät vaan ilman mitään järkiä. Samainen
toimihenkilö kehtaa vielä tulla mulle sanomaan, että pitäisi nyt heti mennä tekemään töitä,
että mitäs siinä seisot, kun ...tu olin lähösä justiinsa kotia, stana. Ihte ei voi tehä työtään
kunnolla ja kirjoittaa selekeitä ohojeita, jotta voisin tehä työtäni ja olla kyselemättä tyhymiä
kysymyksiä.

Loppujen lopuksi kaikki töisä varmaan ajattelee mun olevan joku päällepäsmäripyrkyri, joka
yrittää viedä vakituisen päällepäsmärin (joka minun mielestäni on yksi paikan pätevimpiä
työntekijöitä) paikkaa tämän ollessa lomalla. Totta helevetisä haluan yrittää hallita kaikkea,
kun ei siihen kukaan muu näytä pystyvän.

[L-S]

On se jännä miten erilaisia tapoja ihmisillä on tehdä töitä, ja miten muiden tavat vaikuttaa omaankin tekemiseen. Tai en tiedä vaikuttaako muilla, mutta itse ainakin helposti juutun tiettyyn rooliin. Ehkä asia olisi eri, jos olisi päässyt syntymään joku ammatti-identiteetti mutta satunnaisena sijaisena kun ei-oman alan hommissa pyörii, niin en ole ehtinyt sellaista kehittää. Tai ehkä olen vain mukautuvainen lammas. Tätäkin ketjua lukiessa kyllä näkee, että monilla on selkeä käsitys siitä miten hommien pitäisi omalla työpaikalla toimia...

Itse olin ensin paikassa, jossa on totuttu siihen, että ollaan jämptejä ja asiallisia ja tietyille asioille on selkeärajaiset käytännöt. Jotenkin sitä itsekin mukautui siihen helposti. Viikon leikin vastuullistakin, pärjäsin kai lähes siinä missä kokeneemmatkin. Stressasi vähän kun oli kiire, mutta oli se kivaakin. Nyt teen edelleen samoja hommia, mutta paikassa jossa muiden asenne on enemmän sellainen "asialliset hommat hoidetaan hyvin, mutta muuten ollaan miten sattuu ja pikkuseikoista viis". Jotenkin sitä omakin tekeminen tuntuu heti muuttuneen hajanaisemmaksi. Teen tietysti edelleen ripeästi ja tunnollisesti, mutten osaa olla yhtä jämpti. Ei tunnu enää edes kovin vastuulliselta, vaikka periaatteessa olenkin. Hommiakin on vähemmän, joten enää ei stressaakaan. En silti tiedä kummasta pitäisi enemmän.

Sitten kun ehdin ajatella asiaa, en pidä kummastakaan, koska olen edelleen irrallaan omista hommista. Aina kun pääsee lukemisen vauhtiin, pitää mennä nukkumaan ja herätä seuraavaan työpäivään tappelemaan jonkun rikkinäisen faksin kanssa ja viilaamaan pilkkua. Olisi varmaan pitänyt taloudellisen katastrofin uhallakin varata tälle kesälle enemmän aikaa suunnitella näitä tulevia.

[Dnd]

Tää on niin tätä. Liian vähän väkeä ja porukka jota pitäisi tavoittaa lomailee ja niiden "kiireiden keskelle" ei mahdu puolta tuntia mihinkään väliin. Kaikkein vmäisimpiä on ne jotka valehtelee siirtääkseen asioita, jottei niitä tarvitsisi ikinä tehdä, mutta eivät saa suoraan sanottua. Siinä sitten käytät näihin palikoihin turhaan paljon aikaa ja lopulta siinä tärkeässä ajassa olisi tehnyt paljon muita juttuja. Jos minusta tulee joskus tuollainen niin läymäyttäkää, että palaan takaisin maan pinnalle.

Tästä nyt ei ota kukaan mitään selvää (ja hyvä niin), mutta pääsinpä valittamaan jonnekkin.

[Kuolo]

Työkaverit
ei halua tajuta mistään mitään ja niitä ei kiinnosta miten virmalla menee, kunhan saavat
palkkansa. Eihän heille makseta muusta kuin työnteosta.

No eipä niille maksetakaan. Ja maksetaanko siullekaan? Jos ei, niin mitäs stressaat. Tee vaan oma työs ja anna muitten juttujen olla, niin vähemmin stressiä.

Kyllä mie ymmärrän työmoraalin ja ammattiylpeyden, mutta jossain tule se piste vastaan, että alkaa olla henkisesti loppu tai sit vastaavasti hyväksikäytettävissä ja kyllä työnantaja ihan saletisti käyttää hyväksi sen jos joku ilmasta työtä tekee.

[Dnd]

Ei h*l*v*tti mikä päivä. Paikallisten (valtaosan, ei aivan kaikkien) tapoihin kuuluu näköjään sopia jotain ja häipyä paikalta, ennen kuin tulet sovittuun tapaamiseen (ja pysyä poissa). Ihme porukkaa. V*t*tt** aika raskaasti. Meen kämpille raivoomaan yksikseni.