Työ- ja koulukuulumiset

[Kibaya]

Näin ystäviä ja kavereita lauantaina ja tuli puhetta työjutuista. Sanoin että opiskelu kinostelis ja muutama hihkaisi siinä "nytkö sä rupeat luovalle alalle?!" Vähän hämmennyin ja kyselin että mitäs mä siellä tekisin, niin "sä oot niin tommonen luova hipintynkä että se sopis sulle. Joku ihmeellinen ja outo nimike mistä kukaan ei oikein tajuais mitään"

Luovuus kukkimaan ja hipit on rautaa!

[Pascal Lemoix]

No, kyllähän sä jollekin teatteri/elokuva-alalle varmaan kuuluisit.

Maailma on vaan niin tyhmä, että luovilla aloilla on melkein mahdoton saada tasainen tulo.

[Kibaya]

No, kyllähän sä jollekin teatteri/elokuva-alalle varmaan kuuluisit.

Maailma on vaan niin tyhmä, että luovilla aloilla on melkein mahdoton saada tasainen tulo.

Oon tässä viimeisten päivien aikana saanut kuulla kysymyksen "mikset sä tee jotain luovaa" ja tänään repesin ihan nauramaan sen kuullessani, kun se oli jotenkin niin toistoa ja tuli ihmisen suusta mistä en osannut odottaa sitä ollenkaan.

Totta tuo tulojen epävarmuus. Tosin väitän että mun sietokyky epävarmuuksia kohtaan on aika korkealla.
Kai se sitten on jonkinlainen hyve.

[L-S]

Olen kyllä samaa mieltä, että Kibsin pitäisi tehdä jotain luovaa.

Itse rakastan tämänhetkistä työtäni, mutta jaksaminen meinaa olla vähän koetuksella, varsinkin kun viikonloppunakin tuli tehtyä töitä molempina päivinä.

[Kibaya]

Pitäis vaan tietää/keksiä että mitä luovaa

[Kibaya]

Meillä oli tänään ensimmäinen infotilaisuus henkilöstölle Uuden Lastensairaalan (sen ihana virallinen nimi!) käyttöönotosta ja muutoksista.
Ylihuomenna on palaveri missä käydään mun tulevaisuutta läpi ja istuessa siinä infossa tuli semmoinen ettei mua oikeasti ihan hirveästi kiinnosta mitä sinne tulee, kun en ole siellä -fiilis.

Ota tästä nyt sitten kiinni että mitä mä sanon ylihuomenna siinä palaverissa.

[Lyyra]

Meillä oli tänään ensimmäinen infotilaisuus henkilöstölle Uuden Lastensairaalan (sen ihana virallinen nimi!) käyttöönotosta ja muutoksista.

Onkohan tuo sen virallinen nimi vielä 20 vuodenkin päästä?
Vähän samaa sarjaa kuin se Muutos 2011 -puolue silloin.


Omat kuulumiset on, että yritän kovasti jatkaa pääsykoelukuja siitä mihin keväällä jäätiin (tai oikeastaan olen aloittamassa esimerkiksi kemiaa aivan alusta), mutta hidasta on. Väsymystä ja aloitekyvyttömyyttä ilmassa. Ja sitten mulla on tuhat uutta harrastusta tälle syksylle, eli viikot on buukattu täyteen. Saas nähdä, kuinka semmosesta sitten selviää...

[Kibaya]

Meillä oli tänään ensimmäinen infotilaisuus henkilöstölle Uuden Lastensairaalan (sen ihana virallinen nimi!) käyttöönotosta ja muutoksista.

Onkohan tuo sen virallinen nimi vielä 20 vuodenkin päästä?
Vähän samaa sarjaa kuin se Muutos 2011 -puolue silloin.

Ihan varmaan on, vaikka linjajohtaja esitteli että kyllähän sen nimi organisaatiomuutoksessa vaihtuu
Ai niinku Meilahdenkin nimi on muuttunut vuosien saatossa. Kyllähän niitä sairaaloiden nimiä muutellaan miten sattuu

[Kibaya]

Palaveri - done.
Työt jatkuu vakituisesti ja niin edelleen. Pitää edelleen selvittää muutamia prosentteja minkä kanssa pelataan sitten, mutta ainakin vakiintuis muutama juttu. Ylijoita, jonka tapasin ekaa kertaa oli tosi mukava! Vaikkakin mun taksi meinas vahingossa ajaa sen päälle Tai mä sanoin ettei saa ajaa sen päälle, koska se päättää mun asioista.

Se, että miten pitkään mä sitten jatkan tota on eri asia, mutta nyt pallo on vaan mulla.
Palkanlaskentaan soittaessa selvis myös että ens vuonna mulle tulee täydet lomat, eli 38 lomapäivää vuodessa

[marenkienkeli]

Vihdoin. Mulla on ensi vuodeksi apuraha. Ei tarvitse enää olla ansiosidonnaisella ja hakea apurahojen lisäksi jatkuvasti töitä.

[Pascal Lemoix]

Onneksi olkoon, marenki!

--

Itselläni menee sikäli hyvin, että työt jatkuvat ensi kevään verran samassa työpaikassa, vaikka tehtävänkuva muuttuukin.

Mutta että jäädä saa.

[L-S]

Hienoa Marenki ja Pascal!

Mulla vaihtuu taas työnkuva vuodenvaihteessa ja vaikka olenkin ihan poikki, kun olen tehnyt hirveästi töitä viikonloppuisinkin ja kaikkea, niin on se silti tylsääkin, koska kyllä tässä on paljon sellaista, mikä on ollut kiinnostavaa ja hienoa. Ja toisaalta kutkuttaisi, että olisipa hienoa päästä tekemään asioita uudestaan, niin voisi tehdä vielä paremmin, kun on kaikkea, mitä ei ole osannut tai ehtinyt tehdä niin hyvin kuin jälkeenpäin ajateltuna olisi voinut, vaikka tietysti jälkiviisastelu on tyhmää. Parhaani olen yrittänyt. Tiedä sitten riittääkö se. Jatkuva riittämättömyyden tunteen kanssa taistelu on aika kuluttavaa (olkoonkin, että se tunne tulee lähinnä itsestä, en tiedä tuleeko se mistään ulkopuolelta).

[Suvi]

Mulla vaihtuu pikkuhiljaa myös hommat, mistä olen erittäin tyytyväinen. Kun en saanut vaihdettua sitä työpaikkaa, niin onneksi nykyisessä on vihdoinkin jotain uutta. Ei mitään hirveän dramaattista, siirryn saman tiimin sisällä hoitamaan toista asiakkuutta. Jännittää melko paljon, kun pitää opetella ohjelmat ja ihan eri käytännöt yms. ja pari tyyppiä on lähdössä, mutta silti mulla on hyvä fiilis. Mä sain ekaa kertaa elämässäni duunikännykän.

Ja kaiken lisäksi tämä "vanha" asiakkuus päätti palkita mut ja muun "tiimin", joka hoiti yhtä projektia. Itse en tosin muista osallistuneeni ko. projektiin kovin aktiivisesti, mutta ymmärrän, että se palkinto itselleni tuli ilmeisesti muista ansioista. Kun palkinnonsaajat tänään julkistettiin, sain monilta kollegoilta kuulla, että "meni ihan oikeaan osoitteeseen" ja "Suvi on hyvä!"
Ehkä en olekaan ihan paska.

[Kibaya]

Oho, oon unohtanut tulla onnittelemaan Suvia.
Onnea

---

Meillä oli tänään töissä ensimmäinen virallinen yt-tilaisuus. Meillä tulee siis yhteistoimintaneuvottelut uuden sairaalan myötä ja tämä oli nyt eka tämmöinen tilaisuus missä tiedotetaan jotain. Tai niin me luultiin, mutta käytännössä ylin johto seisoi siellä edessä ja odotti että niiltä kysytään asioita .
Meille kerrottiin uuden talon valmistumisprosessista, suunnitelmista ja siihen liittyvistä teknisistä asioista. Sitten tuli linjajohtaja ja sanoi "rakentaminen vissiin nyt vaan on sellaista että aina ei kaikki mene ihan putkeen. Uudessa talossa on pikkuvikoja, mutta niitä yritetään korjata. Voi olla että jostain puuttuu sähköt ja jossain on katkaisijat väärissä paikoissa tai seinä." Tai seinä?!!

Käytännössä en tiedä yhtään mitä mulle tapahtuu. Olen yksikössä, joka siirtyy toiseen yksikköön vuoden alusta, enkä tiedä palaanko omaan vanhaan yksikköön vai mitä hittoa teen. Sinänsä ihan sama, koska mielenkiintohan on ihan nollissa edelleen.

Sinänsä kuitenkin toi yt-tilanne on positiivinen, että ketään ei irtisanota. Ei tosin palkata lisää henkilökuntaakaan, mikä on ihan naurettavaa

[Pascal Lemoix]

Onnea tosiaan Suville!

--

Itsellä menossa arvioinnit, mutta aika rauhallinen olo on tällä hetkellä. Kun on aika runsaasti kerännyt oppilailta näyttöä, niin kyllä siitä ne arvosanatkin muotoutuvat.

[Pascal Lemoix]

Kyllä taas nämä "lopun ajat" eli viimeiset päivät ennen lomaa ovat taas olleet tällaista väsytystaistelua. Varsinaista opiskelua ei ole, vaan jotakin vaan. Ja sekös sekoittaa muutamia oppilaita. Esimerkiksi tänään muutamat saivat vielä istumistakin.

[Pascal Lemoix]

Nyt ovat alkaneet työt uudessa roolissa. Resurssiopettajana olen pääosin toisena opettajana luokassa, mutta välillä mulla on yksittäisiä oppilaita.

En tiedä, onko tämä kivempaa vai tyhmempää kuin yleensä. Sellaista tiettyä ahdistusta ei ole, että mitenhän se ja sen tyypin kanssa tänään menee. Eikä tarvitse hirveästi suunnitella. Mutta toisaalta on vähän toisen asialla ja enemmän reaktiopohjalla.

Mutta on tässä jo tullut hyvääkin palautetta, että on koettu minun läsnäoloni helpottavan tilannetta!

[Kibaya]

Kaks ihan kamalaa päivää töissä.
Tänään vielä palaveri, minkä piti vähän valaista tulevaisuutta.
Ainakin kävi ilmi, että meidän vastuuhenkilöt ja ne ihmiset joiden pitäisi koordinoida meidän toimia eivät tiedä niistä tuon taivaallista.
Ei mitenkään rauhoittavaa tai rentouttavaa.

[Kibaya]

Saatoin just laittaa työhakemuksen sellaiseen duuniin missä pääsisi näkemään terveydenhuollon muutosta etulinjasta. Vaikuttamaan siihen tuskin pääsisi, mutten mä sitä kaipaakaan.
Oli kuulkaa oikein suosittelijat ja kaikki.

Sormet ristiin että pääsen edes haastatteluun. Haluaisin.

[L-S]

Jännää Kibs! Laitetaan peukut ristiin ja sormet pystyyn!

[päivänpolttaja]

Hyvä Kiba!

Kuulostaa, että olisit juuri oikea henkilö tehtävään.

[Suvi]

Hienoa Kibs! Mä pidän niiiin paljon sulle peukkuja! On jo iso askel että hait.

Mulle soitettiin ja tarjottiin töitä kilpailijalta. En tiedä yhtään mitä tekisin.

[Emilia]

Suvi, tietenkin otat sen duunin, jos toimenkuva on kiinnostava ja palkka parempi. Jos ei ole, sitten kai pahemmin tarvii miettiä. Huippuhomma, että tollei pyytävät.

[Suvi]

Joo, toki ihan hiton hieno juttu että soittivat suoraan. Toki siellä on paljon tuttuja. Ehkä se, että siellä on ihmisiä, joista en hirveästi pidä, on suurin este. (Tai sanotaan näin että tulen toimeen, mutta ei synkkää.)

Palkasta yms. en vielä edes tajunnut kysyä, sillä olin niin hämmentynyt. Toki lupasin harkita asiaa.

[Kibaya]

Suvi
Oisko ne ikävät ihmiset sellaisia että niitä kestäisi töissä? Tai olisiko mahdollista että ne ois vähemmän ikäviä siellä uudessä ympäristössä?

Mä oon päivän mittaan miettinyt tota hakemuksen lähettämistä ja sitä että vaikka se on vain määräaikainen (elokuusta joulukuuhun) niin voishan se olla että se poikis jotain muutakin. Ja koskaanhan ei tiedä mitä se tuo ennen sitä, jos siihen hommaan pääsee. Meillä töissä on kuitenkin isot muutokset menossa ja perjantaina oli sellainen palaveri mikä valaisi tulevia muutoksia ja sitä miten huonosti ne on valmisteltu. Koko homman pitäisi olla kasassa syyskuussa ja toi on ihan levällään koko roska. Yksiköstä puuttuu mm. tietokoneet Eihän niitä mihinkän tarvita kun on sähköinen potilasjärjestelmä, eihän?