Viikonloppuaamujen keskusteluohjelma!

[L-S]

Jaahas, Kibsillä on kunnon Caturday.

Mä ajattelin tänään mennä pienelle luontoretkelle. Otan eväätkin mukaan, kahvia ja ottaisin pullaa, jos sitä olisi. Ehkä jotain muuta.

Sitä ennen pitäisi imuroida ja perustaa kirjakierrätyslaatikko kerrostalon eteen laitettavaksi.

Viikko oli rasittava, onneksi on viikonloppu.

[marenkienkeli]

Leipomisen täyteinen viikonloppu takana. Lauantaina leivoin aamupalalle porkkanarieskaa. Sunnuntaina oli vuorossa Vöner-ananas-herkkusienipitsa, ja kaura-omenapaistos vaniljajäätelöllä.

Rieska on kyllä ihan paras pikaleipä, johon ei tarvitse olla edes kohotusainetta. Kiva tehdä varsinkin, jos on jo valmiiksi tehnyt sosetta ruoan lisukkeeksi ja sitä on jäänyt (tahallaan tai vahingossa) yli. Tein 2 kertaisen annoksen, joten 4 pikkuleivän sijaan sain yhden uunipellin kokoisen rieskan. Näitä rieskoja mä tein usein teininä. Lapsuuden (helposti valmistettavat) suosikit kaura-omenapaistos ja kaurakeksit ovat myös olleet korona-ajan repertuaarissa.

Perunarieska (4 pikkuleipää)

2dl perunasosetta (tai muuta valitsemaasi juuressosetta. Myös sokeroimaton omenasose toimii.)
n. 2dl jauhoja (yleensä käytän ohra- tai täysjyvävehnäjauhoja)
1 kananmuna
1/2 tl suolaa

Sekoita ainekset keskenään.
Painele rieskat pellille n. 0,5 cm paksuisiksi lätyiksi jauhoja apuna käyttäen.
Painele haarukalla rieskaan reikiä.
Paista rieskat 250 °C 10-14 min.


PS. Aivan ihanaa, että suuri osa hymiöistä toimii tällä hetkellä edes suunnilleen.

[L-S]

Joo, onneksi hymiöt toimivat!

Mäkin olen tykännyt leipoa näinä aikoina, mutta kovin usein ei voi, koska kuka ne kaikki sitten syö? Vapuksi aion joka tapauksessa tehdä munkkeja.
Rieskat kuulostavat hyviltä, harmi että tulee harvoin tehtyä perunasosetta.

Ruokailussa on näinä aikoina taas omat kommervenkkinsä. Olen yrittänyt vähentää kauppakäyntejä, ja pyrin ostamaan kerralla esim. viikoksi. Jotkuthan väittävät, että se että suunnittelee ruoat koko viikoksi ja käy harvoin kaupassa säästää rahaa ja aikaa, mutta enpä nyt sitten tiedä. Tuntuu että rahaa menee ainakin noilla reissuilla aika paljon, ja suunnitteluun menee joka tapauksessa aikaa aina. Mutta suunnittelussakin tuntuu käyvän niin, että ostan varuilta vähän ylimääräistä tai jotain siltä varalta jos tekee mieli. En hamstraa erityisesti, mutta silti tulee ostettua paljon. Se toki on positiivista, että nyt ei ole tullut syötyä ihan valmisruokia, mihin joskus sorrun työpaikkalounaina. Pyrin siihen, että syön kunnon aterian vain kerran päivässä ja se on yleensä jotain minkä laitan itse, mutta pakko kuitenkin pystyä laittamaan se suht nopeasti, ettei mene koko iltapäivää. Ainahan voi toivoa, että näin olisi ainakin terveellisempää. Toki herkkuja on tullut syötyä, koska korona-aikana tarvitaan lohturuokaa.

[Kibaya]

Aamu alkoi 6.30.
Silloin partsilla alkaa paistaa aurinko naamaan. Jos ois unimaski, pärjäis ehkä tunni pidemmälle, koska ennen kahdeksaa alkaa paistaa aurinko äässiin
Siirryin sisälle, katsoin jotain tauhkaa areenasta (kotimainen kamalan huono "komedia" auttaa nukahtamaan kamalan nopeasti), mutta se vain ärsytti, joten laitoin kirjan päälle. Olin jo sen verran hereillä että kirjan kuunteleminen ei herättänyt enempää, mutta auttoi vähän rentoutumaan kun ei tarttenut pitää silmiä auki. Kehossa särkee ja rentoutuminen on vähän niin ja näin.
Myyyyy hengaili alkuun mun vierellä, mutta kun kirjan iskin tulille, hän halusi läheisyyshuomiota, eli rapsutuksia.
Myyyyn huomionhaku on vähän hassua. Sängyssä hän tulee sekä ihan kylkeen kiinni, jolloin tapahtuu mm. putoamisia kun kellahdus menee pieleen tai väärin rapsutuksia, kun mun käsi ei olekaan siellä missä hänen mielestään pitäisi. Sen lisäksi on tämä, missä hän kaatuu käden päälle, mutta se käsi pitäisi olla sen jälkeen liikkumatta. No touch - only rapsuttaa -tilanne on se, missä ei saa paijata, eikä saa liikuttaa omaa kättään, mutta pitää rapsuttaa sitä kohtaa millä hän nojaa käteen. Joskus se on pää, joskus se on perse.
Tänään tämä hetki kesti aika pitkään. Jos lopetin rapsuttamisen, hän kävi tönimään. Kirjan uniajastus päättyi ja olin sen verran menossa kohti unta, että vaivuin horteeseen. Otin pienet päikkärit ja heräsin siihen kun Myyyyy huutaa että rapsuta nyt saatana! Laitoin kirjaan uutta aikaa, koska halusin tietää miten se jatkuu ja makoilu tuntui aika kivalta.
Taas hinkattiin ja rapsuteltiin.
Sitten.
Laitoin rapsutellessa silmät kiinni.
Hän ei halunnut.
Nyt ei nuku hoomannit.
Sain pehmeän tassun poskelle ja pienen "mau"n.
Aivan.
Ei nukuta.
Shinyan herätysele. En usko että Myyyy on oppinut tuota nimenomaista elettä, hänellä on tapana tassulla koskettaa jos haluaa rapsutusta tai huomiota. Mutta koskaan hän ei ole mua koskenut tuolla tavalla naamaan. Käsiin kyllä ja jalkoihin.
Noustessa hän juoksi suoraan ruokakipolle - ruuat tänne!

Myyyyllähän on tilanne, että märkäruoka ei maistu. Ei kelpaa. Nytkin syömättä jäi, vaikka kastikkeet tuli livottua. En tiedä yhtään että mitä mä sille syötän, koska siitä tonnikalasta mitä hän kyllä söisi (kissojen tonnikala) menee iho rikki. Hemmetti.

Nyt on smoothiet ja kahvit hörpitty.
Mitähän sitä sitten tekis.

[Kibaya]

Nukuin sisällä viime yön myrskyn takia. Tuuli vinkui ikkunoissa illalla niin paljon ettei ollut mitään tsäänssiä siihen että siellä olisi saanut unta.
Sisällä nukkuminen on kyllä niin haasteellista.
Lisäksi Myyyy keksi yöllä, että nyt viiden aikaan pitää alkaa seuraamaan hänen taistelua kuittirepaleiden kanssa. Jos en seurannut, hän saapui naaman viereen huutamaan ja nojaamaan otsaan (perse otsassa on aina parasta...). Nukahdin lopulta ihmeelliseen asentoon, nyt sattuu ja mitä näitä nyt on. Kissa saatana.

Huvittaa myös että aamulla kuuntelin loppuun Antti Holman uusimman kirjan ja sitä kuunnellessa katselin kun kuittirepaletaistelu jatkui. Se oli ihan pöljää ja rentoa. Lopulta repale lähti irti ja Myyyy kellahti siihen viereen makoilemaan. Ihan pöljää ja keijoa. Ja ihanaa.

Nyt laitoin just kahvin tulemaan, yritän vähän syödä jotain aamupalatyyppistä ja sitten raakata kukista kuolleet lehdet.
Tarkoitus olisi yrittää katsoa joku elokuva, mikä voi olla haasteellista kun keskittyminen on viime päivinä ollut työlästä.

[L-S]

Kääk, RIP forde? Ei ole tullut uusia viestejä ilmeisesti tänä vuonna vielä lainkaan.

Aloitetaan siis lauantaiaamun keskusteluohjelma kysymällä mitä on viikonlopun ohjelmassa? Voi vastata myös myöhemmin kertomalla mitä teki viikonloppuna.

Itse ajattelin lähinnä käydä ruokakaupassa ja samalla etsimässä talviulkoiluhousuja, kun kerran on kylmä. Viime talven pärjäsin ilmeisesti syysulkoiluhousuilla. Myös pitäisi ostaa tulppaaneja. Traditionani on ostaa tammikuussa paljon tulppaaneja, mutta nyt en ole vielä nähnyt kaupoissa muita kuin valmiiksi nahistuneita kahdeksan euron kimppuja, niin en ole viitsinyt ostaa. Toivottavasti tänään tärppää.

Lisäksi ohjelmassa olisi taas kerran vähän töitä ja tammikuun joogahaasteen kahdeksas päivä. Täysi päivä edessä siis, ja olen vasta tässä...

[theia]

Mulla ohjelmassa oli etsiä lapselle talvikengät (ajoissa... ), siinäpä se. Postissa pitäisi käydä huomenna. Korona-aika ja villit suunnitelmat

Oon jatkuvasti ihan superväsynyt ja poikki. Viikonloput yritän olla tekemättä mitään, vaikka ehkä toisikin enemmän jaksamista jos jaksaisi tehdä jotain. Noidankehä

[Kibaya]

Eilen oli leffapäivä ja pääsin ajelemaankin. Vroom, vroom. Maisemissa oli hetken aikaa todella kaunistakin kun pakkanen tiivisti valokuvioita nousemaan kohti taivasta.

Tänään oli taas vissiin jotain migreenin tynkää. Tai masennuksen rajumpi päivä. Yritin olla armollinen ja kuuntelin kirjaa, hiljaisuutta ja paijailin kissaa.
Katsoin hiihtoa ja otin jopa pikku päikkärit, mikä poisti ne oudot silmähässäkät missä mikään kirjain ei osunut toisen kanssa vierekkäin. En saanut luettua mitään.

[Wildchild]

Talvivaatetuksen etsintä oli täälläkin viikonlopun ohjelmassa. Paino sanalla oli. Esikoiselle olisi pitänyt lähteä etsimään toppahousut koska viime talven pärjäsi hyvin välikausihousuilla eli vanhat ovat jääneet pieneksi aikoja sitten ja nyt onkin sitten lunta ja pakkasta niin että pulkkamäkeen pitäisi päästä.
Mutta väsytti. Ja laiskotti. Ja sitten iski naisten vaivatki päälle. Jospa sitten huomenna. Tai tiistaina.
Meni muutenkin tulevan viikon ohjelma taas uusiksi kun eilen illalla tuli tieto että nuorempi laps oli altistunut koronalle futistreeneissä aiemmin tällä viikolla ja on taas karanteenissa. Edellinen altistuskaranteeni oli juuri ennen joulua koulussa tapahtuneen altistumisen vuoksi. Kuukauden välein karanteenissa. Tekisi mieli sulkea lapsetki kotiin ja pysyä neljän seinän sisällä kunnes koko koronapaska on ohi.

Niin että mitä siis tein tänä viikonloppuna? Söin ja nukuin, nukuin ja söin. Ja pelattiin koko perheellä Mario Party-peliä, mikä oli mukavaa pitkästä aikaa (eli selvittiin ilman isompia tappeluja). Jospa ensi viikonloppuna saisi tehtyä jotain muutakin...

[kmaria]

Mä kävin lauantaina hiihtämässä, mikä on mainitsemisen arvoista harvinaisuutensa vuoksi. Ostin muutama vuosi sitten sukset (sitä ennen ainakin 15 vuotta taukoa), ja tää oli sen jälkeen kolmas kerta hiihtoa. Muutama kilometri vain, se ríittää mulle. Suurin hankaluus oli se, että rillit oli koko ajan huurussa. Vaateasioita mietin minäkin, koska mulla ei oikein ole hiihtoon soveltuvia vaatteita.

Muuten viikonloppu meni vanhempieni luona, tein vähän opiskelujuttuja (avoin yo) ja luin ja pelattiin pari Scrabblea.

[Pascal Lemoix]

Lauantaina kuuntelin Laura Närhen Vastavoimat-levyä ja pohdin täysin kiinnisaaamatta, että jännä, miten monenlaisia todellisuuksia periaatteessa voisi olla. Luulee, että elämän kuviot ovat nämä ja sitten ne onkin yhtäkkiä toisin. Monet varhaisnelikymppiset eli ikäiseni ovatkin eronneet tai eläneet lapsiarkea tai mitä kukakin.

Katsoin tietysti urheilua ja illalla todettiin, ettei telkusta tule oikein mitään ja pistin pyörimään "Guardians of the Galaxyn", mikä oli alun jälkeen ihan mielenkiintoinen. Silmät rupesivat luppaamaan yhdeltätoista, joten jäimme keskelle avaruutta.

Sunnuntaina kuuntelin Hectorin Hauras-levyä, jonka otin vasta muoveista (ilm. 2014). Odotellut hetken oikeaa hetkeä. Sitten huolsimme "kahden höhlän" eli veljen ja äidin taloutta ja lopuksi katsoin illalla, kuinka Jessie Diggins voitti Tour de Skin ja kuittasi minulle joulukuussa hävittyjä vedonlyöntirahoja mukavasti takaisin.

[L-S]

Jee, keskustelua!

Theialle, Kibsille ja Wildikselle tsemppi- kaikista mainitsemistanne epäkohdista. Väsymys ei oo kiva, eikä migreeni, eikä karanteeni. Toisaalta kuulostaa, että viikonloput ovat kuitenkin olleet rentouttavia. Kannustan näinä aikoina kyllä siihen, ettei kannata turhaan hötkyillä.

Kmarian viikonloppu kuulostaa hauskalta, kunnon talviurheilua, ja Pascalhan on saanut myös asioita aikaan, kun Hectorin levy on vihdoin kuunneltu.

Itseänikin hiukkasen väsyttää (kiva kun tässä vaiheessa kevätkautta jo ). Eilen tein kuitenkin sitten viitisen tuntia töitä ja lauantaina turhauduin etsimällä niitä talviulkoiluhousuja, joita en sitten löytänyt (sopivia ja sellaisia ettei maksa satasta). Alkaa tulla kyllä kiire, kun loppuviikoksi on luvattu jotain hillittömiä pakkaslukemia.

[Pascal Lemoix]

Lauantaiaamuun herättiin yhdeksän maissa ilman herätystä. Päivän suhteen ei ole selvää suunnitelmaa, mikä on osaltaan hienoa ja harvinaista.

Brittidekkarin aikaan tosin syödään varmaan pakastepizzaa tälläkin viikolla. Se on omanlaisensa juhlahetki.

Eilen otin pari naukkua viskiä, kun on viikolla selvitty tuiskuista ja pakkasista ja auto on elossa ja kauppatavaraa on taas kuljetettu sinne ja tänne.

Ehkä ne lähettävät TV:stä urheilua tänäkin viikonloppuna...

[L-S]

Pakastepizzaa ja brittidekkari on hieno traditio.

Jännittävä viikko sään puolesta on tosiaan ollut. Nyt on onni olla etätöissä, kun ei tarvitse selviytyä töihin kävellen tai jäätyneellä autolla. Itse olen puhdistanut tällä viikolla auton lumesta kaksi kertaa, mutta liikkeelle sillä ei pääse, kun ympärillä on lunta. Lapiotakaan ei ole, se on hävinnyt johonkin. Tilasin uuden nettikaupasta, kun muualta oli myyty loppuun.

Eilen illalla sulatin pakastimen, mutta näköjään iltaa kohden lämpötilat vain koko ajan nousivat. Toivottavasti pakasteet eivät partsilla kärsineet kauheasti.

Päivän ohjelma on vähän auki, mutta ulos pitäisi mennä ja töitäkin tehdä taas. Talviulkoiluhousut sain onneksi ostettua viikolla.

[Pascal Lemoix]

Käytiin ulkona, mutta ei pitkää lenkkiä, koska siellä oli kylmä.

[Pascal Lemoix]

Tällä viikolla asiointia lauantain kunniaksi. Parturi ja sitten Postista taas yksi kirja haltuun: Pirjo Tuominen - Vallasrouva.

TV:ssä Salpausselän yleisöttömät kisat. Yleensä niiden vuotuispaikka on maaliskuun alussa, kun jo lumet sulavat ja kevättä enteilee. No, tänäänkin lumet sulavat, mutta...

Illalla varmaan jääkaappipizzaa ja brittidekkari, joka on uusintakierroksella oleva Scott & Bailey.

Kuulin viikolla Anna Erikssonin Lintu-kappaleen pitkästä radiosta ja hurahdin siihen uudelleen.

Huomenna varmaan lisää Salpausselkää ja... jotakin pientä.

[SirPet]

Lumet sulaa ja loskatöitä tehtävä. Ennenkuin pamahtaa jäähän.

[L-S]

Lumet sulaa, joo. Mä tein jo eilen jonkin verran loskatöitä, niin tänään ei enää tarvinnutkaan tehdä, kun auton ympäriltä oli jo sulanut riittävästi. Ja lumitöitä tein aiemmin myös viikolla. Tänään kävin ekaa kertaa pitkään aikaan autolla tekemässä viikon ruokaostokset, nyt kun lumi- ja pakkasinfernosta on päästy. Osa pienemmistä teistä oli kyllä vielä melkoista perunapeltoa, varsinkin ostoskeskuksen / Citymarketin pihatiet.

Lisäksi tein pikaisen mutakakun ja vielä pitäisi tehdä taas töitä.

[Pascal Lemoix]

No niin, tänä viikonloppuna Educa-messut, mutta virtuaalisesti, kuten ymmärrämme.

Ennustettavissa illaksi: jääkaappipizzaa ja brittidekkaria. Tiskauksen todennäköisyys tänään pienehkö. Mahdollisesti kauppareissu, mutta ei pakko.

Suksilajien urheilua edelleen ja jääkiekkoilijatkin hikoilevat, vaikkakaan ei Tappara. Lukemassani kirjassa Jere Karalahti hikoilee enimmäkseen muista syistä kuin harjoittelusta.

[Kibaya]

Aivan hirveän eilisen jälkeen en herännyt aamulla paniikkokohtaukseen, rasti seinään.
Heräsin kissan tassuun poskella ja syvään tuijotukseen huudon sävyttämänä. Kello Viiden Huuto.
Asetin itseni kissalle nojausalustaksi, pistin äänimaailmaan lintuja ja jatkoin unia.
Kahdeksalta uudestaan kissan tassu naamassa, pää ylös tyynystä ja kissalle ruokaa.
Hetken katsoin tyhjentävästi elokuvaa, sitten vaihdoin kirjaan ja laitoin puol tuntia aikaa. Jos olen hereillä, nousen, tai sitten en.
Nukuin puoli yhteen.

Nyt olen juonut kahvit, katsonut hiihtoa ja mitähän sitä sitten.
Ehkä vähän pokemonia minkä aloitin taas pitkästä aikaa.
Tai sitten joku kevyt elokuva. Ei mitään psyykkisesti kuormittavaa.
Tuntuu että suoratoistot on täynnä jotain rajuja draamoja, kauhua ja psyykkisesti tosi haasteellista materiaalia. Mä kykenen just nyt noihin lastenelokuviin, mitkä on sitten taas muutoin kamalia. Ei pysty johonkin barbie-elokuviin. Yritin katsoa Disney+:sta ja totesin että sekin kuormittaa.

Huomiselle mietin pitäisikö kokeilla joogata pitkästä aikaa?

[Pascal Lemoix]

Pakoton herääminen saamelaisten kansallispäivään yhdeksän maissa. Mukana on nippu kokeita, joita vilkaisen tänään tai huomenna tai kyörään ne maanantaina takaisin työpaikalle. Annan ajan näyttää.

Yläselkä jumittaa ja vähän kipuileekin. Luulen, että nämä kylmät ja vetoiset kelit eivät ole parasta hoitoa. Maanantaina hieronta.

Tänään urheiluvedonlyöntiä olen jo kylvänyt. Yritän aina jäädä kussakin kuussa voitolle ja sen jälkeen laitan loppukuuksi pelieston, etten hukkaa voitettuja rahoja. Hyvin on toiminut. Helmikuu toistaiseksi -1,30 euroa. Alppihiihdon ja hiihdon MM-kisat tulossa ja niissä haluaisin pelata, eli liikaa ei saisi voittaa ennen niitä.

Tänäänkin jääkaappipizzaa ja brittidekkari. Ehkä yömyssyn omaisesti tuikku tai kaksi jotakin väkevää loppuillasta.

[L-S]

Yläselkäjumia täälläkin, mutta mulla se on ehkä kroonista. Pitäisi ehkä mennä myös hierojalle, mutta olen niin sopeutunut pandemiakotonaoloon, ettei tule tehtyä mitään. Oma arkenihan koostuu tosiaan etätöistä ja siitä, että ketään ei tavata ja käydään korkeintaan ruokakaupassa ja joskus sen yhteydessä vähän salaa pyörimässä ostoskeskuksessa.

Eikä tässä mitään ehtisikään, kun taas pitäisi tehdä viikonloppunakin töitä. Jospa maaliskuussa olisi vapaa viikonloppu? Sitä odotellessa... Pakko yrittää edes mennä ulos tänään, vaikka onkin kylmä.

[Pascal Lemoix]

Kyllä mä reilun tunnin tein niiden kokeiden kanssa töitä ja ehkä huomenna jatkuu, joten ei ollut tyhmä liike ottaa niitä kotiin mukaan.

[Pascal Lemoix]

Taas on viikko vierähtänyt! (Alivaltiosihteerin kirjojen esipuhe alkaa aina sanoilla: "Taas on vuosi vierähtänyt.")

Tällä(kin) viikolla tarjolla olympialaispäivän verran talviurheilua. Yritän rajata MM-tasoisiin tapahtumiin ja jääkiekkoon, jotta joku tolkku säilyy. Eli ampumahiihtoa ja syöksylaskua tänään, panokset ovat jo sisällä.

Illalla tulee päällekkäisyyksiä, joten voi tarvita kahden telkkarin taktiikkaa. Ottelun Tappara-HIFK varmaan vilkuilen läpi. Samaan aikaan tulee brittidekkari, jonka kanssa on pakastepizza neljällä juustolla. Joulun jälkeen söin samaa pizzaa ja join lasillisen Vina Maipo -merkkistä punaviiniä ja huomasin, että siitä olisi lähtenyt humala iloiseen nousuun. Tänään varmaan Pepsi Maxin kera vainen.

--

Useimpina vuosina tämä ystävänpäivän tienoo on se, mistä alkaa talviloma, mutta nyt täytyy viikko vielä odottaa. Edellisessä vuodessa oli 53 viikkoa, joten viikko 8 "nyrjähtää" viikkoa myöhemmäksi myös.

Ei tule tänäkään vuonna päivääkään liian aikaisin!

[Kibaya]

Heräsin aikaisin, kuuntelin dekkaria, makoilin kissan kanssa, viestittelin tarpeellisten ihmisten kanssa ja nyt ehdin katsoa yhden jakson Scott & Baileya ennen veljen lapsen laskeutumista.
Tiedossa pelailua, pöljäilyä ja hengailua. Ehkä yks leffa. Nuo hiihdot kiinnostaisi kanssa, mutta veikkaan ettei 8-vuotiasta kiinnosta hiihdon katselu.