Ilmoitusta

[Plei]

Pitihän sitä heti kokeilla! 138 mulle. Pitää varmaan lähteä Mensan oven taakse kolkuttelemaan... No ei tosiaankaan. Tämmösiä aivopähkinöitä on tullut tehtyä jo niin paljon, että tehtävätyypit on tulleet tutuiksi. Nyt vaan harmittaa, kun mistään ei saa selville, mitkä tehtävät meni pieleen

Muistaakseni tuo Tieteen kuvalehden testi on aika paljon monipuolisempi kuin Mensan testi, joka keskittyy pelkästään loogiseen päättelyyn (jos nyt oikein olen käsittänyt). Jos haluaa sitä puolta testailla, on netissä aika paljon vastaavia testejä, mutta taitavat olla kaikki amerikaksi.

------------------

Tänään reissuun taas. Faces kutsuu! (Toivottavasti Vituiksmän ei tuu mukaan. )

[marenkienkeli]

Smitters, Aukku ja Kibaya. Myös mulla on tänään eka lomapäivä. Kaveri tosin sanoi, että eka päivä työttömänä. Loma se on.

Pitäis käydä tavarat läpi ja tyhjätä laukut. En tiedä, jätinkö penaalini junaan. Sitä ei tunnu löytyvän. Ei muusta niin väliä, mutta siellä on kalenterini, jossa on merkittynä viime vuoden tärkeät pippalot, opiskelujutut jne.

[Dnd]

Katkesi kytkinvaijeri Seinäjoella ja uusi oli noin 300 kilsan päässä. Ajelin sitten ilman kytkintä kyseisen välin.

Lähdin sitten kuskiksi. Porukka meni sisälle, mutta niiden seura ei ole sitä kiinnostavinta juuri nyt. (Yksi kännissä ja nuoripari.) Huudatan ennemmin autossa rokkia.

[sybe]

Perheen pienin heräsi klo 6:45. Nukkuu (?) tosin tyytyväisenä sylissäni, kaksi kertaa koitin laskea koisaajan sänkyyn, ei käy. Kaksivuotiaalla on silmät puristettu kiinni väkinäisesti ja suu hymyssä.Taitaa taas juksata iskää. Mikpä siinä, iskän sylissä on aina tilaa viikonloppuisin, kellon aikaan katsomatta. Hyvin tämä naputtelu sujuu yhdellä kädellä.

[Pvi]

Voih... kuulostaa ihanalta.

[elegia]

Vietän yksinäistä viikonloppua, kun mies lähti reissuun. Aion ottaa ihan rennosti vaan. Tänään olen tähän mennessä jo katsonut Karhuveljeni Kodan ja käynyt lenkillä. Hirveästi tekisi mieli tehdä jotain luovaa, vaikka edes käydä pihalla kuvailemassa. Toisaalta tuonne keskustaan päin ei ainakaan huvita liikkua, rallihumu ei oikein innosta. Saas nähdä mitä tässä keksitään. Ehkä lopulta päädyn vaan vetelenä tuijottelemaan elokuvia koko päivän.

[Sippura]

En tiedä, jätinkö penaalini junaan. Sitä ei tunnu löytyvän. Ei muusta niin väliä, mutta siellä on kalenterini, jossa on merkittynä viime vuoden tärkeät pippalot, opiskelujutut jne.

Hätä ei ole tämännäköinen! Soita heti maanantaiaamuna Suomen Löytötavaratoimistoon,
he hoitavat tätä nykyä VR:n juniin jääneet tavarat parempaan talteen. Mä unohdin muuta-
ma viikko sitten farkkutakkini junaan ja sain sen reilun viikon päästä kotiin postitettuna
takaisin Palvelu oli aivan loistavaa, maksoin tietty takin postikulut ja jonkun nimellisen
käsittelymaksun yht. 20 euroa. Jos olisin noutanut takin suoraan Löytötavaratoimistosta
Helsingistä, hintaa olisi ollut vain reilut 3 euroa.

Sulla on siis hyvät tsäänssit saada penaalisi takaisin jos se on junaan unohtunut

[Santalaceae]

Olin kahden vaiheilla, että pitäisikö mennä lenkille. Sitten oikaisin kotiin takapihan kautta, ja taitoin yhdessä pahuuden mäessä nilkkani. Ei onneksi pahasti. Nilkka ei sentään turpoa eikä mustu, mutta sitä särkee ja se on arka kävellessä. Kolmen k:n keinot on käytössä ihan varmuuden vuoksi. Nyt tietty tuntuu siltä, että olisi kiva lähteä lenkille vaikka heti. Tämä päivä taitaa kyllä mennä varmuuden vuoksi rauhallisemmissa merkeissä sohvalla lojuen, mutta muuten vamma oli niin pieni (toivoo sormet ja varpaat ristissä), että jalan pitäisi olla kunnossa parissa päivässä. Ainakin olisi syytä olla, koska ensi viikolla on luvassa paljon ennakkoon suunniteltua liikuntaa. Jos taas on niin, että telon jalkani käyttökelvottomaksi juuri silloin kun sitä eniten tarvitsen ja ilman että telomiseen liittyy mitään jännittävää tai hauskaa, niin...

[Maija]

Kotiuduin eilen reissusta. Kivaa oli ja sisko on kiva.
Kutsu kävi myös siskon ja tämän poikakaverin seurueeseen festareille siskon poikakaverin kotipaikkakunnalle, mutta olin turhan väsynyt ajettuani koko päivän tauotta, joten päätin viettää rauhallisen koti-illan. (Epäselvät virkkeet, I haz dem.) Kävin siis vuokraamassa pari leffaa, joiden katsomisen yhteydessä nautiskelin sipseistä ja salmiakista.

Nyt olo on edelleen hieman väsynyt, mutta olen tyytyväinen, etten lähtenyt minnekään eilen. Krapulaa en tähän hetkeen kaipaisi.

[shaana]

Tänään olen viettänyt rapulapäivää. Kattellu Kumman Kaata dvd:ltä, röhnänny sohvalla peiton alla - on vaan niin raihnainen olo.
Yritän saada kuvasatoa koneelle, jos vaan jaksan. Duunikaveri osti perjantaina kokonaisen kanan, josta ei syönyt mitään ja se jäi tänne,
taidan barbaarimaisesti kietasta sen huiviini.

[Purple]

Loma on sit lusittu. Neljä viikkoa hurahti vikkelään, mutta joutuisasti.

Ensimmäiset kolme viikkoa meni ohjelmallisesti. Menin mökille ja tulin sieltä ja kaverit tuli tänne ja remuttiin päivästä toiseen ja sit kummitypy tuli tänne ja huvipuistoiltiin ja shoppailtiin ja oleiltiin ja sit lähdin kavereille ja sit tulin sieltä ja humps, kolme viikkoa oli kadonnut. Viimeisen viikon oon lähinnä lukenut kirjoja ja kuunnellut musiikkia ja katsellut telkkaria ja valvonut yöt ja nukkunut aamupäivät. Talviturkinkin heitin vasta muutama päivä sitten, aiemmilla mökkireissuilla olin liian arkajalka.

Kivaa on ollut. Mieli on levännyt ja kroppa on levännyt, niin kuin lomalla pitääkin. Oon hengaillut hyvien ihmisten kanssa, syönyt hyvin, juonut hyvin, nukkunut hyvin, lukenut hyviä kirjoja, kuunnellut hyvää musiikkia, nähnyt hyviä keikkoja. Ilma ois voinut olla kivampikin, palelin terassilla, kastuin huvipuistoreissulla, kastuin keikalle mennessä niin että kengillä kesti muutama päivä kuivua, kastuin katsellessani lentokoneita, kastuin ajellessani kavereille (menin autolla, kastuin silti). Toisaalta paistoi se aurinkokin lopuksi, enkä helleihminen olekaan.

Huominen työpäivä pikkuisen hirvittää. Ihan varmasti kaikki ne tyypit, jotka on yrittäneet tavoitella mua loman aikana, soittaa just huomenna. Oon ihan pihalla kaikesta, kaikki paperit on sekaisin enkä tiedä mistään mitään, ja sit pitäisi osata vastata ihmisten kyselyihin.

Mitenköhän kauan siinä menee, että tottuisi taas jotenkin normaali-ihmisten vuorokausirytmiin. Olen sujuvasti siirtynyt neljältä nukkumaan ja kahdeltatoista ylös -aikatauluun, mutta se ei oikein enää käy. Ensi yönä en kuvittelekaan saavani unta ennen neljää, kello soi puoli seitsemältä, joten lienen iloinen ja pirteä.

Noh, se on huomisen murhe. Nyt vielä kuuntelen vähän hyvää musiikkia ja luen hyvää kirjaa ja oleilen.

[Dnd]

Rupesin puhelinboksista vetämään toista verkkopiuhaa välikaton läpi. Poranterä katsoi, että välikaton sisällä on mukavaa ja päätti jäädä asumaan sinne. No olokoon sielä sitten. Nyt on tavarat taas paikoillaan ja toisessakin koneessa nettipiuha. Väliseinään reiän teko, jotta piuhaa ei tarvitse oven välissä pitää, jääköön toiseen kertaan.

[theia]

Huomasin miettiväni, että onneksi on tää viikonloppu pian ohi. Oon vaan niin rikki ton Kaljakellunnan jälkeen että huh. Huomenna aamuvuoro, pitäis yrittää siivotakin että mun huoneessa voisi hengailla. Ja vaikka laittaa puol vuotta sitten ostetut stereot kiinni...

[Tr*ina]

Elämäni lähiössä.

En olisi ikinä uskonut sanovani tätä, mutta olen nauttinut suunnattomasti uudesta asuinympäristöstäni. En enää ikinä halua Helsingin asumaan keskustaan, vielä vähemmän sörnäisiin ja valliloihin!

Perjantaina, kesän viimeisenä päivänä, istuin parvekkeella iltaysistä aina aamukolmeen. Luin viíkon Hesarit (roskiksesta) ja kuuntelin radiota (Radio Peili, KLF). Katoin illallisen parvekkeelle, join kannullisen japanilaista vihreää teetä, nautiskelin suklaarouhejäätelöllä. Kuuntelin, kuinka ilmat puhkaistiin erään auton pyörästä, kuinka juoksuaskeleet kaikkonivat ja mimmit kadulla kihersivät: "Se kundi tais saada turpiin!"

Ainoa, mikä lähiöelämässä on hieman tuottanut vaikeuksia on ollut lenkkireitin löytäminen. Ensimmäinen lenkki venyi tuntiin kahteenkymmeneen minuuttiin - enkä silti päässyt Keskuspuistoon. Toisella lenkillä löysin kyseiseen paikkaan, mutten sieltä pois. 1h25min. Tänään olin ottanut jo opikseni ja tein oikea oppisen juoksulenkin. Kyllä minua nyt hemmotellaan, päässäni tykytti, juostessani halki ruis- ja kaurapeltojen, niittyjen ja lehtojen. Ja lenkkini kruunasi kuohuava joki koskineen!

Juuri tämä luonnonrauha on hurmannut minua lähiöelämässä. Täällähän on kauniimpaa konsanaan kuin korvessa, missä ei ole muita kuin kangaskuivikkoja ja hakkuuaukkoja! Ja luonto on aivan nurkan takana. Aamulla kun aukaisen parvekkeen oven, metsän tuoksu tulvii asuntooni.

Muutto lähiöön on muuttanut muutenkin rutiinejani. (Itse asiassa muutto aina rikkoo rutiineja, jollei muuta niin hetkeksi.) Ensimmäiset viisi päivää vietin ilman televisiota ja nettiä. Kuulostaako kauhealta? Päinvastoin, se oli ihanaa. On ihanaa olla aivan omissa oloissaan, ilman virikkeitä, ilman ihmiskontakteja. Yllättävää kyllä, mutta aika ei tullut yhtään pitkäksi. Kirjoittelin, lueskelin, kuuntelin paljon radiota (Radio Peili on aarre!). Oli hyvä, tasapainoinen olo. Nyt netti on kahden viikon lainassa, television virittelemistä en harkitse ennen Olympialaisia.

[Plei]

Faces! Ihan loistava festari, ensi vuonna uudestaan. Kaikukasti. Parkour-workshopissa tehdyt seinille hyppimiset ja katoille kiipeämiset vetivät lihakset ihan kamalaan jumiin, mutta ei se mitään, mahtavuutta oli. Mielessä pyörii parkourin harrastaminen.

Nyt nokka kohti tsadin keskustaa ja sitten Tampereelle.

[shaana]

Onneksi ei ollut aikaista herätystä, olen niin perhanan jumissa ettei paremmasta väliä! Ihmeellinen kellunta kun joka paikkaa kolottaa.

Kävin pesemässä viikonloppuna enemmän ja vähemmän kastuneet ja nyt aromikkailta tuoksuvat vaatteet, reput sun muut. Täytynee laittaa parvekkeelle kuivumaan sateenkin uhalla, jos ne eivät lähteneet enää puhtaiksi niin koko kämppä löyhkää illalla suonsilmäkkeiltä jos jätän sisään kuivumaan.

Tämä viikko saisi mennä pikaisesti, viikonlopulle olisi ohjelmaa, mutta en todellakaan tiedä jaksanko ja antaako tilin heikohko tilanne periksi kahta kappaletta kemuja. Toisaalta mä nään hyviä tyyppejä niin harvoin ja vähän, että kyllä mun tarttis kunnostautua ja lähteä ulos jos vieläpä oikein kutsutaan.

[marenkienkeli]

Mä en oo vielä kyennyt pesemään pyykkejä. Ja kyllähän nuo jonkin verran lemahtavat. Pyykkitupaan asti pitäisi lähteä. En vain koe, että jalat olis vielä siinä kunnossa, että pitkiä housuja viittisin pitää.

Kämppiksen kaverin ja poikakaverin ilmeet oli näkemisen arvoiset, kun ne näki mun jalat tänään. "Mitä sulle on tapahtunu? " "No, olin kaljakellunnassa ja kävelin yhden pellonreunaa. Jalassa oli bikinien alaosa. Siinä mun jalat tuli tällaisiksi." " " "Onneksi ne ei oo enää oikeastaan kipeät. Niitä lähinnä raavituttaa." "Vaikea uskoa."

Olis sitä kannattanut laittaa pitkät housut silloin jalkaan, mutta en siinä kännipäissäni tajunnut. Tyhmästä päästä kärsivät koko jalat.

[theia]

Marenkienkeli, se sama pelto raateli mun jalat. La-illalla niitä vielä kuumotti, mutta sunnuntaina lähinnä kutitti. Nyt ne on vaan ikävän näköisiä, mutta muhun ei satu. Ilmeisesti keho niin tottunut skraiduihin ja muihin niin enää noin pienestä jaksa välittää.

Tänään pitää joo pestä pyykkiä. Oli kyllä mielenkiintoinen tuoksu vaatteissa. Ai eiks Keravanjoki ookaan puhdas?

...keijo... mulla on joo semisti yliannostuminen keijoista.

[Sippura]

Minä ja uudet autot ei sovita yhteen

Tänään kävi jo toista kertaa niin, etten saanut uutta autoa käyntiin. Vanhat autot on
niin paljon helpompia käynnistämisen suhteen, kytkin pohjaan ja avaimen kääntö, vä-
hän kaasua. Toista kunnes auto pysyy käynnissä. Helppoa.

Viimeksi yritin epätoivoisesti saada Lantikkaa käyntiin, siinä ei tarvittu varsinaisesti
avainta vaan nappia painamalla helposti ( ) auto startattiin. Yeah right, reilu 10 mi-
nuuttia temppuilua ja hälärit kerran päälle, sitten auto suostui käynnistymään kun ensin
soitin Avokille. Tänään Skoda suostui antamaan virtaa radiolle, ei muuta. Avain ei hievah-
tanutkaan, kunnes sain rattilukon pois päältä jälleen Avokin puhelintuen jälkeen.

Mä en tiennyt oisko pitänyt itkeä vai nauraa, oikeesti oli lievän urpo olo

[Plei]

Nyt nokka kohti tsadin keskustaa ja sitten Tampereelle.

En jaksanutkaan. Tarkoitus oli käydä moikkaamassa Treelle tulevaa siskoa, mutta heidän lähtönsä lykkääntyi sen verran, että päätin tulla kotiin potemaan lihasjumia kotiin. Joka on muuten Massiivinen. Piti junassa vääntäytyä vessaan sivelemään kroppaan kylmägeeliä, kun tuntui, että kuolema korjaa muuten just. Parkour

[theia]

Parkour näyttää kyllä niiiin siistiltä, olis kiva alkaa harrastamaan jotain sen tyyppistä - mutta lihaksia kun on nolla (tai miinus yksi), niin ei ihan vielä oikein uskalla alkaa tuollaiseen.

Höh.

Täälläkin on lihakset edelleen hirmu kipeät. En mä ymmärrä mistä muka.

[Jorssi]

Kivasti meni ralliviikonloppu ja rapsastakin on jo melkein puolet kirjotettu. Varmaan alotan uuden ketjun sille, jos ei tuolla ole jotain ralli-ketjua. Täällä on vaan niin paljon taas uutta viestiä, että saa nähdä koska mä ton rapsan saan loppuun tehtyä, kun töitäkin kai pitäs...tehdä meinaan.

Tein muuten mäkin sitten tuon älykkyystestin: 140 Vähän yllätyin, vaikka aika hyviä tuloksia oon joistain muista testeistä saanutkin.

[Pascal Lemoix]

EI musta vaan olisi noin spontaaniin huviin kuin kaljakellunta. Että kaikki meni, mutta vitun hauskaa oli Mä hermostuisin.

Ehkä olen sitten vähän kontrollifriikki ihminen.

Maanantai meni aika kevyesti kuten minulla useimmiten muutenkin. Ankkaa ei auttanut muistella liian tarkasti, koska silloin olisivat lähteneet liikutuksen kyyneleet vierimään eikä julkisilla paikoilla viitsi moista.

Raportoin siitä vielä, kunhan tässä on aikaa ja intoa ja jaksua.

[Kuolo]

Viimeksi yritin epätoivoisesti saada Lantikkaa käyntiin, siinä ei tarvittu varsinaisesti
avainta vaan nappia painamalla helposti ( ) auto startattiin. Yeah right, reilu 10 mi-
nuuttia temppuilua ja hälärit kerran päälle, sitten auto suostui käynnistymään kun ensin
soitin Avokille. Tänään Skoda suostui antamaan virtaa radiolle, ei muuta. Avain ei hievah-
tanutkaan, kunnes sain rattilukon pois päältä jälleen Avokin puhelintuen jälkeen.

Hitto pitääkin muuten kattoa, että vaatiiko oma auto saada rattilukon vapautettua ennen starttinappiin reagoimista

Kiertelin illalla muutaman autokaupan pihaa läpi ja kattelin, että löytysköhän sitä mitään kiinnostavaa pyöreesti 15k hintaluokassa. Oikeesti ehkä kolme autoa kaikkiaan ois semmosia, mitkä vois vähääkään kiinnostaa ja kaikki maksaa tuplasti ton Ehkä mie siis ajelen nyt sit tällä nykyisellä

[sybe]

Mikäli minut yöllä herätetään ja kysyttäisiin lasten syntymäpäivää,vaimon syntymäpäivää,hääpäivääni niin se olisi kai fiftisixti osuisinko nuissa oikeaan.Jos taasen kysyttäisiin kesken makoisten unien ensimmäisen autoni rekkaria, se tulisi varmasti oikein. Eilen liikenteessä oli Mercedes E -sarjalainen,musta hiano pirssi, cdi merkin pongasin myös takaluukusta.Mitä hittoa.Sen rekkari oli sama kun mun vanhassa Toyota Corollassa (KE20) vm. 1975. Siis vanhan omistamani tojoni kilpi oli päätynyt mersuun.Onko tuo mahdollista vai aistiharhako kyseessä? Vanha Corollani on siis paalattu (toivottavasti niin, ei rasita ympäristöä missään pöheikössä) Mersu on saanut vapautuneen rek. kilven? Tajuntaani tulvi Perjantainen reissu 90 luvulla Senssille, tyttöystävä pitäisi hakea myös kyytiin.Moppitukkani oli kerrankin tyylikkäästi ojennuksessa. Painoa oli 69 kg ja sixpäkki tarkoitti mutakin kuin 6 ploa kaljaa (nyyh!) Nirvanaa soi corollan kajareista (Niravana soi c-kassulta tottakai). Päälläni oli silittetty flanellipaita, kouros tuoksui kainaloissa, kamu lipitti kolmosta repsikan paikalla.Corollalla ajettin lähinä Tampereelle yöelämään, lähinnä siksi että rahaa ei opiskelijalla juuri ollu bensoihin. Autonkäyttö oli muutoinkin järkevää, tuossa iässä pääsi kummasti fillarilla sellaisiin paikkoihin joihin nykyään huristelee autolla. Vuodet vierii ja kierrätys toimii.