Tyhmä, tyhmä, tyhmä minä.
Ääääääh. Nyt *ituttaa ja lujaa.
Tänään on ollut hyvä päivä. Aamulla ei ollut kovin helppo nousta ylös, mutta sen jälkeen on ollut mukavaa. Edes toisen luennon tylsyys ei vienyt hymyä huuliltani. Pienet asiat piristävät ja saavat suun nousemaan hymyyn. Mukavat ihmiset, luennoitsija, joka räplää pointteria sillä seurauksella, että katossa ja hänen mustan paitansa etumuksessa liikkuu nuoli muutaman sekunnin ajan (
); valkoinen maisema, ei liian kylmä eikä liian lämmin ilma vaan juuri sopiva, lumen narskuminen jalkojen alla ja niin edelleen.
Toivottavasti tämä päivä jatkuu hyvänä vielä illallakin.
.

Aamupäivä oli hyvä ja iltapäivällä oli mukava hengailla kaverin kanssa ja jutella oikein kunnolla. Mutta nyt illemmalla iski taas hirveä sunnuntaiahdistus. Taas alkoi se sama itsesäälissä pyöriminen ja itkuisuus. Tuntuu pahalta. Kirjoittelin ajatuksiani paperille, mutta tällä kertaa sekin vain tuntui ruokkivan pahaa oloa eikä helpottavan niin kuin yleensä. Ahdistaa. 
Tänään olen ollut kovin naatti, kaksi päivää normaalia pidempi työviikko takana ja melko rankka reeniputki takana myös. Olo on kuitenkin raukea ja levollinen. 

Vaikka yöunet jäivät muutamaan tuntiin (millään en saanut nukuttua, uni oli katkonaista ja herätys oli jo seitsemältä), olo on iloinen ja energinen. Illalla menen pikkujouluilemaan rennoissa tunnelmissa. 
Ei tuu ajattelusta mitään.
Ja pitäis tehä jotain
Tarvii nukkua.
Matti missä olet? 

Shay kirjoitti:Matti missä olet?

elegia kirjoitti:Shay kirjoitti:Matti missä olet?
Kohta näkyy Kolmosella.
Ehdin viikonloppuna jo melkein piristyä ja palautua jonkilaiseen normaalia muistuttavaan olomuotoon, mutta nyt sitten taas väsyttää niin maan perkuleesti. Koko syksy on ollu yhtä koomaa, jolle ei ilmeisesti loppua näy. Kevään tullen varmaan sekoan. Pitäis tehä oikeasti paljon asioita, mutta sen sijaan nuokun koneen ääressä ja saan tehtyä yhtä todella ärsyttävää tehtävää eteenpäin noin kolme sanaa minuutissa. Jos tänne yhtäkkiä syöksähtää joku epämääräinen kirjainsotkuviesti, niin mie olen sitte vaan nukahtanu koneen ääreen ja kalauttanu otsalohkon näppäimistöön. Ei siis kannata huolestua. 

Crazy_Clown kirjoitti:Kaverilla on anoreksia.
Toivottavasti kaikki kääntyy pian parhain päin.

En ossaa olla. Pitäs tehä vaikka mitä ja keskustella tekstareilla ihimisen kans, mutta
Siis ahistaa...
Samalla tietty vähän jänskättää, että kuinka käy jos täältä putoaa alas, ihme pessimisti mustakin kavanut.. 
. Miten voikin tulla niin hyvä olo siitä, että se ihminen sanoo minun olevan kiva
. En muistanutkaan miten kivalta tuntuu olla ihastunut ja tapailla ja tutustua ihmiseen.Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa