Kirjoittaja Deni » Ma 12 Touko 2008 12:46
Kiba, onpa todella ikävä uutinen. Toivottavasti kissi löytyy hyvässä kunnossa!
Mulla oli pikku hoitolapsi tässä aamupäivällä. Kaverin kahdeksanviikkoinen dopperinpentu oli tänään ekaa päivää yksin kotona, ja mä hain sen meille leikkimään pariksi tunniksi. Hirveän suloinen kaveri, isot tassut ja pieni ruttunokka, ja vielä vauvanhajua hengityksessä. Älytön terroristi myöskin, käyttelee naskalihampaitaan varsin innokkaasti kaikkeen mikä liikkuu tai on liikkumatta, olinkin jo unohtanut miten ikävältä tuntuu kun koiranpentu puree selkään. :D
Mun hauva ei alkuun oikein arvostanut uutta kamua, vaan pisti sen pari kertaa kunnolla ojennukseen. Raukkaparka on ollut vähän ainoana lapsena, niin että sitä huolestuttaa hirveästi jos joku muu leikkii sen leluilla, ja änkeää sen mamman syliin. Toisaalta, kyllähän vanhemman koiran kuuluukin ojentaa nuorempaansa, jos se yrittää hyppiä silmille, ja joku hännästä repiminen on sellaista että siitä mun mielestä saakin ärähtää. Onneksi alkukahakoiden jälkeen tilanne rauhoittui, ja penskat leikki yhdessä ihan kiltisti. Kun kersa alkoi väsähtää, kiikutin sen takaisin kotiinsa odottelemaan isäntäväkeä.
Mutta joo - en mä omaa koiraani tuohon vaihtaisi, mistään hinnasta. Eilen tavattiin kaverin siskon viisikuinen buhundinpentu, ja se oli suoraan sanottuna hieman rasittava. Haukkui mun koiraa vartin verran, haukkui jokaista pyöräilijää, jokaista ulkona nähtyä koiraa ja joka toista lenkkeilijää. Pakostakin mietin, onko pennun sosiaalistaminen ehkä jäänyt vähän kesken, kun koiran emäntä totesi vaan että "me ei hirveästi olla tavattu muita koiria..", ehkä olisi kannattanut. Tuollainen kaikkea rähjäävä saattaa olla aika ikävä, kun kasvaa isommaksi.
What's so amazing about really deep thoughts?