Olihan se pakko sitten käydä katsomassa Sinkkuelämää 2, kun kaveri tarjoutui hommaamaan liput ensi-iltaan. Hauskinta oli arvonta, jossa jonkun onnellisen (?) penkin alle oli piilotettu Sinkkuelämää DVD-boksi. Ei kuitenkaan ollut mun penkin alla.
Itse elokuva oli aika mitäänsanomaton. Pari läppää saivat nauramaan kovemmin (Miranda

), mutta ei se nyt erityisen hauska ollut. Eikä kovin kantaaottavakaan, vaikka sitä ovat tekijät koittaneet toitottaa haastatteluissa. Lähinnä reilut kaksituntia katseltiin vaatteita ja kenkiä, mikä nyt ei ihan noin pitkän aikaa jaksa kiinnostaa ainakaan itseäni. Ehkä myös jollekin amerikkalaiselle voi tulla yllätyksenä, että naiset käyttävät abayan alla myös vaatteita, jotkut jopa muotiluomuksia! Ooh...

Carrien hahmo on aina ollut jotenkin häiritsevä. Ei muka perinteinen ollenkaan (nainenhan meni maistraatissa naimisiin, omg), mutta silti siitä huokuu jotenkin se että pitäisi olla jotenkin tietynlainen. Ei mennyt ollenkaan läpi se "me kaksi vain"-juttu, joka niillä oli Kihon kanssa olevinaan. Kuitenkin kolmosleffassa (toivottavasti ei enää tule) niillä on lapsi tai kaksi tai ainakin tulossa..
Samantha alkaa olla myös jo aika väsynyt käsite. Onko se muka rietasta tai rohkeaa, jos huutaa kuin sikaa pistettäis, kun mies panee ja toinen vaan makaa siinä alla jalat levällään? Lähinnä huonoa komediaa. Voi myös olla rohkea mutta tyhmä ei tarvii olla. Kas kun eivät kivittäneet koko naista tuon elokuvan aikana..
Jotain hyvää, jos huonoakin. Aidan

En pysty käsittää, miksi Carrie koskaan antoi tämän täydellisyyden mennä. Ei sillä, etteikö tuo Kihokin näyttäisi hyvältä ilman paitaa (juu, ei ole muuta tarkoitusta miehellä), mutta Aidan on niin täydellinen mies. Huh..kuola. Ja tietysti mieltä lämmitti myös Abu Dhabissa olleet rugbyjoukkueet, etenkin australialaiset uima-altaalla.
