Huh mikä aamu. Heräsin ekan kerran vähän seitsemän jälkeen, mutta päätin sitten kuitenkin jatkaa unia vielä. Aamukahvia juodessa ja samalla tv:tä töllötellessä, kaveri (jonka kämpässä siis bunkkaan) soitti, että vuokraemännän vanhemmat tulee käymään. Panik.

Pikainen paikkojen siistiminen ja ovikello soi justiin, etten ehtinyt vaihtaa kunnon vaatteitakaan päälle. Toppi ja lökähousut päällä, hiukset unensekaisin vielä, avasin oven noin kuuskymppiselle pariskunnalle, joita en ole koskaan nähnyt. Huh. Kuumottavaa, mutta eipä tuossa mitään, kun ne tiesi jo, että mä oon täällä. Tosin ehkä kaveri hieman kaunisteli ja oli sanonut että oon täällä pari yötä maalausrempan vuoksi.

Mä oon huono valehtelija, onneksi eivät ottaneet puheeksi aihetta. Pariskunta tarkasti asunnon kunnon ja häipyivät. Huh, oli pakko saada aamu- ja rauhoittumisrööki.
Nyt vielä toinen kuppi aamukahvia. Sitten voikin imuroida ja pyyhkästä pölyt, kun kaikki roju on tungettu jo valmiiksi pois tieltä.
