Elokuvakriitikon painajainen - elokuva-arvosteluketju

[Dnd]

Haarautuvan rakkauden talo oli muuten hyvä elokuva, mutta se loppu/vaihtoehtoinen loppu tuntuivat molemmat hieman hätäisesti kasaan kyhätyiltä. Kun siihen olisi pikkasen vielä panostettu, niin leffa olisi ollut aivan mainio.

[Kibaya]

Nojaa.
Ainakin itse koin virallisen lopun enemmän symbooliseksi, kuin konkreettisella tasolla olevaksi. Sehän nyt oli selvä, että draaman kaaren vuoksi loppussa olisi oltava eri tilanne kuin alussa. Muutoin elokuva olisi ollut aivan toisessa tyylilaajissa. Jos erotilanne olisi jatkunut samana, niin tavallaan koskettavien tapahtumien merkitys olisi syöty pois ja ihmiskuvat olisivat muotoutuneet joksikin epätodellisiksi.

Olisin ehkä toivonut Kati Outisen ja Kari Väänäsen roolihahmojen kohtaamista olisi voinut syventää. Tokikin se oli tarinan kannalta epäolennaista, mutta sitä hienoa näyttelijäntyötä olisi katsellut mielellään tässä kehystarinassa enemmänkin.

[Dnd]

Siis loppu olisi ollut juoneltaan ihan ok, mutta tuntui kuin olisi ollut kauhea kiire lyodä homma lopussa kasaan ja purkitettu vaan hätäisesti, muuhun elokuvaan verrattaessa.

[Pascal Lemoix]

X-Men - First Class

Menneisyyteen sijoittuvassa X-Men -elokuvassa Charles Xavier ja Erik Lehnsherr ovat vielä nuoria miehiä ja Mystikko on vasta teinityttö. Koska nyt ei liikuta aivan kiveenhakatun kaanonin ytimessä, on näyttelijöillä vapaammat kädet. Toki sarjakuvissa on suunnilleen kerrottu näistä aikaisemmistakin vaiheista, mutta huomattavan vähän.

Elokuvassa juhlivat itselleni täysin tuntemattomat tähdet. Xavierin roolissa tekee hauskan, mutta karismaattisen suorituksen skottinäyttelijä James McAvoy. Hän on vähän kuin Stephen Fry nuorena Magnetona nähdään saksalais-irlantilainen Michael Fassbender, joka varsinkin elokuvan alussa toimii natseja jahtaavana badassinä ja kun luotu rooliinsa.

Kolmannen tärkeän roolin tekee Mystikkona kentuckylainen Jennifer Lawrence (s. 1990, mulla vanhempia Ryhmä-X:iäkin kuin hän ), joka onnistuu saamaan huomattavaa inhimillisyyttä ja suloista vakavuutta rooliinsa. Ihana Hank McCoyta nuorena ei esitä enää Frasier , vaan Nicholas Hoult, Englanti. Tarinassa skotlantilaista Moira MacTaggertia esittää australialainen Rose Byrne.

Nämä erilaiset taustat jotenkin tekevät elokuvaan raikkautta ja perusamerikkalainen pönötys ei ole niin keskeistä. Näyttelijätkin ovat valitut enemmän sopivuuden kuin nimen perusteella. Ei ole Picardia, Halle "yök!" Berryä tai Anna "Piano myöh. True Blood" Paquinia, mutta saadaan oikein oivia suorituksia. Ei niin supersankarillinen elokuva, vaan enemmänkin ihan leffaleffa. Varsinkin alkupuolellaan.

Supersankaritoimintakin toki toimii. Esimerkiksi Herra Saatanalta (ks. Ranuan kummit) näyttävä Azazel (Jason Flemyng) on pirullisen ärsyttävä siirtyjä, jolle ei meinata mahtaa mitään. Sarjakuvista en kyseistä hahmoa tunne, on jotain uudempaa sävelmateriaalia. Kevin Baconin pitäisi vissiin olla isokin tähti Sebastian Shaw'na, mutta ei rooli kuulu elokuvan mielenkiintoisimpiin.



Hieno oli. James McAvoyn hyväntuulinen karisma vie koko leffaa mukanaan. Ei tähtiä, mutta suosittelen

[Pascal Lemoix]

Thor

Nyt-liitteen teksti voisi olla: Ylijumala Odinin poika hakee vauhtia kerrosta alempaa.

Huomasin lopputeksteistä, että J. Michael Straczynski on ollut kirjoittamassa tarinaa. Se mies harvoin ihan sutta käsistään laskee eikä nytkään. Ehkä suurin ajatukseni oli se, miten päärooli hoidetaan. Thorin hahmo kun kaipaa taas vaihteeksi sellaista parimetristä vapaapainijaa, joka osaa näytellä. Dolph Lundgrenia ei lasketa... Chris Hemsworth onnistuu ihan riittävästi roolissaan. Pysyy sopivan jumalisena eikä lähde ihan niitä ihmisen herkimpiä kipupisteitä edes painelemaan. Hyvä näin.

Anthony Hopkins ei mielestäni tee mitään veret seisauttavaa Odinia. Jopa ehkä pieni pettymys. Loki (Tom Hiddleston) on aluksi aika kökön tuntuinen, mutta paranee tapahtumien edetessä. Tosin Lokin tavaramerkkivirneeseen ei näyttelijä pysty. Idris Elba tekee hyvän työn Heimdallina ja on selkeitä onnistujia. Joku saattaisi vähän epäillä hahmon ihonväriä, mutta näitähän joskus käy. Ovathan Kingpin ja Nick Furykin muuttuneet mustiksi kesken matkaa. (Kingpiniksi ei löytynyt tarpeeksi isoa valkoista näyttelijää.)

Maajoukoissa Natalie Portman yrittää vähän yli, jää jokseenkin sählä maku koko Jane Fosterista. Stellan Skarsgård kirvoitti monet naurut teatteriyleisössä ja hän onkin jotenkin elementissä. Kat Dennings vastaa huumoripuolesta ja onkin hauska. Näiden maaihmisten keskinäisissä suhteissa olisi varmaan eniten petrattavaa koko elokuvassa. Heidän asemaansa perustellaan hädin tuskin mitenkään eikä selviä, ovatko perhettä, työtovereita, hurahdusliikkeen edustajia vai mitä.

Myös SHIELD (klassinen suomennos olisi YPKVV [eli ylimmän päämajan kansainvälisen vakoilun vastustamisjaos - älkää kysykö ]) on mukana menossa. Välillä näyttää siltä, että heidän roolinsa on yhtä typerä kuin Transformersissa vastaavan laitoksen, mutta ei onneksi.

Jumalmaailmat pysyvät hyvin hallussa ja ne ovat varmaan kuuluneet JMS:n kontolle. Hänellä kun on kyky hallita muutamaakin muukalaisplaneettaa päässään. Toiminnat ja hahmot ja juonet ovat kaikki erittäin jees, samoin eteneminen. Ei tässä oikeastaan mitään vikaa ole Paitsi ne muutamat mainitut pikkuasiat.

--

Seuraavaksi: Kapteeni Amerikka, jonka jälkeen päästään vihdoin Kostajiin

Siitä olisikin lyhyt matka johonkin Kostajat vs. Ryhmä-X...

[skray]

Transformers 3.
Vou.

Oli ihan mielettömän hieno 3D-elämys. Tuossa on osattu hyvin hyödyntää kolmiulotteisuutta ja leffa on todella vaikuttava. Tarina on selkeä, aika yksinkertainen tosin, mutta silti mielenkiintoinen ja tottakai (niin kuin aina) homma päättyy hyvin, mutta tarinaa on joka tapauksessa mahtava seurata. Kannattaa todellakin mennä kattomaan tää! Jopa minä, joka en yleensä tykkää mistään toimintapläjäyksistä, olin jo ekan kahden leffan kohdalla vaikuttunut. Autobotit on vaan niin siistejä.

Toimintaa leffassa riittää alusta loppuun asti ja komea päänäyttelijäpoika on vaan plussaa.

Optimus Prime.

[Emilia]

Bad Teacher
Cameron Diaz opettajana, jonka intresseissä on mieluummin hankkia isommat buubsit kuin kouluttaa tulevaisuuden toivoja. Peesaamassa Justin Timberlake (can whip me if I misbehave ) ja Jason Segel ( ). Täydellisen pinnallinen, moraaliton ja räävittömän hauska. Aivan loistava lomanaloituselokuva! Mielenkiintoista oli myös muu yleisö, jonka keski-ikä oli noin 15 vuotta eivätkä he selvästikään tajunneet vitsejä vaan yksin sain naureskella. Taitaa mulla vaan olla poikkeava huumorintaju.

Life as We Know It
Katsoin tän, kun ilmaiseksi osui eteen vod:na. Aika perushömppää, sopi ihan hyvin iltapäivän jätskihetkeen. Katherine Heigl & Josh Duhamel ( ) löytävät itsensä yksivuotiaan kasvattajina ja siitäkös ilo repeää, kun mistään ei olla samaa mieltä ja toinen on muutenkin rasittava paitsi kun rakastutaan.

It's a Boy Girl Thing
Iltapäiväkoomaan sopii hyvin high school -hötö. Voddler auttaa!
Tässä on suunnilleen kaikki teinileffojen kliseet, mutta toimii silti ihan yllättävän hyvin. Futaripoika ja nörttityttö ovat naapureita ja koulukavereita ja tietenkin inhoavat toisiaan. Luokkaretkellä tapaahtuu kummia ja seuraavana päivänä tyypit huomaavat, että mieli onkin jolkotellut toisen osapuolen kroppaan. Ensin tehdään kiusaa ja sotketaan toisen elämää, kunnes molemmat huomaavat, että on fiksumpaa auttaa toista pärjäämään uudessa elämässään. Ja arvaahan sen, kuinka tässä käy. Kaikesta silmienpyörittelystä huolimatta, jos tykkää lukiolaiselokuvista, tätä voisin jopa suositella katsottavaksi.

[skray]

Sain kuin sainkin leffaseuraa. Mieheke lähti mun kans, kun kaverit on niin kiireisiä.

Hoodwinked Too! - Tapaus Punahilkka 2

3D sopii animaatioon erittäin hyvin. Epäilin hieman, kun mentiin tätä katsomaan, että voiko animaatio muka olla hyvä 3D:nä. On se.

Tarina oli ihan mielenkiintoinen ja hauska. Vaikka kyse onkin animaatiosta, niin musta tuntuu, että tällä tavoitellaan enemmän aikuisia katsojia kuin lapsia (K7 on elokuvan ikäraja). Aika paljon oli aikuisille suunnattuja vitsejä ja aika paljon on hyötyä myös siitä, jos tietää muutenkin saduista jotain.
Idea elokuvassa on siis se, että Hannu ja Kerttu on kidnapattu ja Punahilkka kumppaneineen (susi, mummo ja orava) lähtee heitä pelastamaan noidan kynsistä. Muutama yllätyskäänne elokuvassa on ja actioniakin on saatu mukaan ihan sopivasti. Viihdyttävä leffa kaikin puolin. En usko, että kunnolla nauroin kertaakaan, mutta hykertelin ja hymähtelin tarpeeksi monta kertaa, jotta voin sanoa leffaa hauskaksi.

Ihmettelen, miten tänäänki oli niin vähän katsojia, kun meidän lisäks salissa oli yks nelihenkinen perhe. Leffa on kuitenki tullu vasta viime perjantaina ensi-iltaan. Kummaa.
Tosin en muista nähneeni yhtään mainosta kyseisestä leffasta ja jotenkin se on jäänyt taka-alalle. Harmi.

[Kibaya]

Siksi oli vähän katsojia, kun kaikki odottavat Potteria

Joka tuli nähtyä ensi-illassa
3D:nä
Pukeutuneina Snapen innoittamina viittaan ja noita-asuun

Eli.

Harry Potter ja Kuoleman Varjelukset - osa 2
(klo 00:07 näytös!)
Sori, että jotkut nimet tulee englanniksi, kun en vaan osaa niitä suomeksi.

Ihana fiilis. Sali oli aivan täynnä ja niiin moni oli panostanut pukuunsa. Jokainen Tylypahkan tupa oli edustettuna, mikä oli todella hauskankin näköistä.
Aika vähän osui mun silmään suoria kopioita kenestäkään. Yksi oli tehnyt itselleen hemmetinkokoisen lisäpään . Henkilökunta ei antanut sen pitää sitä esityksen aikana päässä Semmonen kolme riviä taakseen peittävä rakennelma.

Alkuun tuli mainoksia ihan liikaa Kello oli ehkä jotain 00:25 kun elokuvaa edeltävät 3D-trailerit lähtivät pyörimään.

Ensimmäisille kankaalle piirtyville ihmisille hurrattiin, taputettiin ja kiljuttiinkin. Loistava fiilis
Tarina lähti soljumaan eteenpäin ja aika pian siihen tempautui itsekin mukaan. Alkuun mua häiritsi suunnattomasti se 3D-tekniikka. Kun kuitenkin kankaan reunat pilaavat efektin, eikä se toimi.

Snape oli alusta asti veret seisauttava Useampikin ihminen huomasi sen ja sali huokaili.
Syystäkin.

Noin tarinan kannalta parissa kohdassa tuntui tökkivän ja venytettiin joitain hetkiä. Tuli semmoinen "joo, joo, get on with it"-tunne, mikä on ärsyttävää. Se johtui siitä, että kontrasti taistelun ja hiljaisuuden välissä oli liian voimakas, eikä rytmin vuoropuhelu toiminut niin hyvin. Taistelusta suora leikkaus hiljaisuuteen ei vaan pelitä ilman jonkinlaista feidausta.

Visuaalisesti elokuva oli hieno. Vaikuttava! Jotkut pätkät oli edelleen hyvinkin liian tietokonemaisia, mutta ne olivat isompia ja laajempia kohtauskokonaisuuksia. Yksityiskohdissa taas hiottiin niin hienoa työtä, että oli itkussa pitelemistä.

Snapen "oma kohtaus" oli niin kaunis. Taidokkaasti tehty ja mitä hienointa näyttijäntyötä myös. Ai että! Snapen rooli on mun suosikki myöskin sen syvyyden vuoksi, joka tässä kohtaa tulee esille. Kokoaa yhteen kaikkien Potter-elokuvien motiivit ja niputtaa hänen henkilökohtaisen kaarensa aivan jumalaisen upeasti yhteen. Samaa ei voi sanoa esim. päähenkilöistä. Syvyyttä, tunnetta ja voimaa. Sekä mun heikkoa kohtaa - epätoivoista rakkautta Ihanan melankolista!

En halua spoilata ketään, mutta loppu nyt vaan on shceissein mitä voi. Ymmärrän motiivit sen tekoon ja miksi Rowling on sen niin kirjoittanut, mutta paska se on silti. Jee, jee, elämä jatkuu, Tylypahka toimii, jeejee. Not. Working.

Mutta hieno kokemus.
Myös sen takia, että yleisö eli elokuvan mukana. Vähän kuin teatterissa, vaikkakaan kankaalla oleva tapahtuma ei siihen mitenkään reagoi (esim. pitämällä hengitystaukoa aploodien aikana), mutta sinne oli selkeästi pistetty muutamia sadasosasekunnin venytyksiä näille "huudoille". Tai siltä se tuntui penkissä. Tunnereaktioaikaa.

Hieno päätös kaikenkaikkiaan. Aivan eri maata kuin ensimmäinen elokuva, erityisesti efektien ja visuaalisuuden vuoksi.

Mitä siitä muuta voi sanoa? Efektit toimii, tarina toimii osittain, ei telttailua (!) toimintaakaan ei ollut liikaa. Vitsit ja punclinet pelittivät tälle yleisölle aivan suoraan. Joitain taistelukohtauksen juttuja oli oiottu, mikä oli ihan jees.

Neville Longbottom
Snapea tulee mieletön ikävä

[Emilia]

Mäkin kävin katsoon Potterin, normiversiona. Parissa kohtaa huomasin ajattelevani, et tuo on varmaan näyttänyt hienolta 3D:nä, mutta en efektiä oikeastaan kaivannut. Visuaalisesti hieno elokuva ilman kikkailujakin. Tarinasta en ala sen enempää, kun kaikki sen tietää ja jos ei tiedä, ei tule spoilattua. (Ei tämä elokuva oikein toimikaan yksinään, jos ei tiedä mitään Pottereista etukäteen.)

Itsekin tykkäsin Kalkaroksesta eniten. Liikutuin niin kovin hänen tarinastaan. (Tunnepuolelta jätti kyllä muuten kylmäksi.) Alussa häiritsi ihan vähän, kun en vaan saanut päähäni, mihin kohtaan edellinen leffa jäi ja vaikka on lukenut kirjan, oli jotenkin hankala hahmottaa missä kohden mennään. Olisi pitänyt verestää muistoja ja katsoa pt 1:n vielä ennen tätä kakkososaa.

Lopussa häiritsi, että tapahtumat laahasivat hyvin hitaasti eteenpäin mutta se saattoi johtua osittain siitä, että mulla oli aivan jäätävä vessahätä siinä kohti. Odotin vaan koko ajan, että se loppuisi jo. :/ Epilogi oli justiin niin säälittävä, mitä kirjassakin mutta ainakin se sai ihmiset nauramaan. (Hysteeristä kikattelua aiheutti myös jonkin räjähdyksen jälkeen tullut syvä hiljaisuus ja heti hiljaisuuden alkaessa joku yleisössä röyhtäsi kovaan ääneen. )

Elokuvan alkaessa joku koetti hurrata mutta hänet hyssytettiin samantien hiljaiseksi. Kellään en nähnyt noitavaatteita. Lopussa sentään taputettiin ja joku hurrasi, kun lopputeksteihin tuli Alan Rickmanin nimi.

Oikein hyvä lopetus olivat nämä kaksi viimeistä elokuvaa. Deathly Hallows part 1 oli kuitenkin mielestäni huomattavasti parempi.

Ei sillä, että haittaisi mutta miksi tämä tuli Suomessa ensi-iltaan ennen muuta maailmaa?

[Jorssi]

Ei sillä, että haittaisi mutta miksi tämä tuli Suomessa ensi-iltaan ennen muuta maailmaa?

Tuli samana päivänä myös 17:ssä muussa maassa mukaanlukien kaikki pohjoismaat. Kuwaitissa tuli vielä päivä ennen Suomeakin. Tosi moni leffa tulee ensi-iltaan Euroopassa (varsinkin pohjoismaissa) ennen Yhdysvaltoja. Syytä tähän en tiedä.

[puolikarkea]

Ei sillä, että haittaisi mutta miksi tämä tuli Suomessa ensi-iltaan ennen muuta maailmaa?

Tuli samana päivänä myös 17:ssä muussa maassa mukaanlukien kaikki pohjoismaat. Kuwaitissa tuli vielä päivä ennen Suomeakin. Tosi moni leffa tulee ensi-iltaan Euroopassa (varsinkin pohjoismaissa) ennen Yhdysvaltoja. Syytä tähän en tiedä.

Mie oon joskus kuullut selityksen tuohon, mutta en mie sitä tietenkään nyt muista.
Pitänee kysyä josko puoliso muistaisi, kunhan hän palautuu töistä.

[Emilia]

Ei sillä, että haittaisi mutta miksi tämä tuli Suomessa ensi-iltaan ennen muuta maailmaa?

Tuli samana päivänä myös 17:ssä muussa maassa mukaanlukien kaikki pohjoismaat. Kuwaitissa tuli vielä päivä ennen Suomeakin. Tosi moni leffa tulee ensi-iltaan Euroopassa (varsinkin pohjoismaissa) ennen Yhdysvaltoja. Syytä tähän en tiedä.

Ahaa, okei. Tuntuu vaan hassulta, että jossain Lontoossa ja New Yorkissa odotellaan kun pikkuiset skandimaat pääsee jo näkemään.

[skray]

Ei sillä, että haittaisi mutta miksi tämä tuli Suomessa ensi-iltaan ennen muuta maailmaa?

Tuli samana päivänä myös 17:ssä muussa maassa mukaanlukien kaikki pohjoismaat. Kuwaitissa tuli vielä päivä ennen Suomeakin. Tosi moni leffa tulee ensi-iltaan Euroopassa (varsinkin pohjoismaissa) ennen Yhdysvaltoja. Syytä tähän en tiedä.

Ahaa, okei. Tuntuu vaan hassulta, että jossain Lontoossa ja New Yorkissa odotellaan kun pikkuiset skandimaat pääsee jo näkemään.

Voiko kyse olla niinkin typerästä ilmiöstä, kuin että jos leffa näytetään ensin täällä, niin ihmiset eivät siellä niin helposti spoilaudu esim. leffan lopusta lukemalla esim. jotain lehtien arvosteluja, nettisivuja tms. mutta me täällä spoilauduttais aika helpostikin, jos esim. joku jenkkisivusto julkasee jotain leffamateriaalia ja me skandit täällä seurataan enemmän suuren maailman menoa lukemalla niitä juttuja..
En tiiä tajusko kukaan nyt mitä tarkotan, mutta en nyt osaa paremminkaan muotoilla.

[Kibaya]

Elokuvapäivä

Kuninkaan Puhe


Olipa kertakaikkiaan kaunis englantilaista jäykkyyttä, protokollaa ja historiaa avaava elokuva.
Tykkäsin kovasti. Colin Firth tekee roolityön, joka on hemmetin hieno. Geoffrey Rush tukee omalla roolityöllään vielä päälle, jolloin molempien roolien hienot suoritukset pääsevät loistamaan.
Ja kerrankin Helena Bonham-Carterin tukka on aisoissa, eikä naikkonen pääse ylinäyttelemään. Mikä on ihan hyvä havaita välillä.

Wallis Simpsonina Eve Best, josta itse pidin valtavasti.
Samoin Timothy Spall, jonka Churchill on aivan loistava! Kerrassaan mainio ja todiste siitä, että Spall ei suotta pyöri lähes joka paikassa (sillähän ei ole tekoa, että englantilaisten näyttelijöiden piirit on aika "vaatimattomat" ja suppeat myös).

Älykkäitä vitsejä, jotka kyllä niin toimivat tämmöisenä päivänä. Sanoisin, että ihanan paljon on tarinan ohella kirjoitettu knoppivitsejä ja -tietoutta. Mielestäni se on vielä vallan oivallisesti tehty, eikä sitä heti välttämättä tajua niiden olevan knoppivitsejä.
Kuninkaan Puheen voi siis katsoa erinäisessä seurassa, jossa voi sitten verrata kuinka monta vitsiä kukakin bongaa

Kuninkaan Puhe yhdistettynä Queeniin ovat oiva elokuvapari.
Elokuva, jonka myötä minulle ainakin tuli olo, että kiva kun on muutakin kuin Hollywood. Kiva, kun on muutakin kuin ne efektimössöt, ihmissuhde-rakkaus-mössöt tai vastakohtana dokkarit ja taidepläjäykset. Kuninkaan Puheen aikana ei edes tajunnut katsovansa elokuvaa. Vähän kuin hyvän kirjan aikana ei tempaudu liikaa, mutta ei myöskään havainnoi lukevansa tarinaa. Elokuva, joka ei ole elokuva


Narnian tarinat: Kaspianin matka maailman ääriin

Ränttätänttätäääää!

Ihan kiva.
Välillä oli pakko tehdä muutakin, kun tuntui että nukahtaa.
Paikoitellen boooriiiing, mutta kaikessa ennalta-arvattavuudessaankin se "ihan kiva".
Lohikäärme-juttu oli toimivin. Muutamassa kohdassa joutui miettimään, että miten siihen pisteeseen oli päästy ja vaanin kokoajan takapahiksia, joita ei sitten ollutkaan. Ihan tyhmää. Epäilin lähes jokaista vuorollaan petturiksi, eikä semmoista sitten tullutkaan.
Suosittelen krapula-päiviin.

[Lyyra]

Siis onko Kaspianin matka maailman ääriin tehty leffanakin? Milloin? Miten mä oon onnistunut missaamaan sen?

Ja Kiba, ei tietenkään Narniassa ole pettureita. Se on Narnia.

[Kibaya]

Siis onko Kaspianin matka maailman ääriin tehty leffanakin? Milloin? Miten mä oon onnistunut missaamaan sen?

Ja Kiba, ei tietenkään Narniassa ole pettureita. Se on Narnia.

On siitä tehty.
Olisko viime vuoden tuotos?

Joo, niin on Narnia, mutta kun sen yhden äijän ilmeet oli kokoajan semmoiset maiset, niin olin ihan varma että se paljastuu kuitenkin kohta White Witchin kätyriksi

[Lyyra]

Ei White Witchiä näy enää noissa välituotoksissa. Se tulee vastaan vasta Viimeisessä taistelussa, jos en väärin muista.

[skray]

Bridesmaids.

Nauroin niin paljon ja myötähäpeän tunne oli välillä niin suuri, että meinasin tippua leffateatterin penkistä.
Muun muassa leffan julisteessa verrataan tätä ja Hangoveria ja kehutaan, että Bridesmaids on parempi. Se on!
Luulin meneväni katsomaan Hangoverin tyttöversiota, jossa morsiusneidot ja itse morsian lähtevät jollekin elämää suuremmalle katastrofimatkalle juuri ennen häitä. Matkalla tapahtuu kaikkea mukahauskaa peruskomedian piirteisiin sopivaa juttua ja sitten päästään onnellisena naimisiin. No ei!

Matkalle kyllä lähdetiin, mutta ei sellaiselle matkalle. Elokuva sai draamallisia piirteitä ja tottakai loppuratkaisu on juuri sellainen kuin voi sen kuvitellakin olevan, mutta silti koko elokuva on todella hyvä ja oikeasti se oli hauskakin. Nauroin ääneen muiden mukana ja sitä ei kovin usein tapahdu. Korkeintaan hymähtelen ja saatan kerran nauraakin komedian aikana. Mutta toista oli tällä kertaa. Kannattaa käydä katsomassa ja toteamassa tilanne itse.

Olen kova Gilmoren tytöt -fani ja mukana leffassa onkin gilmorejen "Sookie", eli Melissa McCarthy. Koko leffan odotin, että hänestä esiin olisi tullut Sookiemaisia piirteitä, mutta toisin kävi. Hirviä äijä! Näyttelijänä Melissa McCarthy onkin monipuolisempi kuin kuvittelinkaan.

[heartless]

Kävin viime viikolla katsomassa elokuvan Viimeinen Sirkus (Balada triste de trompeta) ja olen siitä asti miettinyt, mitä siitä voisi sanoa. En vieläkään tiedä, miten tuota kuvailisi, joku arvostelija sanoi sen olevan sysimustalla huumorilla maustettu, romanttinen toimintatragedia ja se on ehkä lähimmäksi totuutta osunut kuvaus.

Elokuvassa sirkuksen esiintyjät pakotetaan osallistumaan Espanjan sisällissotaan. Sitten siirrytään vuoteen 1973 ja elokuvassa seurataan sodassa olleen klovnin pojan elämää sirkuksen surullisena klovnina, joka rakastuu iloisen klovnin tyttöystävään ja homma lähtee lapasesta.

Tätä elokuvasta joko tykkää tai ei todellakaan tykkää, en usko että tämä jättää ketään tunteettomaksi. Itse kuulun tykkääjien joukkoon, toimintaa riitti koko ajan ja tarina eteni ilman turhaa jahkailua ja oli riittävän omituinen. (elokuvan traileri)

[skray]

Heartelssin leffa vaikutti kyllä mielenkiintoiselta, mutta liian pelottavalta mun makuun. En uskaltaisi katsoa sitä, vaikka mielenkiintoa kyllä olisi.

[Triple H]

X-men first classista tykkäsin ihan törkeesti. Xavierin tyyppi oli huikea! Magneto oli täydellinen, toivottavasti tulee menneisyyteen sijoittuvaa matskua lisää.
Spoilaamatta en oikein osaa Pascalin kertomaan mitään lisätä

Naiskauneuttakin löytyy Emma Frost - January Jones



Viimonen Harry Potter oli aika tavalla juuri sitä mitä odotinkin. Paljon äksöniä ja jännittäviä juonenkäänteitä, jotka varmaan olisi voinut ennakoida, jos katsoisi Harry Potter -asussa leffaa. Hyvä leffa kaiken kaikkiaan, mutta mä olisin kirjoittanut parille tyypille erilaiset kohtalot. Ne pari tyyppiä on Snape sekä Malfoy.

Spoiler:
Viimeiset pari minuuttia olisivat voineet jättää näyttämättä, leffalla oli jo täydellinen päätös. Sitten jotain saatanan perheonnea tungetaan naamalle. Jäi vähän paskamaku. Silti annan leffalle tähtöstä.

[skray]

Kävin eilen katsomassa Bad teacherin. Oli aika bad movie sanoisinko.
Alussa taas mietin, että mitä hittoa tässä oikeen on tultu kattomaan, mutta meno onneksi parani loppua kohden.

Cameron Diaz on vanhentunut todella paljon sitten viime näkemän. Vuosia ei ehkä ole tullut montaa lisää, mutta iho on ihan kuin vanhalla kurpalla.
Justin Timberlake. En tiedä edes mitä sanoisin, kun se oli niin kamalan huono.
Muut näyttelijät oli ihan ok, ei ketään suuresti tunnettuja oikeastaan, mutta silti tuntuu, että muut olivat parempia kuin nämä päätyypit.
Tykkäsin varsinkin yhdestä vanhemmasta naisopettajasta, joka on varmaan koko elämänsä ollut vähän ulkopuolella, eikä osaa ikinä sanoa mitä mieltä on tai tehdä päätöksiä. Epävarma, mutta siksi niin hauska.

Juoni oli todella ennalta arvattava ja täten aika tylsä, mutta kaippa tollasta kattelee, kun ei tarvi kauheena miettiä.
Saihan tuossa muutamat naurut ilmoille ja olin odottanut pääseväni näkemään leffan, mutta olisin hyvin voinut vain vuokrata sen sitten joskus.

Kaksi popparia.

[Tr*ina]

Musta on tullut todella tylsä ihminen. En katsele enää leffoja enkä kuuntele musiikkia. Tänä kesänä olen saanut katsottua kaksi kokonaista elokuvaa. Tulivat tv:stä kummatkin.

North Countryssa hiilikaivoksen naiset ryhtyvät vastustamaan sovinismia ja ahdistelua työpaikallaan. Charlize Theron on kaunis, niin kuin aina kaikki amerikkalaisissa elokuvissa. Elokuva on katseltava. Loputekstit ärsyttävät. Tehtaan protestiliikkeellä oli muka vaikutuksia naisten oikeuksiin kaikkialla maailmassa.

3/5


Nikita Mihalkovin "12 valamiestä" oli sitten aivan eri maata. Intensiivinen kokemus, loistava elokuva. Elokuvassa 12 valamiestä kerääntyy jumppasaliin pohtimaan, tuomitako tshetsheenipoika murhasta vai ei. Yksinkertaisesta lähtökohdasta on rakennettu varsinainen tunteiden ilotulitus. Valamiehistö on riitainen, kannat heittelehtivät puolelta toiselle, mutta tuomiosta on annettava yksimielinen päätös. Toivottavasti tämä löytyy videovuokraamoista!

5/5

[Shay]

127 tuntia

Kun ajattelee elokuvaa, jossa jätkä on kivenlohkareessa kiinni 127 tuntia, voisi kuvitella, että elokuva on ainakin jossain määrin tylsää katsottavaa.
127 tuntia on kuitenkin osoitus siitä, miten paljon ohjaus ja kikkailu kuvakulmien ja mielikuvien kanssa vaikuttaa lopputulokseen. Danny Boyle oli
ehdottomasti nappi valinta tämän rainan ohjaajaksi.

James Francon näyttelijänsuorituskin on taattua Franco-laatua. Joku muistaakseni vertasi häntä kerran James Deaniin. En herra Deanista paljoa
tiedä muuta kuin maineen perusteella, mutta uskon Franconkin pikkuhiljaa nousevan Hollywoodin ykköseliittiin.

Elokuvan juonesta ei nyt ole hirveästi sanottavaa. Suosittelen.