Lyyra

Mr. Smith kirjoitti:Kerran kissa oli kuitenkin niin kipeänoloinen että se oli pakko viedä eläinlääkärille. Kun koppa otettiin esille, kissa meni suoraan sisälle eikä inahtanutkaan. Eläinlääkäri sai kissan hoidettua (joku suolitukos tms.), mutta mielenkiintoista oli että kissa kuulemma tuntui ymmärtävän että minne ollaan menossa ja miksi.
No nyt pääsi itku. Tuli tästä niin mieleen 2 vuoden takainen syyskuu ja meidän kissaveljeksistä toinen, joka sai
äkillisen ja neljässä päivässä ikiuneen vievän pissatulehduksen. Jotkut fordeilijat saattavat tämän tapauksen
muistaakin.
Kisu oli ruvennut sunnuntaina pissailemaan tiheästi ja lopulta laatikolla oli veritippojakin. Lähdettiin heti yöllä
päivystykseen, jossa kisu sai lääkettä ja jonka piti auttaa särkyyn ja pissatulehdukseen. Pissanäytettä ei saatu,
sillä pissat ennätti tulla matkalla kuljetuskoppaan.
Hetken näytti että kisun olo parani, mutta parin päivän päästä hiekkalaatikolla ramppaaminen taas alkoi. Kohta
kisulle ei enää riittänyt hiekkalaatikko, vaan se yritti tehdä pissaa joka puolelle kämppää kivuissaan muristen ja
kun toinen kisu yritti mennä katsomaan mikä veljellä oli hätänä, se sai kiukkuisesti tassusta. Päivystysaika saatiin
vasta parin tunnin päähän, ja kun lääkärille piti lähteä, yleensä kuljetuskoppia vihaava kissa meni suosiolla odottamaan
istumaan koppaan.
Päivystyksessä yritettiin yli yön liuoitusta ja seuraavana päivänä tuli jo soitto, että kissan voi tulla hakemaan kotiin
toipumaan.
Meni puoli tuntia ja pyydettiin tulemaan mahdollisimman nopeasti että voidaan pian päästää kissa kärsimyksistään,
mitään ei ollut tehtävissä. Tukos oli uusinut ja virtsarakko pahasti arpeutunut.
Mun särkyy vieläkin joka kerta sydän kun mietin Suloa siellä lääkärillä, sen katse pyysi että antakaa mun jo mennä.
Nippa nappa vuoden täyttänyt ihana kolli.