Yabba kirjoitti:Kyllä, jossei kaikkien, niin ainakin kunnan sisällä olisi säilynyt edes yksi koulu, johon on matkaa vähemmän kuin 25-50km. Jos ne rahat on nimittäin löytyneet ennenkin, niin miksei nyt?
Suosittelen tarkastelemaan kuntien velkaantuneisuutta sekä tulojen ja menojen suhdetta. Velkarahaahan aina löytyy, mutta en usko, että koulujen ylläpitäminen velkarahalla on kovin pitkällekantava ajatus. Jos alueella ei ole lapsia eikä veronmaksajia, niin koulun ylläpitäminen on mahdotonta.
Anteeksi, muokataan vähän tuota lausahdusta. Minä en usko puhtaaseen kansallisvaltioon jossa kaikesta päätetään demokraattisesti äänestämällä ja jonka seuraava vaihe on kommunistinen/anarkistinen/zeitgeistin kautta syntyvä utopinen valtio jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja elävät rauhassa ilman että ketään nostetaan kenenkään toisen yläpuolelle.
Tästä voimme olla samaa mieltä. Mielestäni kuntalaisten peruspalveluista päättävien luottamushenkilöiden pitäisi kuitenkin olla poliittisessa vastuussa päätöksistään. Nyt näin ei ole.
En näe siinä mitään demokratista muutosta, että kuntayhtymän uuden ilmentymän (olkoon vaikka kunnallinen osakeyhtiö sitten) virkamiesjohdon valitsee usean kunnan vastuuhenkilöistä (hallitus, tai hallituksen jäsenet) koostuvan hallintoelimen sijaan yhden kunnan vastuuhenkilöistä koottu hallintoelin. Ihan. Sama. Lopputulos. Siinä. Kuitenkin. On.
Toisekseen, EI näiden kuntaliitosten myötä ihmeelliset rahahanat aukea ja kunnille valahda jättipotti joka tekee noista tarpeettomia. Sen sijaan etäisyyksien, väestöpohjan, säilytettävien palveluiden, hallintorakenteen muutos ja huoltokulujen (kiinteistöt, tiet, etc.) kasvu, noin niin kuin muutamat mainitakseni (lisäksi ehdotettujen kyläneuvostojen etc. perustaminen, rahoittaminen ja ohjaaminen) tulevat syömään uusien kuntien mahdollisesti saamat "voitot" joten pohjimmiltaan ollaan samassa paketissa kuin aiemminkin, raha ei riitä kaikkeen => tehdään uusien naapurikuntien kanssa yhteistyösopimukset => uudet kuntayhtymät ja muut "pahat" mitä jaksat mainostaa.
Mielestäsi on siis ihan sama ovatko kuntalaisen peruspalveluista päättävät luottamushenkilöt demokraattisesti valittuja vai eivät? OK, itse olen tästä eri mieltä.
Kukaan ei ole väittänyt, että kuntauudistus on tie onneen ja autuuteen, etenkään kun sitä ei uskalleta viedä tarpeeksi pitkälle. Eli siihen, että kuntien väestöalueet olisivat niin suuria, että ne todellisuudessa pystyvät huolehtimaan kaikista palveluista. Mutta, kuten sanoin, sellaista politiikka on.
Ok, no ottakoot sitten valtio nuo kaikki itselleen takaisin. Kuten sanoit, nehän ovat 60% kuntien kuluista, entäpä jos kunta voisi käyttää ne rahat muuhun, niihin asioihin jotka oikeastikkin kuuluvat kuntien vastuualueisiin, ei siihen, jonka valtio (läänilaitoksen alasajossa) aikoinaan kuntien niskoille varoittamatta sysäsi. Huomiodaan muuten se, että suomi on Euroopan ainoa valtio, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntien vastuulla. Dnd:n ehdottama Läänimalli olisi huomattavasti parempi työkalu tuohon kuin kunnat.
Hetkinen, luuletko, että jos valtio ottaa itselleen hoidettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon, niin kunnat saavat pitää siihen nyt menevät rahat (vuonna 2009 18,6 miljardia euroa)?
Kuntamalli on jo olemassa. Demokraattinen läänimalli pitäisi luoda tyhjästä. Mutta, kuten sanoin, minulle ei ole niin väliä, miksi sitä kutsutaan. Sama itku siitäkin seuraisi.
Niin, ja minä yleistin sen koko Suomeen. Edelleen, kuntauudistusta voidaan ylistää ja kehua loistavaksi ideaksi, mahtavaksi edistysaskeleeksi ja muuksi - niin kauan kun sitä tarkastellaan voittajan näkökulmasta. Ongelma ei ole kasvukeskuksissa, ongelma on ympäristökunnissa jotka menettävät kaiken määräysoikeuden kunnassa, tämä on nähty kuntaliitoksissa kerta toisensa jälkeen ja tämä on se mitä kansa pelkää ja tämä on se, jolle tässäkään kuntauudistuksessa ei ole tehty yhtään mitään.
Koska kuntalakiehdotusta ei ole olemassa, minun on kyllä itseni hankala sanoa mitä se sisältää ja mitä se ei sisällä.
Miksei? Muualla maailmassa se toimii ihan hyvin, miksei mallia katsota sieltä? Suurin ongelma Suomen nykyisissä kunnissa on se, että kaikki kunnat katsotaan itsenäisiksi hallintoalueiksi joiden on itse tehtävä kaikki itsekseen. Kun muualla kunnat toimivat tasaveroisina yhteistyössä maakuntatasolla (mikä on sitä, mikä suomessa on tulossa kuntapohjaksi). Eihän tuolla ole paljon eroa kuntauudistukseen, paitsi semmoinen tärkeä tekijä, että tuossa mallissa kunnilla on omat hallintaelimet jotka tekevät kuntalaisten mandaatilla hallintotyötä sekä kunta- että maakuntatasolla. Kuntauudistuksessa tuo kuntalaisten puheoikeus katoaa ja tulevaisuudessa päätöksistä vastaa se vahvin, jolloin heikommat kärsivät, se ei ole demokratiaa, se on epädemokratiaa.
Kertoisitko missä mielestäsi on sellainen kuntamalli, joka vastaa nykyistä suomalaista mallia?
Yksinkertaisesti, kuntauudistuksen sijaan olisi pitänyt lähteä uudistamaan sosiaali- ja terveyslainsäädäntöä, koulutuslainsäädäntöä ja muita nykyään "retuperällä" olevia alueita koskien. Ei suinkaan hyökätä haarukan kanssa leijonan kimppuun.
Pelkällä sosiaali- ja terveyslainsäädännön uusimisella ei voida yhtään millään tavalla uudistaa nykyistä rahoitus- ja järjestämislainsäädäntöä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistaminen on muuten menossa samaan aikaan, sen pohjaraportti löytyy edellisestä viestistäni.



Ja ja lisää vielä kaupunkeja ollaan liittämässä Helsinkiin. Samoin ongelmakaupungit tilille miksi on lähetelty flunssapotilaita keskussairaalaan.

