Kuntauudistus

[Yabba]

Yritykset vievät työpaikkoja sinne, missä on työvoimaa, infrastruktuuria ja synergiaetuja. Ja sitä on kasvukeskuksissa. Kaikki mitä kaupunkitutkimuksesta tiedetään puhuu nimenomaan hajauttamista vastaan. Kaupungit ovat yksinkertaisesti tehokkaampi käyttämään resursseja ja tuottamaan tuotteita ja palveluja.

Ja kissan viikset, mitä luulet, jos yhteisövero olisi kasvukeskuksessa nykyinen ~25% ja ulkopuolella 15-20%, niin kumpaa yritys suosisi?
Toisekseen, miksi kasvukeskuksilla on nuo edut? Siksi koska yritykset pukkaavat toimintaansa sinne ja käänteisesti, jos yrityksiä tuettaisiin toimimaan muuallakin kuin kasvukeskuksissa, toisi niiden toiminta muuallekkin yhtälailla työvoimaa, työpaikkoja, infraa ja synergiaa, siinä ehkä menisi hetki (koska mitään ei ole valmiina taikaiskusta), mutta niin tapahtuisi ja tätä edesauttaisi se, että yrittäminen olisi halvempaa toisaalla. Tätä minä tarkoitin muilla sivuvaikutuksilla. Vai ignoroidaanko me nyt kaikki ne tutkimukset, joissa yli puolet vastaajista muuttaisi heti nykyiseltä kasvukeskusasuinalueeltaan takaisin kotikuntaansa mikäli sielä olisi töitä mitä tehdä?

Ja haluaisin saada sinulta tarkennuksen, jotta mitä tarkoitit tuolla tehokkuudella palveluiden ja tuotteiden tuottamisessa? Nimittäin kun seuraa uutisointia terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden jonoista ja odotusajoista, niin ne ongelmat tuntuu aina koskevan isoja kaupunkeja, kun esim. Helsingissä hammaslääkärinaikaa saa odottaa parhaimmillaan kuukausia, täällä sen saa tälle viikolle. Samoin valitetaan että kelan päätöksiä joutuu odottamaan kuukausia, täälä ne ovat tulleet parhaimmillaan samana päivänä. Eläinlääkäripalveluiden (esimerkiksi kahden kissan leikkuuttaminen, n. tunnin operaatio) osalta, riittää kun marssit vastaanotolle (eli ei tarvi varata aikaa). Ja siitä henkilökohtaisesta palvelusta nyt edes puhumattakaan, ainakin itseäni säväytti se, että eläinlääkäri muisti poikien nimet. Enkä ole täällä törmännyt kovin moneen asiakaspalvelijaan, jolla naama olisi ollut norsunelimellä, tai saanut huonoa palvelua (mikä tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus suuremmissa paikoissa).

Joten, yhtälailla voidaan kysyä että mitä nämä kaupunkitutkimukset sitten sanovat kaupunkien asuntopulasta, kustannusten noususta, henkisen hyvinvoinnin laskusta, psyykkisten ja fyysiten sairauksien kasvusta, juurettomuudesta, niistä tuhottoman pitkistä jonoista terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa. Entä elintarvike ja hyödykepulasta (hyvänä esimerkkinä vaikka se, ettei täältä loppunut voi missään vaiheessa, sitä oli aina saatavilla). Näihin ongelmiin yksi toimiva ja kestävä ratkaisu olisi hajauttaminen, se että haalitaan maa-alaa, rahaa ja palveluita naapurikunnilta on vain väliaikainen laastari, joka tulee pettämään alle kymmenessä vuodessa ja mitä sitten? Ollaan kohta taas just siinä tilanteessa missä ollaan nyt (ja joo, sitten taas nillitetään niistä 25 kunnasta, vaikka todellinen vika on epätasa-arvoisuudessa ja kahtiajakautuneisuudessa).

Eli, lyhyellä aikavälillä kaupungillistaminen ja keskittäminen näyttää ja ehkä jopa on parempi (ainakin halvempi) ratkaisu, mutta pitkällä aikavälillä se on täysin jotain muuta. Pitkällä aikavälillä ja kestävältä kannalta katsottuna väestön tasaaminen ja jakautuminen tasaisesti koko Suomen pinta-alalle olisi parempi ratkaisu, kuin se, että 95% prosenttia väestöstä tungettaisiin 4-6 kasvukeskukseen (ja 60-75% näistäkin Helsinkiin), samalla autioittaen ja epätasa-arvoittaen koko muun Suomen.

[Aranwe]

Tätä kuvaa kun katsoo, niin lienee melko selvää, että jotain on tehtävä.

[LazyBastard]

Ja kissan viikset, mitä luulet, jos yhteisövero olisi kasvukeskuksessa nykyinen ~25% ja ulkopuolella 15-20%, niin kumpaa yritys suosisi?

Sitä, missä sillä on pitkällä aikavälillä parhaat toimintaedellytykset. Verotus voi muuttua vaikka seuraavalla vaalikaudella toisenlaiseksi, joten siihen ei yksinkertaisesti ole luottamista.

Ja yrityksien on jo nyt halpaa tulla haja-asutusalueelle, esimerkiksi tilat saa suurinpiirtein ilmaiseksi, kun niistä joutuu kaupungissa maksamaan maltaita. Punainen matto levitetään eteen. Jostakin syystä suuri osa yrityksistä haluaa silti toimia kasvukeskuksissa.

Toisekseen, miksi kasvukeskuksilla on nuo edut? Siksi koska yritykset pukkaavat toimintaansa sinne ja käänteisesti, jos yrityksiä tuettaisiin toimimaan muuallakin kuin kasvukeskuksissa, toisi niiden toiminta muuallekkin yhtälailla työvoimaa, työpaikkoja, infraa ja synergiaa, siinä ehkä menisi hetki (koska mitään ei ole valmiina taikaiskusta), mutta niin tapahtuisi ja tätä edesauttaisi se, että yrittäminen olisi halvempaa toisaalla. Tätä minä tarkoitin muilla sivuvaikutuksilla. Vai ignoroidaanko me nyt kaikki ne tutkimukset, joissa yli puolet vastaajista muuttaisi heti nykyiseltä kasvukeskusasuinalueeltaan takaisin kotikuntaansa mikäli sielä olisi töitä mitä tehdä?

Niin, miksi siis yritys muuttaisi jonnekin, jossa ei ole asioita, joita se tarvitsee?

Ja haluaisin saada sinulta tarkennuksen, jotta mitä tarkoitit tuolla tehokkuudella palveluiden ja tuotteiden tuottamisessa? Nimittäin kun seuraa uutisointia terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden jonoista ja odotusajoista, niin ne ongelmat tuntuu aina koskevan isoja kaupunkeja, kun esim. Helsingissä hammaslääkärinaikaa saa odottaa parhaimmillaan kuukausia, täällä sen saa tälle viikolle. Samoin valitetaan että kelan päätöksiä joutuu odottamaan kuukausia, täälä ne ovat tulleet parhaimmillaan samana päivänä. Eläinlääkäripalveluiden (esimerkiksi kahden kissan leikkuuttaminen, n. tunnin operaatio) osalta, riittää kun marssit vastaanotolle (eli ei tarvi varata aikaa). Ja siitä henkilökohtaisesta palvelusta nyt edes puhumattakaan, ainakin itseäni säväytti se, että eläinlääkäri muisti poikien nimet. Enkä ole täällä törmännyt kovin moneen asiakaspalvelijaan, jolla naama olisi ollut norsunelimellä, tai saanut huonoa palvelua (mikä tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus suuremmissa paikoissa).

Pitkäaikainen kaupunkitutkimus kertoo, että esimerkiksi 400 000 asukkaan kaupunki tuottaa 15% enemmän 15% vähemmillä resursseilla kuin kaksi 200 000 asukkaan kaupunkia. Ja tämä etu skaalautuu. Siitä ei ole epäselvyyttä.

En kiellä, etteikö isojen kaupunkien sosiaali- ja terveystoimissa olisi jonoja (ja on pientenkin). Toisaalta ne tekevät taas sellaisia asioita, joihin pienillä kunnilla ei ole mitään mahdollisuuksia. Esimerkiksi kehitysvammaisten työllistämisessä Helsinki on valovuosia edellä muuta maata. Näiden vertailu on aika hankalaa.

Kelan päätökset voidaan itseasiassa tehdä missä vaan Kelassa. En ole huomannut asiakaspalvelussa suuria eroja kaupungin ja maaseudun välillä.

Joten, yhtälailla voidaan kysyä että mitä nämä kaupunkitutkimukset sitten sanovat kaupunkien asuntopulasta, kustannusten noususta, henkisen hyvinvoinnin laskusta, psyykkisten ja fyysiten sairauksien kasvusta, juurettomuudesta, niistä tuhottoman pitkistä jonoista terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

Niin, mitä ne mielestäsi näistä sanovat?

Entä elintarvike ja hyödykepulasta (hyvänä esimerkkinä vaikka se, ettei täältä loppunut voi missään vaiheessa, sitä oli aina saatavilla). Näihin ongelmiin yksi toimiva ja kestävä ratkaisu olisi hajauttaminen, se että haalitaan maa-alaa, rahaa ja palveluita naapurikunnilta on vain väliaikainen laastari, joka tulee pettämään alle kymmenessä vuodessa ja mitä sitten? Ollaan kohta taas just siinä tilanteessa missä ollaan nyt (ja joo, sitten taas nillitetään niistä 25 kunnasta, vaikka todellinen vika on epätasa-arvoisuudessa ja kahtiajakautuneisuudessa).

Kuka haalii rahaa ja mistä. Ympäryskunnat kaatuisivat samantien, jos keskuskaupunkia ei olisi ja muuttotappiokunnat kuolisivat, jos valtio ei avustaisi. Ja kyllä kuntauudistuksessa on ennen kaikkea edelleen kyse siitä, että miten palvelut voidaan järjestää tulevaisuudessa. Aranwe jo postasikin asiaan liittyvän kartan.

Eli, lyhyellä aikavälillä kaupungillistaminen ja keskittäminen näyttää ja ehkä jopa on parempi (ainakin halvempi) ratkaisu, mutta pitkällä aikavälillä se on täysin jotain muuta. Pitkällä aikavälillä ja kestävältä kannalta katsottuna väestön tasaaminen ja jakautuminen tasaisesti koko Suomen pinta-alalle olisi parempi ratkaisu, kuin se, että 95% prosenttia väestöstä tungettaisiin 4-6 kasvukeskukseen (ja 60-75% näistäkin Helsinkiin), samalla autioittaen ja epätasa-arvoittaen koko muun Suomen.

MIhin perustat tämän näkemyksesi? Talouden moottoreita ovat kaikkialla kasvukeskukset, lisäksi erilaiset palvelut on niissä huomattavan paljon helpompaa järjestää kuin haja-asutusalueilla. Itsekin kannatin esimerkiksi valtion toimintojen alueellistamista, mutta sen tulokset ovat olleet surkeat. Ei dynaaminen systeemi määräämällä muutu.

[Lyyra]

Aranwen kuvaa yritin minäkin hakea jostain muutama aika sitten, mutta en sitten löytänyt muualta kuin omista opiskelutiedostoistani. Se, ja vastaavan näköinen sinisävyinen ikäkartta kertovat kyllä karua tarinaa.

[Yabba]

Olenko minä sanonut että mitään ei saisi tehdä? Edelleenkin, onko kuntauudistus todellakin ainoa keino korjata tuo asia? Suoraan sanottuna, tuo kartta puhuu karua kieltä, se on tosi, mutta ainoa mitä tuo kuntauudistus tekee, on se, että se siirtää ongelmaa eteenpäin, kunnat velkaantuvat edelleen, nyt niitä ei vaan ole niin paljon. Pitemmän päälle se ei kannata ja kuten jo aiemmin sanoin, olemme kymmenessä vuodessa tässä samassa tilanteessa. Se mitä pitäisi tehdä on saada tuo huoltosuhde jakautumaan tasaisemmin, eikä se kuntauudistuksella onnistu. Se, missä kuntauudistus onnistuu, on kahtiajaon ja keskuslähtöisen johtamisen vahvistaminen ja poliittisen vaikutusmahdollisuuden heikkeneminen. Ja nämä ovat huomattavasti suurempia ongelmia tässä maassa kuin se että meillä on liikaa kuntia.

Hienointahan tässä koko paskassa on oikeasti se, että kuntauudistuksen voisi toteuttaa myös siten, että kunnat säilyisivät alueellisina hallintoyksikköinä, mutta ne rahareiät siirrettäisiin ylemmälle yhteisöhallintoyksikölle (tästä eteenpäin maakunta). Tokin tässä olisi se miinuspuoli, että kasvukeskukset eivät saakkaan itselleen suoraa kontaktia ympäryskuntien verotuloihin, tosin jos nämä palveluihin käytettävät rahat tulevat maakunnalle kuntatason sijaan, kaikki siihen kuuluvat kunnat hyötyvät siitä. Toisaalta, verotus voitaisiin myös hoitaa maakuntatasolla, jolloin maakunta hallitsee budjettia ja sen käyttöä. Samoin maakunta hallitsee koko maakunnan laajuiset palvelut, toimintot ja hallinnon, kun taas kuntataso hoitaa paikallispolitiikan ja paikallisen edunvalvonnan. Eli toisin kuin kuntauudistuksessa, tässä maakuntamallissa kuntalaisten demokratinen vaikutusmahdollisuus säilyy, toisaaltaan myös maakuntahallinnossa on parempi tietoisuus (ja halu vaikuttaa) koko maakunnan alueesta, ei pelkästään siitä alueesta, jolla olisi kuntahallinnossa haalinut itselleen vallan.

"Maakuntauudistus" toimisi aivan yhtä hyvin kuin kuntauudistuskin (eli kusessa ollaan kymmenessä vuodessa), mutta se olisi suomalaisille ja kunnille huomattavasti demokraattisempi ratkaisu ja mikä täkeintä, jos se ei toimi, niin siitä on helpompi päästä eroon. Samalla sen avulla voitaisiin "testata" kuntauudistuksen toimivuutta käytännössä.

MIhin perustat tämän näkemyksesi?

Perustan näkemykseni siihen, että kuntauudistus ei muuta epätasapainoista ikäjakaumaa tai hoitosuhdetta. Samalla keskittäminen toimii itseään ruokkivana pyöränä joka keskittää työt ja työntekijät ja ihmiset kasvukeskuksiin, autioittaen näin maaseudun, jolloin kymmenessä vuodessa ollaan taas tässä tilanteessa, superkunnat rahoittavat itseään lainoilla ja velkaantuvat jotta saavat palvelut toimimaan, ratkaisuksi nähdään jälleen kuntien kasvattaminen, jonka jälkeen meillä on käsissä hyperkuntia (25), jotka jälleen pyörivät sen kymmenen vuotta miten kuten. Tämän jälkeen ollaankin jo vuodessa 2030 ja taas samat ongelmat, ja jälleen ne ratkaistaan samalla kaavalla, minkä jälkeen meillä on luultavasti ne viisi kuntaa (Helsinki, Pirkanmaa, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu) ja tästä seuraakin sitten se kauan odotettu romahdus.

Lyhyesti sanottuna, oli se kasvumoottori ja veturi minkälainen tahansa, jos se on alusta asti ollut rikki, ei sen kasvattaminen sitä ehjäksi tee.

Ei dynaaminen systeemi määräämällä muutu.

Tämä lausahdus pätee muuten täysin myös kuntauudistukseen. Ainoat jotka siinä voittavat, ovat kasvukeskukset mitkä saavat lisää veronmaksajia ja maa-alaa (kaavoitusaluetta) joista sillä on ollut pula ja tietysti ne "vapaamatkustajansa".

[LazyBastard]

Olenko minä sanonut että mitään ei saisi tehdä? Edelleenkin, onko kuntauudistus todellakin ainoa keino korjata tuo asia? Suoraan sanottuna, tuo kartta puhuu karua kieltä, se on tosi, mutta ainoa mitä tuo kuntauudistus tekee, on se, että se siirtää ongelmaa eteenpäin, kunnat velkaantuvat edelleen, nyt niitä ei vaan ole niin paljon. Pitemmän päälle se ei kannata ja kuten jo aiemmin sanoin, olemme kymmenessä vuodessa tässä samassa tilanteessa. Se mitä pitäisi tehdä on saada tuo huoltosuhde jakautumaan tasaisemmin, eikä se kuntauudistuksella onnistu. Se, missä kuntauudistus onnistuu, on kahtiajaon ja keskuslähtöisen johtamisen vahvistaminen ja poliittisen vaikutusmahdollisuuden heikkeneminen. Ja nämä ovat huomattavasti suurempia ongelmia tässä maassa kuin se että meillä on liikaa kuntia.

Ja ainoa tapa pienille paikkakunnille selvitä huoltosuhteen heikkenemisestä on toimia isommissa yksiköissä, joissa demografia on erilainen. Tämä tulee erityisen hyvin ilmi täällä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa melkein vierekkäin on Suomen nuorimpia kuntia ja sitten erittäin ikääntyneitä kuntia. Pahimpia muuttotappioalueita tämä ei pelasta, mutta eipä niitä pelasta mikään maakunnallinenkaan malli.

Samoin Oulussa on jo nyt näkynyt se, että Ylikiimingin liityttyä Ouluun on siellä ollut mahdollista tehdä sellaisia investointeja, johon Ylikiimingillä itsellään ei ikinä olisi ollut varaa.

Hienointahan tässä koko paskassa on oikeasti se, että kuntauudistuksen voisi toteuttaa myös siten, että kunnat säilyisivät alueellisina hallintoyksikköinä, mutta ne rahareiät siirrettäisiin ylemmälle yhteisöhallintoyksikölle (tästä eteenpäin maakunta). Tokin tässä olisi se miinuspuoli, että kasvukeskukset eivät saakkaan itselleen suoraa kontaktia ympäryskuntien verotuloihin, tosin jos nämä palveluihin käytettävät rahat tulevat maakunnalle kuntatason sijaan, kaikki siihen kuuluvat kunnat hyötyvät siitä. Toisaalta, verotus voitaisiin myös hoitaa maakuntatasolla, jolloin maakunta hallitsee budjettia ja sen käyttöä. Samoin maakunta hallitsee koko maakunnan laajuiset palvelut, toimintot ja hallinnon, kun taas kuntataso hoitaa paikallispolitiikan ja paikallisen edunvalvonnan. Eli toisin kuin kuntauudistuksessa, tässä maakuntamallissa kuntalaisten demokratinen vaikutusmahdollisuus säilyy, toisaaltaan myös maakuntahallinnossa on parempi tietoisuus (ja halu vaikuttaa) koko maakunnan alueesta, ei pelkästään siitä alueesta, jolla olisi kuntahallinnossa haalinut itselleen vallan.

"Maakuntauudistus" voisi toimia aivan yhtä hyvin kuin kuntauudistuskin (eli kusessa ollaan kymmenessä vuodessa), mutta se olisi suomalaisille ja kunnille huomattavasti demokraattisempi ratkaisu ja mikä täkeintä, jos se ei toimi, niin siitä on helpompi päästä eroon. Samalla sen avulla voitaisiin "testata" kuntauudistuksen toimivuutta käytännössä.

Maakuntamalli olisi ihan mahdollinen malli myöskin. Kuten sanoin, Keskustalla oli tällainen (aluekunta)ajatus 2000-luvun puolessavälissä. Keskustan oma kuntaväki torppasi sen. Minkäs teet, kun kukaan ei kannata tällaista mallia.

Kainuussahan tätä kokeiltiin, mutta se kokeilu on jo hajoamassa.

Perustan näkemykseni siihen, että kuntauudistus ei muuta epätasapainoista ikäjakaumaa tai hoitosuhdetta. Samalla keskittäminen toimii itseään ruokkivana pyöränä joka keskittää työt ja työntekijät ja ihmiset kasvukeskuksiin, autioittaen näin maaseudun, jolloin kymmenessä vuodessa ollaan taas tässä tilanteessa, superkunnat rahoittavat itseään lainoilla ja velkaantuvat jotta saavat palvelut toimimaan, ratkaisuksi nähdään jälleen kuntien kasvattaminen, jonka jälkeen meillä on käsissä hyperkuntia (25), jotka jälleen pyörivät sen kymmenen vuotta miten kuten. Tämän jälkeen ollaankin jo vuodessa 2030 ja taas samat ongelmat, ja jälleen ne ratkaistaan samalla kaavalla, minkä jälkeen meillä on luultavasti ne viisi kuntaa (Helsinki, Pirkanmaa, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu) ja tästä seuraakin sitten se kauan odotettu romahdus.

Kyllä se esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla nimenomaan muuttaisi epätasapainoista ikäjakaumaa ja myös hoitosuhdetta. Jos et ole huomannut, niin vastustat kuntauudistusta niillä asioilla, jotka tapahtuvat nykyisessä kuntajärjestelmässä. Maaseutu autioituu, tätä ei muuta mikään uudistus, eikä maaseutua saada pakolla asutettua. Tuollainen mutuun perustuvat rommausajattelu ei kauhean kauas kanna.

Lyhyesti sanottuna, oli se kasvumoottori ja veturi minkälainen tahansa, jos se on alusta asti ollut rikki, ei sen kasvattaminen sitä ehjäksi tee.

Miksi se kasvumoottori olisi sen enempää rikki kuin tähänkään asti?

Tämä lausahdus pätee muuten täysin myös kuntauudistukseen. Ainoat jotka siinä voittavat, ovat kasvukeskukset mitkä saavat lisää veronmaksajia ja maa-alaa (kaavoitusaluetta) joista sillä on ollut pula ja tietysti ne "vapaamatkustajansa".

Dynaamisella systeemillä tarkoitin sitä, että kasvupaikkakunnat vetävät ihmisiä, koska niissä on sellaisia palveluja joita ihmiset haluavat. Tätä ei mikään uudistus muuta.

[Yabba]

Pahimpia muuttotappioalueita tämä ei pelasta, mutta eipä niitä pelasta mikään maakunnallinenkaan malli.

Niin, tätähän minä tarkoitin => tämä uudistus eikä valtion toiminta muutenkaan edes yritä tehdä tälle asialle mitään. Eli suomeksi, ongelman aiheuttaja jää koskemattomaksi ja sen päälle vain pukataan kosmeettista hoitoa jotta asiat näyttävät hetken paremmilta. Ja kyllä voi asialle tehdä jotain, esimerkiksi se, että pyrittäisiin linjauksilla rakentamaan suomeen lisää kasvukeskuksia jotka jakautuisivat tasaisemmmin tähän maahan esim. Rovaniemi, Kajaani, Joensuu, Mikkeli ja Lappeenranta.

Kainuussahan tätä kokeiltiin, mutta se kokeilu on jo hajoamassa.

Koska kokeilun aikaväli päättyi eikä sille saatu lisää aikaa. Kokeilun kokonaisvaltaisista tuloksista en tiedä, mutta ainakin Sotkamolaiset ja Kuhmolaiset joita tunnen niin ovat olleet tyytyväisiä. Lisäksi ainakin osa Kainuun kunnista on pyrkinyt jatkamaan toimintaa myös jatkossa, samoin kuin markkinoimaan tätä ns. Kainuun mallia, mutta vastakaikua ei ole kuulunut ja syykin on nykyään selvillä.

Miksi se kasvumoottori olisi sen enempää rikki kuin tähänkään asti?

Kuten jo sanoin, jos se on ollut alusta asti rikki, ei se korjaannu sillä että naapureita yhdistetään kasvumoottoreihin. Vika on siinä, että kasvumoottoreita ei ole koskaan ollut tarpeeksi ja se, että ne ovat jakautuneet epätasa-arvoisesti.

[LazyBastard]

Pahimpia muuttotappioalueita tämä ei pelasta, mutta eipä niitä pelasta mikään maakunnallinenkaan malli.

Niin, tätähän minä tarkoitin => tämä uudistus eikä valtion toiminta muutenkaan edes yritä tehdä tälle asialle mitään. Eli suomeksi, ongelman aiheuttaja jää koskemattomaksi ja sen päälle vain pukataan kosmeettista hoitoa jotta asiat näyttävät hetken paremmilta. Ja kyllä voi asialle tehdä jotain, esimerkiksi se, että pyrittäisiin linjauksilla rakentamaan suomeen lisää kasvukeskuksia jotka jakautuisivat tasaisemmmin tähän maahan esim. Rovaniemi, Kajaani, Joensuu, Mikkeli ja Lappeenranta.

Mikään ei tällä hetkellä estä näitä kaupunkeja houkuttelemasta yrityksiä, jostakin syystä ne eivät ole siinä onnistuneet samalla tavalla kuin muualla. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla yrityksiä on ja työttömyys on matalaa.

Koska kokeilun aikaväli päättyi eikä sille saatu lisää aikaa. Kokeilun kokonaisvaltaisista tuloksista en tiedä, mutta ainakin Sotkamolaiset ja Kuhmolaiset joita tunnen niin ovat olleet tyytyväisiä. Lisäksi ainakin osa Kainuun kunnista on pyrkinyt jatkamaan toimintaa myös jatkossa, samoin kuin markkinoimaan tätä ns. Kainuun mallia, mutta vastakaikua ei ole kuulunut ja syykin on nykyään selvillä.

Jos olet seurannut tilannetta, niin olet varmaan huomannut, että se kaatui kuntien keskinäiseen riitelyyn. Osa kunnista sanoutui irti maakuntamallista ja se kaatui siihen.

Kuten jo sanoin, jos se on ollut alusta asti rikki, ei se korjaannu sillä että naapureita yhdistetään kasvumoottoreihin. Vika on siinä, että kasvumoottoreita ei ole koskaan ollut tarpeeksi ja se, että ne ovat jakautuneet epätasa-arvoisesti.

Suomessa ei sellaista hyvinvointia ole ollut koskaan menneisyydessä kuin mitä on nyt, eli jotakin kasvua luultavasti on tapahtunut. Kuten sanoin, dynaamista systeemiä ei muuteta määräämällä. Yritykset eivät lähde maakuntiin, jos niille ei ole siitä pitkäaikaista selkeää hyötyä. Verotus ei tällaiseksi riitä, koska se muuttuu kulloinkin vallassa olevan hallituksen mukaan.

[LazyBastard]

Kappas, Seinäjoella kuntien yhdistyminen on säästänyt miljoonia, koska päällikkötason virkoja on voitu vähentää. Kunnanjohtajaa ja kunnanvirastoa kun ei täydy enää olla joka pitäjässä.

Neljältä kunnalta Seinäjoelle periytynyt päällekkäinen hallinto on keventynyt sitä mukaa, kun virkamiehiä on siirtynyt eläkkeelle. Täyttämättä on jätetty suuri määrä päällikkövirkoja.

Sivuun on siirretty Seinäjoen kaupungin kansliapäällikön Raija Rannan mukaan parikymmentä hallinnon virkaa. Säästöä on syntynyt jokaisesta.

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/ ... oella.aspx