LazyBastard kirjoitti:Yritykset vievät työpaikkoja sinne, missä on työvoimaa, infrastruktuuria ja synergiaetuja. Ja sitä on kasvukeskuksissa. Kaikki mitä kaupunkitutkimuksesta tiedetään puhuu nimenomaan hajauttamista vastaan. Kaupungit ovat yksinkertaisesti tehokkaampi käyttämään resursseja ja tuottamaan tuotteita ja palveluja.
Ja kissan viikset, mitä luulet, jos yhteisövero olisi kasvukeskuksessa nykyinen ~25% ja ulkopuolella 15-20%, niin kumpaa yritys suosisi?
Toisekseen, miksi kasvukeskuksilla on nuo edut? Siksi koska yritykset pukkaavat toimintaansa sinne ja käänteisesti, jos yrityksiä tuettaisiin toimimaan muuallakin kuin kasvukeskuksissa, toisi niiden toiminta muuallekkin yhtälailla työvoimaa, työpaikkoja, infraa ja synergiaa, siinä ehkä menisi hetki (koska mitään ei ole valmiina taikaiskusta), mutta niin tapahtuisi ja tätä edesauttaisi se, että yrittäminen olisi halvempaa toisaalla. Tätä minä tarkoitin muilla sivuvaikutuksilla. Vai ignoroidaanko me nyt kaikki ne tutkimukset, joissa yli puolet vastaajista muuttaisi heti nykyiseltä kasvukeskusasuinalueeltaan takaisin kotikuntaansa mikäli sielä olisi töitä mitä tehdä?
Ja haluaisin saada sinulta tarkennuksen, jotta mitä tarkoitit tuolla tehokkuudella palveluiden ja tuotteiden tuottamisessa? Nimittäin kun seuraa uutisointia terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden jonoista ja odotusajoista, niin ne ongelmat tuntuu aina koskevan isoja kaupunkeja, kun esim. Helsingissä hammaslääkärinaikaa saa odottaa parhaimmillaan kuukausia, täällä sen saa tälle viikolle. Samoin valitetaan että kelan päätöksiä joutuu odottamaan kuukausia, täälä ne ovat tulleet parhaimmillaan samana päivänä. Eläinlääkäripalveluiden (esimerkiksi kahden kissan leikkuuttaminen, n. tunnin operaatio) osalta, riittää kun marssit vastaanotolle (eli ei tarvi varata aikaa). Ja siitä henkilökohtaisesta palvelusta nyt edes puhumattakaan, ainakin itseäni säväytti se, että eläinlääkäri muisti poikien nimet. Enkä ole täällä törmännyt kovin moneen asiakaspalvelijaan, jolla naama olisi ollut norsunelimellä, tai saanut huonoa palvelua (mikä tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus suuremmissa paikoissa).
Joten, yhtälailla voidaan kysyä että mitä nämä kaupunkitutkimukset sitten sanovat kaupunkien asuntopulasta, kustannusten noususta, henkisen hyvinvoinnin laskusta, psyykkisten ja fyysiten sairauksien kasvusta, juurettomuudesta, niistä tuhottoman pitkistä jonoista terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa. Entä elintarvike ja hyödykepulasta (hyvänä esimerkkinä vaikka se, ettei täältä loppunut voi missään vaiheessa, sitä oli aina saatavilla). Näihin ongelmiin yksi toimiva ja kestävä ratkaisu olisi hajauttaminen, se että haalitaan maa-alaa, rahaa ja palveluita naapurikunnilta on vain väliaikainen laastari, joka tulee pettämään alle kymmenessä vuodessa ja mitä sitten? Ollaan kohta taas just siinä tilanteessa missä ollaan nyt (ja joo, sitten taas nillitetään niistä 25 kunnasta, vaikka todellinen vika on epätasa-arvoisuudessa ja kahtiajakautuneisuudessa).
Eli, lyhyellä aikavälillä kaupungillistaminen ja keskittäminen näyttää ja ehkä jopa on parempi (ainakin halvempi) ratkaisu, mutta pitkällä aikavälillä se on täysin jotain muuta. Pitkällä aikavälillä ja kestävältä kannalta katsottuna väestön tasaaminen ja jakautuminen tasaisesti koko Suomen pinta-alalle olisi parempi ratkaisu, kuin se, että 95% prosenttia väestöstä tungettaisiin 4-6 kasvukeskukseen (ja 60-75% näistäkin Helsinkiin), samalla autioittaen ja epätasa-arvoittaen koko muun Suomen.

