luettu, luettavana, luettavaksi?

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Tr*ina » To 15 Syys 2011 14:21

Laskin juuri käsistäni Peter Hoegin uusimman kirjan Norsunhoitajien lapset. Yliampuvaa tai ei, mutta juuri nyt minusta tuntuu, että tämä on paras kirja mitä missään on kirjoitettu tällä vuosisadalla.

En halua sanoa kirjasta juuri mitään, kehoitan vain lukemaan ja ihastumaan. Naurulihaksille on käyttöä, lupaan!


Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Alaa Al-Aswaanin uutuskirja Chicagolaisittain on myös hyvä. Vasta kirjan luettuani tuntui, että ymmärsin, mistä arabimaiden kansannousussa on kyse. Kirja kuvaa Amerikkaan muuttaneiden egyptiläisten elämää, mutta tulee sivunneeksi arabimaiden yhteiskuntien perusongelmia.
Juha Mieto: "Onnellisuus syntyy vuodenaikojen tarkkailusta."
Tr*ina
 
Viestit: 541
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 01:41

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Tr*ina » Ke 21 Syys 2011 00:51

Anna-Leena Härkösen Onnen tunti oli sellainen kirja, että se oli pakko lukea yhdessä päivässä. Kirjassa uusperhe ottaa kaksi sijaistalasta. He toivat kotiini maailman, josta en halunnut tietää mitään.

Luin kirjaa sydän sykkyrällä. Härkösen kirjoitustapa oikein imaisee samastumaan päähenkilöön, tässä tapauksessa perheen äitiin. Sijaislasten myötä äiti joutuu miettimään kantaan moneen asiaan, kantamaan huolta ja pelkoakin, mutta myös suurta iloa.

Itselleni aihepiiri on niin vieras kuin vain mikään maailmassa voi olla - ja ehkä siksi niin kiinnostava. Välillä kirjan emotionaalinen lasti tuntui raskaalta kantaa, mutta Härkönen osaa myös huumorin. Harvan suomalaisen kirjailijan teksti saa yhtä herevät naurut. Tosin sieltä huumorin takaakin puskee esille Härkösen tavaramerkki: nalkuttava moralisti. Tällä kertaa kukkahattutäti ei sentään pääse pääosaan.

Härkönen ei ole ollut Finlandia-ehdokkaan kertaakaan, olisiko nyt sen aika?

Hassua muuten. Niin Härkösen kuin Hoegin kirjasta löytyi sama lause. Lause kuuluu: Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus.



Ravisteleva oli myös Aravind Adigan Valkoinen tiikeri. Kirja oli suorastaan kammottava.

Kirjassa riksakuskin poika nousee miljönääriksi, tosin matkalle mahtuu monia uhrauksia. Kirjan Intia näyttäytyy julmana vallan rakennelmana.

Olen tyytyväinen, että luin kirjan nyt, kun Intian-matkani ovat jo takana päin. Jooga-hurmioituineilla ja Goa-bailaajille kirja on hurja reality-check.

Tämä kirja oli yksi 10 kirjaa rahasta -sarjan kirjoista. http://areena.yle.fi/video/1315207188080
Juha Mieto: "Onnellisuus syntyy vuodenaikojen tarkkailusta."
Tr*ina
 
Viestit: 541
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 01:41

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja theia » To 22 Syys 2011 12:50

Luettu:

Heinäkuu-syyskuu aikana on tullut luettua ihan hyvin:

Susan (?) O'Flanagan - Yours, Faitfully
Susan (?) O'Flanagan - Stand By Me
- Irkkuhömppää, ihan ok, ei mitään ihmeellistä. Kyllä ne nyt luki. Vähän ärsytti se naiskuva siellä.

Mark Haddon - Curious Incident of a Dog in Night Time
- ihan loistava, suosittelen ihan ehdottomasti. Käytöshäiriöinen poika kertoo tarinaa, kun löysi naapurin koiran pihaltaan murhattuna.

Jouni Hynynen - Kesämies
- turha. Kokoelma kesäkeikkajuttuja. Rakkaudella, Hynynen oli kuitenkin omalla tavallaan niin viiltävä, tää ei.

Juha Vuorinen - Veljekset Vaselin
- en yhtään digannut Vuorisen Juoppohullusta (yhtä kokeilin), mutta tää oli ihan ok. Kyllä se Vuorinen kirjoittaa osaa.

Charlaine Harris - Shakepear's Landlord
Charlaine Harris - Shakepear's Champion
Charlaine Harris - Shakepear's Christmas
- kyllä se Harris osaa. Muutaman tunnin kirjoja. Murhamysteerejä.

Elizabeth Kostova - the Swan Thieves
- ostin ihan sen perusteella, että the Historian oli aivan loistava, eikä tää pettänyt. Olin ihan ekasta sivusta lähtien koukussa, ja se oli luettava. Yks kesän lemppareista.

Tony Litt - Beatnikit
- se maksoi 2 Sammakossa, joten se päätyi ostoskoriin. Turha ostos. Takansytykettä.

Justin Cronin - the Passage
- seuraavaa osaa odotellessa...

Corey Taylor - Seitsemän kuolemansyntiä
- joo, olis tää voinut olla hyvä... 10 vuotta sitten. Omaelämäkertaa n. 2 sivua, loput paasausta syntien turhuudesta. Selkeesti kirjoitettu dorkalle jenkkiyleisölle. Paras osa alkuperäinen epilogi.

George R. R. Martin - Game of Thrones
- vaihteleva kirja - välillä piti otteessaan, välillä meinasin jättää kesken (tosin mä en ikinä jätä kirjaa kesken). Lopussa kuitenkin mietin, että pakko lukea seuraavakin osa. Ei kuitenkaan ehkä niin hyvä kun muut on hehkuttaneet.

Tuomas Vimma - Gourmet
- se maksoi vaan 3 , joten päätin kokeilla. Toinen oli IMHO ihan paska, vaikkakin jonkun verran olin tykännyt Helsinki 12:ta. Gourmet oli ihan... ok.

Audrey Niffenegger - Hänen varjonsa tarina
- ei lähelläkään Aikamatkustajan vaimoa, mutta muuten ihan ok.

Joe Hill - Sarvet
- TYKKÄSIN. :sydän:

Luettavana:

Charlaine Harris - Shakepear's Trollop
Jeffrey Eugenides - the Virgin Suicides

Luettavaksi:

kaksi seuraavaa Songs of Fire and Ice -kirjaa. En muista nimiä. :keijo:
diamonds in the trees pentagrams in the night sky
Avatar
theia
Pahvi
 
Viestit: 3427
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:56
Paikkakunta: Sherwood

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja kmaria » To 22 Syys 2011 16:02

theia kirjoitti:Luettu:

Susan (?) O'Flanagan - Yours, Faitfully
Susan (?) O'Flanagan - Stand By Me
- Irkkuhömppää, ihan ok, ei mitään ihmeellistä. Kyllä ne nyt luki. Vähän ärsytti se naiskuva siellä.


Kirjailija on Sheila O'Flanagan :tilt:

Luettu:
Chris Cleave: Little Been tarina
Olin lukenut kirjasta muutaman hyvin positiivisen arvion, joten odotukset olivat korkealla. Nyt huomasin, että täällä olikin Tr*inalta aika erilainen arvio, ja loppujen lopuksi olen kyllä samoilla linjoilla. Olihan kirja hyvä, mutta jossain keskivaiheilla tarinaan tuli liikaa tavanomaista ihmissuhdehuttua. Loppua kohti taas parani, mutta kokonaisuudessaan jäi vain ok fiilis, vaikka alkuasetelma oli mielenkiintoinen.

Joku mainitsi jokin aika sitten Anne Frankin päiväkirjan. Itse tutustuin aikoinaan Anne Frankin tarinaan Miep Giesin kirjan Anne Frank, suojattini kautta. Kirjoittaja on siis Frankien perhettä auttanut nainen. Luin kirjan taas pitkästä aikaa, ja se koskettaa kyllä joka lukukerralla, vaikka tiedän tapahtumien kulun. Kirjasta saa kuvaa siitä, millaista on asua miehitetyssä valtiossa ja miten isoilla ja pienilläkin keinoilla koitetaan taistella miehittäjiä ja heidän mielivaltaansa vastaan.

Viime kuukausien aikana olen lukenut myös tosi paljon dekkareita: suomalaisista Eppu Nuotiota, Outi Pakkasta, Marko Kilpeä ja Harri Nykästä ja muualta Donna Leonia, Alexandra Marininaa, Mari Jungstedtia jne.

Luettavana:
Mari Jungstedtin Meren hiljaisuudessa

Luettavaksi:
Laskin eilen, että kirjahyllyssäni on yhteensä lähes 40 kirjaa, joita en ole lukenut, puolet omia ja puolet kirjastosta. :O: Pitäisi ehkä rajoittaa kirjojen ostelemista ja kirjastossa käymistä... Eikä mun pitäisi lukea tätäkään ketjua, kun mielenkiintoisten kirjojen lista vaan kasvaa. :P Jatkan varmaankin suman purkamista näistä: Riikka Pulkkinen: Totta, Siri Huvstedt: Lumous, Jo Nesbo: Punarinta ja Neil Gaiman: Unohdetut jumalat .
kmaria
 
Viestit: 430
Liittynyt: Su 04 Touko 2008 23:44

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja theia » To 22 Syys 2011 16:09

kmaria kirjoitti:
theia kirjoitti:Luettu:

Susan (?) O'Flanagan - Yours, Faitfully
Susan (?) O'Flanagan - Stand By Me
- Irkkuhömppää, ihan ok, ei mitään ihmeellistä. Kyllä ne nyt luki. Vähän ärsytti se naiskuva siellä.


Kirjailija on Sheila O'Flanagan :tilt:

Achsoo! Joku ässällä alkava, sen muistin. En ollut kirjannut itselleni kun sukunimen enkä "jaksanut" guugeloidakaan :virne:
diamonds in the trees pentagrams in the night sky
Avatar
theia
Pahvi
 
Viestit: 3427
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:56
Paikkakunta: Sherwood

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Kibaya » Su 09 Loka 2011 18:21

Pentti Haanpäätä aion hakea kirjastosta aivan välittömästi kun vaan töiltäni ehdin!
Viikonloppuna tuli luettua pätkä ja kieli oli käsittämättömän kaunista!
Voi aaah! :tipahdus:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6760
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja LazyBastard » Ma 24 Loka 2011 12:42

Luettu:
Kuva
Max Brooks: World War Z: An Oral History of the Zombie War
Mukafaktateos sodasta Zombieta vastaan. Varsin viihdyttävä tapaus.

Luettavana:
Kuva
Maddox: The Alphabet of Manliness
The Best Page of the Universen pitäjän poliittisesti epäkorrekti teos. Ennalta-arvattava ja sisältöönsä nähden aika tylsän oloinen.

Luettavaksi:
Kuva
David Brin: The Postman
Elokuva ei ole kovasti kehuja saanut, mutta kirjan pitäisi olla hyvä.
Et in Arcadia ego.
Avatar
LazyBastard
 
Viestit: 737
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 12:49

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja päivänpolttaja » Ma 24 Loka 2011 19:45

Jonathan Littell: Hyväntahtoiset

Tämähän on se maailmalla paljon kohistu kuvitteellinen SS-upseerin muistelmateos. Täytyy sanoa, että väkivaltaisin ja brutaalein kirja, jota olen lukenut. Hyväntahtoisia ei voi lukea kuin muutaman sivun kerrallaan, koska sitä hirveyksien laatua ja määrää ei kestä kuin pala palalta. Toisaalta kirja sinällään on paksuudestaan huolimatta nopealukuista tekstiä. Missään nimessä tätä ei pidä lukea viimeksi ennen nukkumaanmenoa. Tosi pysäyttävä, raaka ja ajatuksia herättävä kirja. Googlettamalla löytyy lisää teoksesta.
Meillä on kuule kaikilla rajoitteemme. :keijo:
päivänpolttaja
 
Viestit: 1044
Liittynyt: Su 26 Huhti 2009 22:58

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Kibaya » Ti 20 Joulu 2011 21:14

Kävin kirjastossa :keijo:

Tällä hetkellä luen Tess Gerritsenin Luutarhaa iltapalana.
Tosi kevyttä semmoset kaksitasoiset tarinat, jotka kuitenkin nivoutuvat toisiinsa vuosikymmenten aikaerosta huolimatta. Mutta on hyvä kirja. Tykkään Gerritsenistä muutenkin.

Nyt tossa pinossa on Pirkko Saision näytelmiä ja yksi Tuomas Parkkinen.
Ohjaaja Valmistautuu-teos, joka oli ihan vaan "kiva kansi"-meiningillä.
Vaara vaanii kattilassa - Aitoa Ruokaa tekijöiden toinen painava sana ruoka- ja elintarviketeollisuudesta ja ruuasta nyt ylipäätään.
Reiki & Karuna. Koska jos sieltä saisin vastauksia muutamaan mua syvästi askarruttavaan kysymykseen.
Tunnetreenillä tasapainoon ja Väriterapia. ^ samaa tarkoitusta varten.
Parantavat pisteet ja intialaisen päähieronnan kirjat. Perusoppien tarkistus menossa, kun omat taidot epäilyttää.
Alexander-tekniikka ja Parantavat kädet. Intuitio sanoi, että ne pitää ottaa :keijo:

Joulua odotellessa
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6760
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Lyyra » Ti 20 Joulu 2011 21:20

Onko tuo Reiki & Karuna se Matthew Swordin kirja? Se on muistaakseni ihan hyvä (paitsi viimeinen kappale :läps: ).
Mäkin voin koittaa vastailla jos sulla on niihin juttuihin liittyviä kyskiä? :tilt:
Lyyra
Digipahuus
 
Viestit: 8187
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 02:56

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Kibaya » Ti 20 Joulu 2011 22:25

Lyyra kirjoitti:Onko tuo Reiki & Karuna se Matthew Swordin kirja? Se on muistaakseni ihan hyvä (paitsi viimeinen kappale :läps: ).
Mäkin voin koittaa vastailla jos sulla on niihin juttuihin liittyviä kyskiä? :tilt:


On se. Ensisilmäyksellä vaikutti ihan mielenkiintoiselta ja sopii kyllä oikeastaan tosi hyvin tohon muuhun sarjaan noita kirjoja.
En kyllä tiedä avaako se mulle niitä kysymyksiä sen enempää, mutta katsotaan nyt.
Kyllä mä sitten kysyn. Jahka mä ensin yritän muotoilla kysymykset myös itselleni selkeiksi. Tähän mennessä ne kuulostsaa vaan friikkeilyltä ja mielenterveysosaston hörhöilyltä. Mutta kyllä noista vähän tulee tukea sille, etten mä ihan skitsahtamassa ole. Vielä. :keijo:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6760
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Suvi » Ma 02 Tammi 2012 21:35

Luettu:

Diane Chamberlain: Saran totuus
Tätä oli mienkiintoista lukea. Miten tulipalon seuraukset ja naisen katoaminen vaikuttavat ympärillä oleviin ihmisiin. Fiksusti kirjoitettu tarina useita kertojia käyttäen. Kannen perusteella teos näyttää ihan liikaa viihdekirjalta. :p Ei tämä kuitenkaan mikään ylivaikea kuitenkaan ollut, aika helppolukuinen.

Petronius Arbiter: Trimalkion pidot
Tästä oli latinan tunnilla puhetta ja päätin lukea tämän ihan yleissivistyksen vuoksi. Lisää mielenkiintoa toivat Kari Suomalaisen kuvitus, sekä suomentaja Edwin Linkomiehen selitykset kirjan lopussa, joita ilman olisin ollut suhtkoht pihalla teoksesta.

Muuten olen lukenut tosi vähän. Sain ainakin sen Simonin kissa- kirjan "luettua". Ei siinä paljon lukemista ollut, oikeastaan pelkkiä kuvia, mutta kiva se oli. :tilt: Aina kun olen yrittänyt aloittaa jotain vaikeampaa teosta on tehnyt mieli lukea vain jotain Asterixia, Pahkasikaa yms.

Sain sentään luettua jo toisen joululahjakirjani Varoitus! Älä niele nauloja - kummallisia käyttöohjeita, jonka olen jo pari kertaa lukenut läpi ja naureskellut. :virne:

Luettavana:

Don DeLillo: Alamaailma
Olen saanut jopa johdannon luettua. "Pelästyin" kun pelkässä johdannossa oli yli 60 sivua.

Mika Waltari: Valtakunnan salaisuus
Lainasin tämän samaan aikaan kirjastosta Trimalkion pitojen kanssa, ja olen joutunut uusimaan lainan jo kolme kertaa. Vaikka tykkäänkin Waltarista, tämä ei etene jostain syystä (tai etenee tosi huonosti). Puolet olen saanut jo luettua.

Luettavaksi:

Viime syksyn kirjamessuista lähtien Sakari Warsell: Georg Malstén - Suomen iskelmäkuningas (edelleen). Toivottavasti tämä on edes hyvä, kun se yli vuoden jo ollut tossa mun pöydällä ja odottanut vaan koska pääsen lukemaan sen. (Saankohan tuota ikinä aloitettua?) Ajattelin ensin lukea noi ohuemmat kirjat pois alta. :raps:
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6555
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja LazyBastard » To 05 Tammi 2012 13:31

Luettu:

Kuva
H.P. Lovecraft: At The Mountains of Madness (Omnibus 1)
Tuli hankittua näitä vanhan Cthulhu-miehen omnibusseja, kun halvalla sai. Kaava on monessa novellissa varsin samanlainen, mutta kyllä Lovecraft hyytäjänä toimii edelleen.

Luettavana:
Kuva
Antti Leikas: Melominen
Omintakeinen kirja siitä, mitä tapahtuu toimistolla ja kotona. Massiivisesta univajeesta kärsivä Jaakkola yrittää selvitä työstä ja kodista. Jopa hauska.

Luettavaksi:
Kuva
Barbara Ehrenreich: Smile or Die: How Positive Thinking Fooled America & The World
Nimensä mukaisesti teos vääränlaisen positiivisen ajattelun vaaroista.
Et in Arcadia ego.
Avatar
LazyBastard
 
Viestit: 737
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 12:49

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja damn » To 05 Tammi 2012 14:43

Luettu:

Nick Hornby- Hyvät ihmiset
Olen aloittanut tämän lukemisen ainakin pari kertaa ja tämä on aina jäänyt kesken. Kyse ei ole siitä, etten olisi kirjasta pitänyt, vaan lähinnä siitä, että viime aikoina lähes kaikki kirjat ovat jääneet kesken. Ei ole ollut aikaa, keskittymiskykyä tai mitään muutakaan(ennenhän luin kaikkein tylsimmätkin kirjat loppuun, en osannut jättää mitään kesken). Joululoma on kuitenkin siitä ihmeellistä aikaa, että silloin luen monta kirjaa alusta loppuun. Niimpä otin taas tämän kirjan käteeni ja lukaisin sen. Pidän Hornbyn kirjoitustyylistä todella paljon, eikä se taaskaan pettänyt. Tarina oli ihan ok, välillä sai nauraa kunnolla, mutta välillä henkilöhahmot olivat niin rasittavia, että jos he olisivat oikeita ihmisiä niin vähintäänkin ravistelisin niitä kunnolla. Jostain syystä loppu oli kuitenkin vähän pettymys, olisin toivonut jotain muuta.

Sujata Massey- Rei Shimura ja Helmenkalastaja, sekä Rei Shimura ja Samurain tytär
Nämä luin, koska tiesin näitten olevan täysin aivotonta hömppää ja kaipasin surkeaan jouluuni jotain viihdykettä. Pari päivää menikin oikein leppoisasti näitä lukiessa. Kerronnallisesti melkoista huttua, juonta ei nimeksikään ja miksi loppuratkaisut tapahtuvat niin nopeasti? Ensin jauhetaan monta sataa sivua sitä tarinaa/mysteeriä ja sitten parilla viimeisellä sivulla se mysteeri ratkeaa liian helposti. No, en minä odottanutkaan mitään kummempaa, joten sain mitä haluasin: pelkkää ajankulua. Tarinoistakaan ei näin jälkeenpäin enää muista mitään :sori: .


Luettavana:

Benjamin Kunkel- Jumissa
Sama juttu kuin sen Hornbyn kirjan kanssa, eli tämä on jäänyt kesken joskus vuosi sitten ja ajattelin nyt tässä lukuvimmassani lukea tämän loppuun.
Kirja siis kertoo 28-vuotiaasta miehestä, joka ei osaa päättää mitä haluaisi esim. elämältään, ihmissuhteiltaan, ihan pikkujutuiltakaan. Ja eräänä päivänä hän saa tilaisuuden kokeilla lääkettä, joka parantaa päättämättömyyden.
Osaan samaistua vähän turhankin hyvin päähenkilöön, sillä itsehän en osaa päättää mistään asioista ja en tiedä mitä elämällä pitäisi tehdä. Odotan siis mielenkiinnolla, mitä kirjassa seuraavaksi tapahtuu...
Fail, fail again, fail better.
Avatar
damn
 
Viestit: 1506
Liittynyt: Pe 08 Elo 2008 14:59

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja damn » Ma 16 Tammi 2012 00:09

Luettu:

Jussi T. Koski ja Saku Tuominen- Kuinka ideat syntyvät? Luovan ajattelun käsikirja

Lukaisin eilen tämän kirjan. Saatan käyttää sitä opinnäytetyön lähdekirjallisuutena, mutta olisin kyllä voinut lukea sen muutenkin. Omalla alalla olen aika puutunut ja kyllästynyt luovuuteen liittyviin juttuihin, kun välillä meillä vedetään asiat niin överiksi ja pitäisi olla super luova ja uusia hienoja ideoita pitäis syntyä jatkuvalla temmolla. Tämä kirja oli onneksi suunnattu myös ihmisille, jotka eivät ole luovia ja kannustaa sellaisiakin ihmisiä ajattelemaan ja ideoimaan. Lisäksi pohditaan, mitä luovuus ylipäänsä on, mistä saisi lisää aikaa ajatteluhetkiin ja miten ylipäänsä opetellaan ajattelemaan asioita. Mukavan kannustava kirja, jota oli leppoisa lukea. Tykkäsin etenkin kirjassa paljon käytetyistä siteerauksista, esim. "Fail, fail again, fail better" (näytelmäkirjailija Samuel Beckett). Kirja herätti paljon ajatuksia ja sai minut miettimään mm. ajankäyttöäni. Väitän usein, ettei minulla ole aikaa tehdä minulle tärkeitä asioita, kuten piirtäminen ja maalaaminen, mutta todellisuudessa minulla olisi vaikka kuinka monta tuntia aikaa päivässä käyttää noihin ja moniin muihin luovuutta vaativiin asioihin. Teen suurimman osan ajastani kaikkea turhaa, joka ei millään tavalla kehitä taitojani tai ajattelukykyäni. Ei tämä kirja varsinaisesti mitään uutta tarjonnut, mutta herätteli sellaisia ajatuksia, mitä ei aina tule mietittyä, kun pitää asioita niin itsestäänselvyyksinä.
Fail, fail again, fail better.
Avatar
damn
 
Viestit: 1506
Liittynyt: Pe 08 Elo 2008 14:59

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Suvi » To 19 Tammi 2012 23:27

Suvi kirjoitti:


Mika Waltari: Valtakunnan salaisuus
Lainasin tämän samaan aikaan kirjastosta Trimalkion pitojen kanssa, ja olen joutunut uusimaan lainan jo kolme kertaa. Vaikka tykkäänkin Waltarista, tämä ei etene jostain syystä (tai etenee tosi huonosti). Puolet olen saanut jo luettua.



Sainpas tämän viime viikolla vihdoinkin luettua. Tästä paistoi vähän liikaa läpi kristillinen näkökulma (vaikka kirjan juonessa kulki kuitenkin kristinuskon syntyhistoriaa) ja oli paikoin tosi raskasta luettavaa. Ja ei ollut muutenkaan mikään hirveän hyvä idea lukea tätä kun olin ihan totaaliväsynyt. Hyvää kirjassa oli kuitenkin päähenkilön pohdinta omasta uskostaan yms. ja kuitenkaan sitä kristillisyyttä ei tuputettu teoksessa ja ihmeteot yms. lukija myös pystyy selittämään järjellä. Tai jäi siis lukijan päätettäväksi, olivatko ne ihmetekoja vai ei. Mutta silti jotenkin häiritsi se kristillinen näkökulma liikaa.

Luettavana:
Kävin kirjastossa ja kirjastosta ei voi vaan lähteä lainaamatta sieltä jotain. :tilt:

William Shakespeare: Juhannusyön uni (Kesäyön unelma siis), Matti Rossin suomennos
Olen vasta esipuheessa. :keijo:
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6555
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Pascal Lemoix » Su 15 Huhti 2012 22:07

Johanna Sinisalon Enkelten verta oli oikein hyvä. Aluksi lukija on ihan kujalla, koska tpahtumat aukeavat vain eteenpäin lukemalla. Teos yhdistää normaalia kerrontaa ja blogimerkintöjä ja blogin kommentteja. Nettikeskustelua paperilla (linkit eivät toimi :keijo: ).

Aiheena on muun muassa mehiläisten suuri merkitys maailmantaloudelle, eläinten oikeudet, lihantuotanto ja sen sellaiset.

Tykkäsin. Lisäksi tämä oli varsin uusi teos (2011) ja oli mukava lukea esimerkiksi siitä, että perussuomalaiset ovat jo mukana siinä muodossa, kun he nykyään ovat.
"Tunne ei koskaan valehtele."
-Jorma Uotinen
Avatar
Pascal Lemoix
 
Viestit: 5211
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 00:54
Paikkakunta: L, Espoo

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Kibaya » Ma 14 Touko 2012 22:05

Luettavana:
Vitsaus-trilogian päätösosa, Yö Ikuinen (The Night Eternal)

Olen nyt puolessa välissä menossa.
Tykkään!
Koukuttavaa, koska on vain pakko saada tietää mitä tuleman pitää.
Mielestäni kirjailijat ovat myös onnistuneesti löytäneet historian ja uskontojen valossa uusia näkökulmia asioille.
Olen huomahtanut ajattelevani "voisiko se olla mahdollista?", jota ei tapahdu ihan aina.

Utelias sisaren 3.5-vuotias tytär tykkäsi kannesta. Olisi halunnut kuulla siitä pätkän iltasaduksi, mutta en heltynyt.
Sen sijaan luin hänelle päivällä pätkän juuri tuollaista historiallis-uskonnollista fiktio-kohtaa. Hänestä se oli kaunis tarina.
Kaunis tarina erilaisista asioista. Ei taida tyttö tulla uskomaan kimalteleviin vampyyreihin tulevaisuudessa :muahaha:

Onnekseni viimeinen osa ei (vielä) ole noussut pelottavuudessaan ensimmäisen kirjan alun tasolle. Se kun oli hyytävää kauhua.
Tässä olevan pelon vielä kestää, eikä ole tullut painajaisia.
Onneksi.
Vielä.
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6760
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja shaana » Pe 18 Touko 2012 10:30

Sain kaverilta pohjoiseen Paolo Coelhon Alkemistin.
Luin sen eilen yhdeltä istumalta.. Hitto, tuo kirja tiivisti omat ajatukset
ja sopi tähän elämänmuutokseen mitä mainioimmin. Tarttee vissiin lukea
lisää Coelhon kirjoituksia, olenpa ollut tietämätön.
Aurinko, sinä sanoit kun katselimme kuuta.
Avatar
shaana
Kuivaliha
 
Viestit: 1539
Liittynyt: To 24 Huhti 2008 23:19
Paikkakunta: Hangessa.

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja shaana » Ti 05 Kesä 2012 00:02

Tänään hain ja sain kirjastokortin- :virnu:

Nappasin hyllyistä jotain vain ottaakseni jotain, tarttui Paolo Coelhon Brida
ja Nicholas Evansin Suden läheisyys. Kortti toimi ja nyt on Brida työn alla.
Aurinko, sinä sanoit kun katselimme kuuta.
Avatar
shaana
Kuivaliha
 
Viestit: 1539
Liittynyt: To 24 Huhti 2008 23:19
Paikkakunta: Hangessa.

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Niina-Maria » Ke 06 Kesä 2012 08:11

Sain vihdoinkin käsiini Teppo Vapauden kirjoittaman Herra Ylpön sydän-kirjan.
Tähän mennessä olen kyllä tykännyt! :D
Dictum, factum.
Avatar
Niina-Maria
 
Viestit: 107
Liittynyt: Ti 03 Huhti 2012 11:40
Paikkakunta: Lahti

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Suvi » Ke 13 Kesä 2012 18:23

Olen lukenut tammikuun jälkeen aika paljon. :keijo:

Luettu:

William Shakespeare: Juhannusyön uni (Kesäyön unelma siis), Matti Rossin suomennos

Sujuva suomennos ja tätä oli kiva lukea. Tuli sekin luettua aika nopeasti. Tuli aika ajoittain viime kesän kesäteatterinäytös mieleen. which was nice. :tilt:

Katja Kettu: Kätilö

Apua, miten ahdistava kirja. :friikki: Etenkin loppu. Kieli oli suhteellisen karkeaa, ja sekin ahdisti aina välillä. Kuitenkin tosi hyvin kirjoitettu, ja tarina sai minut kyllä mukaansa. Kyllä tämän varmaan luen myöhemminkin, kun tiedän mitä odottaa.

Ja sitten luin pari kirjaa uudestaan, ennen kuin palautin ne takaisin äidille.

Paco Roca: Ryppyjä

Ihana sarjakuva, joka kertoo vanhainkodista. :hullu: Hirveän aidon ja todenmukaisen tuntuinen, ainakin sen takia, koska taiteilija käytti kavereidensa isovanhempia ja omia isovanhempiaan sarjakuvan henkilöiden esikuvina. Edelleenkin ainoa sarjakuva, jota lukiessa olen itkenyt. Toisaalta tässä on paljon lämminhenkistä huumoriakin. Ihana. :hullu:

Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi

En muista enää mitä tästä olen viimeksi kirjoittanut (todennäköisesti en mitään :p ) Mutta tykkään edelleen ihan hirveästi tästä. Kirjassa käsitellään politiikkaa, ystävyyttä ja rakkautta eri muodoissaan. Yksi kiehtova piirre teoksessa on ihmisten kaksineuvoisuus ja seksuaalittomuus, ajatus sellaisesta maailmasta, jossa sukupuoliroolit eivät määrittele ihmistä.

Ja sitten kirjoja, joita en ollut aikaisemmin lukenut:

Téa Obreht: Tiikerin vaimo

Tämä oli ihan mahtava kirja. :tipahdus: Useita eri tarinoita, mutta silti yhtenäinen tarina. Samalla kerrottiin, minkälaista oli olla nuori Bosnian sodan aikana. Päähenkilö tuntui olevan (minua kaksi vuotta nuoremman! ) kirjailijan alter ego. Jäin ihan koukkuun tähän kirjaan ja luinkin sen tosi nopeasti. Kirjasta löytyisi varmaan enemmänkin tasoja, jos tämän lukisi uudestaan.

Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi

Tässä on paljon yhtymäkohtia edelliseen. Tässäkin on useita eri tarinoita, mutta pienemmässä mittakaavassa. Käsitellään yhden kylän tapahtumia, jota tuhopolttaja on pitänyt kauhun vallassa 1970-luvulla kirjailijan syntymän aikoihin. Samalla kirjailija tarkastelee itseään palatessaan keräämää aineistoa syntymäkyläänsä kirjaansa varten. Toisin kuin edellinen, tämä on oikeasti myös omaelämäkerrallinen.

Nick Hornby: Juliet riisuttuna

Hornby tapansa mukaan käsittelee musiikkia ja sen lisäksi intohimoista fanittamista, ja netin keskustelukulttuuriakin. Joista kaikista tiedän jonkin verran. :keijo: En kuitenkaan ole koskaan fanittanut mitään niin intohimoisesti kuin kirjan henkilö, mutta tiedän jonkun verran sellaisia tapauksia. Kirja oli muutenkin hauska, mutta pari viimeistä sivua saivat minut repeämään. :virne: Hornby. :hymyhali:

Bernhard Schlink: Neuvoton sukupolvi

Kokoelma Schlinkin novelleja. Tykkään hänen tyylistään kirjoittaa. Jotenkin helppolukuista, mutta silti kuitenkin fiksua ja jonkinlaista asiaa takana.

Alfred Döblin: Berlin Alexanderplatz

Huh, jos nuo edelliset olivat kuitenkin aika helppolukuisia, tätä oli tosi raskas lukea. Jokaisessa kappaleessa tapahtui sen verran, että en ole varma, sainko tästä kaikkea irti, kun yritin lukea tätä iltaisin. Tarinakaan ei ollut mikään maailman mukavin. Mutta jotain kiehtovaa tässä oli. Palataan, kun olen lukenut tämän joskus uudestaan.

Sophie Kinsella: Soitellaan, soitellaan

Ihanaa kevyttä hömppää tuon edellisen jälkeen. :pilvi: Kinsella on edelleen parasta aivot narikkaan lukemista. :D

Rosa Liksom: Hytti numero 6

Ja taas mentiin ihan eri tunnelmiin. En ole koskaan matkustanut Neuvostoliiton läpi junassa, mutta veikkaan, että se oli ollut juuri tuollaista. Jotenkin mahtavaa kuvausta, pystyn vieläkin näkemään mielessäni Liksomin kuvaamat maisemat yms. Kirjassa oli myös koko ajan jotenkin ahdistava tunnelma. Kaikki tuntui kuitenkin hirveän aidolta. Luin tämän vappupäivänä loppuun valmiiksi sekavissa tunnelmissa, ja oli jotenkin omituista mennä laulamaan ja kuuntelemaan työväenlauluja, kun oli juuri lukenut minkälaista kommunistisen maan todellisuus (ainakin Liksomin) mukaan oli.

Eoin Colfer: Vielä yksi juttu

Linnunradan käsikirjan seitsemäs osa. Tämä oli ainakin ihan älyttömän hauska jos ei muuta. Onneksi en muistanut alkuperäisestä trilogiasta paljon mitään, koska ainakin veljeni sanoi, että henkilöiden luonteet olisivat muuttuneet kokonaan.

Don DeLillo: Alamaailma

Olen yrittänyt kahlata tätä 900-sivuista suurromaania jo varmaan viime vuoden loppusyksystä asti. En vaan jotenkin pystynyt keskittymään. Esimerkiksi ensimmäistä lukua en saanut luettua edes kahtakymmentä sivua, kun jo olin nukahtanut, tai pilkkimässä. Vasta viime viikolla pääsin yli puolenvälin ja sitten lukeminen sujui kuin tanssi ja sain vihdoinkin loput kirjasta luettua.

Vasta päästyäni puoleenväliin aloin vasta jotenkin tajuta koko kirjaa, ja huomasinkin että tämähän on hyvä. Kirjassa on kuitenkin niin paljon henkilöitä ja liikutaan eri aikatasoissa, että seuraaminen kävi tosi hankalaksi alussa. Siinä mielessä harmi, että alku meni hieman ohi. Mutta ehkä tämäkin kannattaa lukea joskus uudestaan, mutta en ehkä vähään aikaan sitä ajatellut tehdä, etenkin kun on niin paljon kaikkea muutakin luettavaa.

Muoks. Ai niin, olenhan lukenut myös Raija Orasen Puhtaat valkeat lakanat, jonka voitin arpajaisista jokusen viikkoa sitten. Valitsin vielä itse sen. :p Menettelihän tuo ja 675 sivua tuli kuitenkin aika nopeasti luettua. :D Ei tämä kuitenkaan niin hyvä ole, että pitäisin tätä omassa hyllyssäni, vaan ajattelin laittaa ko. kirjan kiertoon. Sitä telkkarisarjaa tuli vähän ikävä.

Luettavana:

Ei tällä hetkellä mitään muuta Hesarin kuukausiliite.

Luettavaksi:

Todennäköisesti Mika Waltarin komisario Palmun erehdys sekä kaikenlaista muuta, mutta katsotaan nyt.
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6555
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Kibaya » Ke 13 Kesä 2012 20:03

Kibaya kirjoitti:Luettavana:
Vitsaus-trilogian päätösosa, Yö Ikuinen (The Night Eternal)
Vielä.


Nojoo. Kyllä mä loppuun asti siitä tykkäsin.
Jossain kohtaa viimeisen kappaleen aikana tuli sellainen " :epäilevä: kivasti aliarvioidaan taas lukijat " - fiilis.
Tuliko niille sen lopun kanssa kiire? Vai mitä hittoa?
Muutama yksityiskohta oli muistettu ottaa mukaan sieltä kirjan tapahtumista, mutta muuten ihan vaan pam - kirjan kansi kiinni.
Se hieman harmitti, koska trilogian alku oli oikeasti niin huumaava, koukuttava ja pelottavakin.
Mutta ihan kelpoa lukemista, jos haluaa jännitellä. Viimeisessä kirjassa oli myös todella kivasti kuvattu Mestarin näkökulmaa.

Ei ole koiraa karvoihin katsominen, eikä kirjaa kanteen, mutta kyllä mulla vaikuttaa kansi paljon. Valitsen usein kirjoja nimen perusteella. Ehkä siksi tartuin nyt leirin kirjastossa kirjaan, joka pisti silmälle.

Nigel McCreary - Myrkynkeittäjä
Ensimmäisen kappaleen aikana olin ihan vain :isosilmä: Se oli kolmen sivun mittainen, mutta aivan loistava aloitus kirjalle. Koko ajan sitä odotti, että miten se alku liittyy tarinaan. Tarinaan, joka oli groteskin ihana. Toisen kappaleen aikana alkoi oksettamaan. En suosittele ihan heikkovatsaisille tätä kirjaa. Niin elävästi oli ihmisen kuolema kirjoitettu. Luin vielä illalla kirjaa ja mietin, että olenko ihan sekaisin. Kuka lukee viimeisenä jotain murhakirjoja, joissa veri lentää ja kiduttamisen uhrin tunteet voi tuntea hyvin elävästi.

Kirja oli kuitenkin loistava jännitysnäytelmä loppuun asti. Vielä viimeisen kappaleen kohdalla saatiin aikaan muutaman sivun jännitys ilmaan ja clifhangeri oli aivan priima.

Luin kirjan leirin ohessa. Viimeiset sivut tuli luettua kotona, kun se vain oli pakko saada heti loppuun. Jos siellä saaressa olisi ollut tunti enemmän aikaa, olisin saanut sen loppuun siellä.

:D
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6760
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja shaana » Ti 03 Heinä 2012 22:24

Coelho innostuksissa on mennyt jokunen tuotos, mutta haluan mainita viimeisimmän
lukemani, 11 minuuttia. Vähän erilainen Coelho aiheensa puolesta, pidin oikein kovastikin.
Lukeminen kirvoitti taas itsetutkiskeluun ja raapustamaan omiakin tuntoja ylös..

Luettavana on joku kivakantinen kirja kaupasta, Daína Chavianon Ikuisen rakkauden saari.
Valitsin hinnan ja teeman mukaan, mystiikka ja rakkaus puhuttelee meikäläistä justiin ny.

Lisäksi ostin pari kokoelmaa "eroottisia novelleja", mutta ne oli aivan karmeeta, en pystynyt
lukemaan edes ensimmäistä 3-sivuista loppuun :virne: Odotin kauniita sanoja kuvaamaan kaunista asiaa,
mutta äsh, halpaa pornokamaa tuo oli kirjaimin, yök. Taitaa mennä kierrätykseen, en usko lukevani.
Aurinko, sinä sanoit kun katselimme kuuta.
Avatar
shaana
Kuivaliha
 
Viestit: 1539
Liittynyt: To 24 Huhti 2008 23:19
Paikkakunta: Hangessa.

Re: luettu, luettavana, luettavaksi?

ViestiKirjoittaja Tr*ina » Ke 25 Heinä 2012 21:31

Matkalla tuli luettua muutama kirja. Nää oli hyviä.


Anita Brookner: Päivät Pariisissa. Kirja alkaa herkullisilla päähenkilöiden esittelyllä, mutta kun päähenkilöt löytävät toiseensa, kirja latistuu. Alkaa loputtomalta tuntuva, pitkästyttävä tunne-elämän puinti. Kirjan teema on kyllä osuva. Miksi karismaattiset ihmiset saavat kohtuuton huomiota rakkaudessa, kun taas tylsemmät tyypit jäävät varjoon.

Alan Drew: Vesipuutarhat Amerikkalaisen kirjailijan rakkauskertomus nykypäivän Turkista. Kurdityttö ja amerikkalainen poika lankeavat kiellettyyn rakkauteen. Yleisemmällä tasolla kirja kuvaa amerikkalaisten ja muun maailman traumaattista suhdetta. Kirjailija tuntee Turkin, mutta yhtäkaikki kirjasta jää jokseenkin teennäinen maku. En jäänyt kaipaamaan hotellihuoneen sängyn alle unohtunutta ja keskenjäänyttä kirjaa.

Carol Shields: Jollei. Tätä kirjaa olen ilmeisesti joskus yrittänyt lukea aiemmin ja silloin jättänyt sen kesken tylsänä ja arkipäiväisenä. Arkipäiväinen kirja edelleen on, mutta nyt hyvässä mielessä. Arkiset pikkuasiat ovat elämän suola, arjen rutiineissa on oma taikansa. Kirjassa kirjailija kirjoittaa kirjaa ja setvii omaa ja perheensä elämää. Kirjan ainoa miinus on feministiset avautumiset.


Unauthorised biography of Barbra Streisand: The woman, the music, the myth. Tartuin kirjaa suurella innolla löytäessäni sen erään majapaikan hyllystä. Kirjan avulla elvytin unohtunutta Streisand-faniuttani. Streisandin Left in the dark (aikanaan tyrmätty ja nopeasti unohdettu tulkinta Jim Steinmanin voimaballadista) on mahdollisesti ollut ensimmäinen laulu, mihin olen rakastunut - varhaisteinin paatoksella.

Elämäkerta on hämmentävää luettavaa. Mairittelevaa kuvaa laulajadiivasta se ei anna eikä toisaalta musiikkibisneksestäkään. Kirjan perusteella Streisand on musiikkibisneksen Bitch. Toisaalta lukuisten kiusallisten yksityiskohtien ansioista kirja on myös hilpeää luettavaa.

Yhtäkaikki kirja tuntuu antavan synninpäästön Streisandille. Ilman hankalaa luonnetta, äärimmäistä itsekkyyttä ja täydellistä perfektionismia Streisandista ei olisi koskaan tullut tähteä.

Kirjan opetus on jonkinlaisessa ristiriidassa eräiden muiden opetusten kanssa. Esimerkiksi belizeläisen pankin seinä tiesi neuvoa asiakkaitaan: Nöyrät ihmiset pääsevät pisimmälle elämässä.


Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen. Tätä kirjaa minulle suositteli satunnainen asiakas Hullujen Päivien pokkaripöydällä. Asiakas sanoi lukeneensa kirjan neljä kertaa, niin hyvä se oli. Minulle riitti yksi kerta tai oikeastaan vajaa sellainen. Tämäkin kirja unohtui hotellin sängyn alle, surua en tapahtuneesta ole kantanut.

Kirja on kirjoitettu 1940-luvulla USA:ssa ja siinä on ajan tyttökirjoille ominaista intoa ja opettavaisuutta. Parhaimmillaan kirja, etenkin sen alku, on viehättä kuvaus lapsuudesta. Kirjan suurin anti on ehkä kuitenkin valkoisen ja mustan Amerikan yhteentörmäyksen kuvauksessa.


Amy Tan: Bonesetter's daughter (käännetty suomeksi Luutohtorin tytär) . Loistava kirja, monitahoinen. Tan sitoo nykypäivän ja menneisyyden hienosti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Amerikkalaistunut tytär pyristelee avioliitossa ja työelämässä, äiti taas suvun suurten salaisuuksien ja traumojen vangitsemana, vuosikymmenten takaisessa Kiinassa. Kirja kuvaa hienosti menneisyyden painolastia, kuin ihminen on enemmän kuin oman elämänsä tarina.

Amy Tan: Saving fish from drowning. Amy Tan on tosi suosittu kirjailija hostellien hyllyissä. Tässä kertomuksessa ryhmä jenkkejä lähtee turistimatkalle suljettuun Myanmariin. Matkaa varjostaa ryhmänjohtajan yllättävän kuolema matkan aattona. Kirjassa iloitellaan kaikilla mahdollisilla turististereotypioilla ja kun alku muistuttaa Agatha Christien romaanien tarkkaa tyyppikuvausta, odotukset kirjalle ovat tosi korkeat. Valitettavasti tämäkin kirja unohtui johonkin, bussiin kai.

Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani. Vaikea oli tätä kirjaa lukea. Aloitin kirjan El Salvadorissa ja vieraassa ympäristössä kirja tuntui kovin suomalaiselta, vieraalta. El Salvadorissa, tai missään köyhässä maassa, ei tällaista kirjaa olisi voitu kirjoittaa. Mutta Suomessa... Suomessa renttuuteen suhtaudutaan romantisoiden, juopottelu ja luuhaaminen nähdään humaanina elämäntapana, lähes tulkoon hyvyytenä. Asennoitusmisongelmastani johtuen en innostunut kirjasta missään vaiheessa, en edes lopussa, jossa kirjan henkilöt liikuttuvat kyyneliin hyvyyden ja kauneuden edessä. Kirjan päähenkilöiden välillä en huomannut mitään eroja, yksi ja sama ihminen.
Juha Mieto: "Onnellisuus syntyy vuodenaikojen tarkkailusta."
Tr*ina
 
Viestit: 541
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 01:41

EdellinenSeuraava

Paluu Ex Libris



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa