Kakkavaippaketju

[Emilia]

Mä ymmärsin, että velliä ei suositella, koska ne ei olisi juuri korviketta kummempia. Mutta ainahan voi kokeilla. Pulloruokittu lapsihan voi siirtyä tuhdimpiin ravintoaineisiin aiemminkin kuin mitä tissiposkille suositellaan.

Meillä ei iltakorvike/-vellit/kiinteiden maistelu vaikuttaneet mitenkään nukkumiseen. Poika herätti öisin 3-9 kertaa, kunnes hieman yli vuoden iässä alkoi nukkua yöt läpi. Kaikki kyllä kokeiltiin,mutta vain aika näytti auttavan.

[Kibaya]

kokeilet ns. laimeaa puuroa? Eli enemmän maitoa puuron sekaan kuin mitä ohjeessa. Melkein kuin velliä, mutta silti puuromaista.

Mä en ehkä vielä kolme kuiselle kokeilisi puuroa, en edes isommalla maitomäärällä, koska suolisto ei vielä osaa käsitellä puuron sisältämää viljaa. Suolisto on muutoinkin pienillä vielä tosi vaiheessa eikä pysty kauheasti käsittelemään ruoka-aineita. Toki korviketta saaneilla lapsilla suoliston valmius käsitellä aineita on hieman erilainen mitä pelkillä rintaruokinnalla olleilla lapsilla.

---

Meidän suolattomuus ja mauttomuushan perustuu ihan tutkimuksiin munuaisten toiminnasta. Meillä oli just tästä tällä viikolla täällä töissä. Meillähän hoidetaan töissä munuaisiin liittyviä juttuja. Suola ja mausteet on lapsilla yksi iso tekijä siinä miksi (toki geeniloton voiton lisäksi) meillä tehdään tiettyjä tutkimuksia. En hysterisoi, syyllistä, enkä halua pelotella ketään, mutta meidän länsimainen geenipooli ei pidä suolasta. Ei ainakaan siitä jodioidusta valkoisesta hötöstä mitä meille syötetään suolana.
Mutta joka maassa on vähän erilaiset tavat, suositukset ja muut. Joissain maissa ei ole niitä ollenkaan ja niin edelleen. Siksi varmaan moni vanhempi onkin siinä suositusviidakossa vähän solmussa, siksi on hyvä että on ne neuvolat. Silloin kun siellä on semmoinen ihminen jonka kanssa se kommunikaatio toimii. Vanhemmuus on valintoja, eikä aina väsyneenä ole helppoa olla mitenkään yksiselitteinen.

Tsemppiä forden mamat! Ootte rautaa!

[skray]

Neuvolatäti suositteli maissivelliä.
K'äytiin poikkeuksellisesti eri neuvolassa ja tädillä kuin normaalisti, koska henkilökuntavaje. Oli kiva täti. Täti oli sitä mieltä, että todellakin voitaisiin kokeilla velliä hillitsemään vähän tuota loputonta nälkää ja hän sanoi, että maitoa tuhdimpi ruoka voisi pysyäkin paremmin vatsassa, kun se tosiaan on tuhdimpaa ja siten "painavampaa", eikä tule sitten niin herkästi ylös. Kertoi myös, että voidaan kokeilla ravinnon sakeuttajaa, joka tekee korvikkeesta hieman tuhdimpaa, mutta ei niin tuhtia kuin velli. Hän suositteli Nutrilon Nutritonia, jota saa apteekeista ja ilmeisesti suurimmista marketeista. Luin jo saamastani esitteestä eilen, että toi sekoitetaan lämmitettyyn maitoon ja annetaan sitten tekeytyä vähän aikaa. Tosin maito on kylmää jo sen tekeytymisen jälkeen, kun aika oli 7 min ja maito kuitenkin lämmitetään normaalisti n. kädenlämpöiseksi. Vähän siis epäilen, että mennään ensin vellillä ja kokeillaan tuota sitten, jos velli ei kelpaa. Tuota sakeuttajaa voi käyttää imetettävällekin lapselle, jolloin sakeuttaja annetaan erikseen imetyksen jälkeen lusikalla vauvalle.

Rokotuksiakin saatiin ja loppujen lopuksi kaikki meni hyvin neuvolassa tällä kertaa.

[theia]

Itkuhan nyt ei maidon riittävyydestä kerro, vaan painonnousu ja riittävät pissa- ja kakkavaipat.

Kyllä se itku kertoo koska tuo sinun kuvailemasi tilanne vain muistutti meidän esikoisen tilannetta ja pahimmilleen tilanne oli että vauva huusi aamukuuteen asti vaikka "maidon piti riittää". Lopulta mies kysyi varovasti (tiesi tilanteen herkkyyden ) että mitäs jos annamme edes muutamankymmentä milliä korviketta. Että muuttuuko mikään. Muuttui, yöt rauhoittuivat ja lapsikin rauhoittui.
Noin mentiin sitten loppuun asti, aina rintaruokailun päätteeksi 20-30ml korviketta ja kaikki oli tyytyväisiä. (Ja siis vauvan paino oli noussut koko ajan ja tilanne vaippapuolellakin oli kunnossa.)

Kyllä ihan oikeasti maidon riittävyydestä kertoo ensisijaisesti painonnousu (min 500 g/kk) ja riittävät pissa- ja kakkavaipat. Vauvan itkuun voi olla x määrä muutakin syytä, ja imeväisellä kun on noita kausia että syödään enemmän yms (tiheät imut 3vk, 6vk, 9vk ja 3kk, 6kk, 9kk) jolloin tuntuu että vauva on koko ajan tissillä. Sen lisäksi on imemisen muuttuminen tahdonalaiseksi (vs refleksi), monilla vauvoilla rintaraivarit (syitä niihin monia, esim maitoa tulee liian nopeasti tai liian hitaasti yms). Vauvan temperamentti yms tietenkin vaikuttaa siihen, miten esim. herumisen muutokset otetaan vastaan.

Nyt on taas hyviä päiviä ollut monta (vaikka edelleen tissille kiukutellaan vähintään 2x päivässä), mutta siis se huono päivä meillä tarkoittaa että Pötkylä itkeskelee, mutta itkeskely on nopsaan tyynnytelty sylittelemällä tms. Meillä ei onneksi ole oikeastaan kertaakaan huudettu edes tuntia putkeen (eikun joo, joskus silloin 1kk paikkeilla oli sellainen yksi päivä kun masu vaivasi oikein kunnolla). 3-5kk kohdalla tulee nelikuisen hulinat, jolloin aivoissa tapahtuu hurjasti kehitystä, ja se saattaa muuttaa öiden heräilyä - kuten meillä kävi.

Mä en ymmärrä, että miksi tarjoaisin vauvalle äidinmaidonkorviketta, kun on sitä varsinaista äidinmaitoa tarjolla. Äidinmaito kuitenkin on vauvalle sitä parasta ravintoa. Korvike sulaa huonommin verrattuna äidinmaitoon, jolloin se niitä unia saattaa pidentää.

En millään tavalla väheksy korvikeruokittuja vauvoja, korvike tosiaan on hyvä ravinto vauvalle jos/kun äidinmaitoa ei voi syystä tai toisesta vauvalle tarjota. Mutta imetystietoutta soisin kyllä parannettavan, että täysimetysprosentit olisivat Suomessakin vähän isompia.
Se, että ensisijainen neuvo on antaa korviketta, tai että kerrotaan miten "maito loppui" on vaan kurjaa. Maito ei lopu, jos imettää.

Jokainen tuntee oman vauvansa parhaiten, ja tekee varmasti niin kuin parhaaksi näkee. Näillä en tosiaan kenenkään valintoja arvostele tai väheksy. Toivoisin kuitenkin ennen neuvojen antamista ainakin perustelemaan omat neuvonsa jotenkin.

[Wildchild]

Maito ei lopu, jos imettää.

Kyllä se loppuu. Vaikka vauva olisi 24/7 rinnalla, se voi loppua. Ärsyttää kun tuota hoetaan vaikka totuus on toinen.

Toivoisin kuitenkin ennen neuvojen antamista ainakin perustelemaan omat neuvonsa jotenkin.

Koska vasta esikoisensa saaneet äidit ja isät ovat yleensä niin sisällä siellä vauvakuplassa ettei niille kannata selittää mitään koska neuvolassavauvakirjassalehdissanetissä on sanottu toisin ja se on paljon luotettavampaa kuin toisen hyväksi kokemat jutut.

****

Saanko kertoa tähän väliin asian mitä en uskonut koskaan kokevani? Olin tänään rehellisesti ylpeä lapsestani (juniorista) kun hän pääsi fudisjenginsä kanssa saattamaan jenginsä edustusjoukkuetta Veikkausliigan ottelun alussa kentälle. Esikoisen kanssa myös ns. suossa tarpominen on luonut päälleni pelon että en pääse koskaan iloitsemaan esim. lasten harrastusjutuista. Ja tänään pääsin! Mun poika. (Olin varmaan ainoa jotka ehkä vähän tirautti onnenkyyneleen tollasen asian takia. Höpsöä. )

[theia]

Maito ei lopu, jos imettää.

Kyllä se loppuu. Vaikka vauva olisi 24/7 rinnalla, se voi loppua. Ärsyttää kun tuota hoetaan vaikka totuus on toinen.

Ei voi loppua "noin vaan". Se on fysiologinen fakta. Rinnat tekevät maitoa kysynnän mukaan. Jos kysyntää on ja maitoa rinnoista poistuu, maitoa myös muodostuu. Jos imetystä aletaan jollain korvata, poistuvan maidon määrä vähenee ja rinta myös vähentää maidon muodostamista.

Heruminenhan voi hidastua/tiukentua vaikka mistä syystä: stressistä, hormonaalisista muutoksista (menkat, ehkäisy), yms - joka saattaa vaikuttaa, että maito olisi loppunut, mutta näin ei kuitenkaan ole. Stressiaikana keho tuottaa adrenaliinia, joka estää oksitosiinin erityksen, joka taas estää maidontulon. Maito silti on siellä rinnoissa, se ei ole loppunut. Maidon loppuminen kestää arviolta 40 päivää.

Hyvin yleistä myös on, että kun vauvan käyttäytyminen monesti muuttuu siinä 3 kk kohdalla ja samaan aikaan rinnat eivät enää täyty pinkeiksi (kun nekin järkevöittävät maidon muodostumista vain kysynnän mukaiseksi), tämä tulkitaan maidon vähenemiseksi. Ja seurauksena on imetyksen korvaamista jollain muulla, jolloin maidon määrä entisestään vähenee. Kunnes jossain vaiheessa loppuu. Kyseessä on siis eräänlainen negatiivinen kierre, joka ruokkii itse itseään.

Nämä ovat siis faktoja. Lisää hyviä FAKTOJA löytyy imetys.fi -osoitteeesta. Onneksi imetystietoutta jaetaan enemmän nyt, mutta ei selkeästikään tarpeeksi.

Koska vasta esikoisensa saaneet äidit ja isät ovat yleensä niin sisällä siellä vauvakuplassa ettei niille kannata selittää mitään koska neuvolassavauvakirjassalehdissanetissä on sanottu toisin ja se on paljon luotettavampaa kuin toisen hyväksi kokemat jutut.

Kiitos alentuvasta kommentista! Arvostan.

[skray]

Oonkohan mä jotenkin erilainen äiti, kun en oo lukenut yhtään vauvakirjaa tai -lehteä, vaan kuunnellut ainoastaan muiden kommentteja siitä, miten on tehty mitäkin ja mikä on toiminut jne ja lisäksi olen vain päätellyt asioita itse ja miehekkeen kanssa? Kaverikin aina käskee googlettelemaan kaikkea, jos on jotain mitä mietitään, mutta en ole googlettanut asioita kuin pari kertaa vasta... esim. ruokiin liittyviä juttuja olen googlettanut. Mun mielestä on ollut helpompi kysellä muilta äideiltä, mitä mun pitää tehdä. Tosin täytyy myöntää, että välillä on tuntunut, että pitäisi aktiivisemmin ottaa selvää asioista esim. kirjoista tai netistä, mutta en vaan ole viitsinyt. Asenteeni on lähinnä "kyllä se lapsi kasvaa ilman, että mä luen kirjasta kuinka se tapahtuu". Ainut mitä olen lukenut, on äitiyspakkauksen (tai Libero-laukun?) mukana tullut pikkukirjanen lapsen kasvusta, sekä neuvolasta/sairaalasta saamani esitteet.


Annoin tänään kahden ruuan mukana kaupan maissivelliä sekoitettuna maitoon. Meillä syödään yleensä n. 4h välein, 9, 13, 17 ja 21 aikaan (+ kerran yöllä n. 5 aikaan) Aamulla ysin ruuan aikaan annoin 50ml velliä ja 150ml maitoa, jonka jälkeen vauvalla oli kiljuva nälkä jo 3 tunnin päästä. Kiljuvaan nälkään annoin sitten 12.30 aikaan ensin 200ml maitoa ja koska se ei riittänyt, niin lämmitin vielä 60ml maitoa, joka sekin upposi melkein kokonaan vauvan nassuun. Klo 17 maissa oli sitten vasta nälkä, vaikka nyt olikin mennyt jo 4,5h! Se on pitkä aika se. Silloin annoin 90ml velliä ja 150ml maitoa, eli yht. 240ml. Tää taas uppos melkein kokonaan, mutta melko hitaasti. Piti pitää normaalia enemmän taukoa ja välillä tuntui, että vain puolet tulisi syödyksi, mutta lopulta onneksi söi melkein kaiken. Tämän jälkeen kiljuva nälkä oli taas jo 20.30 aikaan, eli nopeammin kuin silloin, kun on saanut vain maitoa. Tämän päivän kokeilun perusteella tuntuu, että vellistä tuli vain enemmän ja nopeammin nälkä, kuin pelkästä maidosta. Voiko se olla mahdollista? Kummaa hommaa.

Huomenna kokeilu jatkuu varmaankin samalla tyylillä, mutta annan kyllä aamulla enemmän velliä maidon kanssa, kuin vain 50ml. Vatsavaivoja ei mielestäni ole tänään ollut enempää kuin normaalisti. Jännää tää ruuan muutosten seurailu.

[Emilia]

Olisipa itsekin osannut ottaa yhtä rennosti. Mä olen stressannut ihan kaikesta ja ihan hirveästi. Vasta nyt, kun poika on jo yli 1,5-vuotias, oon alkanut vähän rentoutua.... Ensi viikolla alkaa duunit ja sen jälkeen ei varmaan ole edes aikaa mistään stressaamiseen.

[Wildchild]

Ei voi loppua "noin vaan". Se on fysiologinen fakta. Rinnat tekevät maitoa kysynnän mukaan. Jos kysyntää on ja maitoa rinnoista poistuu, maitoa myös muodostuu. Jos imetystä aletaan jollain korvata, poistuvan maidon määrä vähenee ja rinta myös vähentää maidon muodostamista.

Heruminenhan voi hidastua/tiukentua vaikka mistä syystä: stressistä, hormonaalisista muutoksista (menkat, ehkäisy), yms - joka saattaa vaikuttaa, että maito olisi loppunut, mutta näin ei kuitenkaan ole. Stressiaikana keho tuottaa adrenaliinia, joka estää oksitosiinin erityksen, joka taas estää maidontulon. Maito silti on siellä rinnoissa, se ei ole loppunut. Maidon loppuminen kestää arviolta 40 päivää.

Hyvin yleistä myös on, että kun vauvan käyttäytyminen monesti muuttuu siinä 3 kk kohdalla ja samaan aikaan rinnat eivät enää täyty pinkeiksi (kun nekin järkevöittävät maidon muodostumista vain kysynnän mukaiseksi), tämä tulkitaan maidon vähenemiseksi. Ja seurauksena on imetyksen korvaamista jollain muulla, jolloin maidon määrä entisestään vähenee. Kunnes jossain vaiheessa loppuu. Kyseessä on siis eräänlainen negatiivinen kierre, joka ruokkii itse itseään.

Nämä ovat siis faktoja. Lisää hyviä FAKTOJA löytyy imetys.fi -osoitteeesta. Onneksi imetystietoutta jaetaan enemmän nyt, mutta ei selkeästikään tarpeeksi.

Ota ny se pää pois sieltä imetyspensaasta.

Maito voi loppua ja sillä ei ole mitään tekemistä esim. stressin kanssa. Meitä naisihmisiäkin on niin erilaisia ja tiedätkö, kaikilla se fysiologia ei suo sitä että pystyisi imettämään edes vähäsenkään. Ja jokainen raskaus/vauva-aika on erilainen. Se että ekan kohdalla imetys ei onnistunut, ei tarkoita etteikö seuraavien kohdalla onnistuisi. Suurimmalla osalla naisista rinnat kumminkin muodostaa maitoa, mutta sen määrä ei ole mitenkään verrannollinen siihen kuinka usein vauva käy rinnalla ja ns. tilaa itselleen maitoa. Kaikilla sitä maitoa ei vain yksinkertaisesti muodostu tarpeeksi vaikka tekisi mitkä poppaskonstit! Maidon määrä on yksilöllistä. Ja tämä on ihan tutkittu fakta. Mutta imetysfriikit ovat pilanneet tämänkin väittämällä puuta heinää ja aiheuttamalla turhaan pahaa mieltä naisille joiden maito ei riitäkään.

Ja anteeksi, ei ole tarkoitus loukata. Mutta siinä vaiheessa kun vasta vauvan saanut äiti alkaa väittelemään äidin kanssa, jolla on kaksi lasta ja molempien lasten imetyskokemus erosivat kuin yö ja päivä, tuntuu turhauttavalta. Esikoiseni kanssa sitä maitoa ei vain tullut vaikka tehtiin mitä ja lopulta ihan ammattilaiset totesivat että "nyt on hyvä aika luovuttaa taistelu ja antaa myös korviketta", kun taas juniori kasvoi 8kk ikään asti pelkällä rintamaidolla (lääkärin valvonnassa, en erittele asiaa enempää). Että olen ihan elävä todiste tuosta yksilöllisestä maitomäärästä.
Ei ne faktat tässä ajassa ole kuitenkaan muuttuneet sen vertaa että mun kanssa kannattaa tästä väitellä.

Ja tottakai mä kannatan täysimetystä. Mutta pitää myös hyväksyä se fakta että aina se ei onnistu ja siitä on turha syyllistää yhtään ketään, vähiten sitä äitiä sanomalla "sä oot vaan laiska, yrität vaan enemmän" ja lopulta se äiti itkee yöllä huonommuuttaan kun lapsella on selvästi nälkä ja itkee mutta kun on pakko imettää. Tota mä vihaan. Ei kuunnella äitiä vaan ladotaan "faktoja faktan perään".

[theia]

Mä Wildchild ymmärsin että teillä tarjottiin korviketta vaikka paino nousi ja vaippa-asiat olivat kunnossa. Nuo kaksi asiaa kertovat maidon riittävyydestä. On toki olemassa erinäisiä asioita, jotka estävät imettämisen (esim. tubulaariset rinnat), ja vauvalla myös (halkiot, kireät kieli- tai huulijänteet). Mä kerroin nämä faktat siltä pohjalta, että se imetys on lähtenyt käyntiin. Totta kai lisämaitoa annetaan jos ja kun imetys ei onnistu, ja se on tietenkin parasta sekä äidille (kun se ei stressaa) että lapselle.

Edit. Lähti aikaisin koska puhelin.

Tiedän myös monta muuta tapausta, joissa ensimmäisen kanssa imetys ei ole onnistunut ja toisella on, mm. imetystietouden Lisääntyminen neuvoloissa, ja vauvan erilainen temperamentti. Mä toivoisin nyt niitä linkkejä niihin tutkimuksiin mistä puhut.

Edelleenkään mä en arvostele enkä arvota millään tavalla, mutta kertomani faktat perustuu tietoon (ja niissä siis puhun ns hyvin alkaaneesta imetyksestä, että on tosiaan painot saatu normaalisti nousuun). Mulle on ihan ok muiden tapa ruokita lastaan, koska se ei tosiaan mulle kuulu. Mua haittaa että mua neuvotaan antamaan korviketta (joka hyvinkin voisi kaataa meidän imetyksen), kun ei edes tilannetta kunnolla tiedä. Mä yritin edelliset viestini lukea, mutta en saa niistä millään kuvaa että meillä huudettaisiin aamukuuteen...

Mä en millään olis uskonut että ensimmäiset äitiyteni arvostelut olisin saanut täällä, mutta you live and you learn. tiedän ainakin keneltä en pyydä tukea vauva-asioissa

[Kibaya]

Imetysfriikit?!

Eiköhän siitä imetyksestä ole puhuttu ihan ilman friikkiyttäkin. Koska tuo mitä theia sanoi aiemmin siitä että maito ei lopu on myös ihan tutkittu asia. Loppupeleissä sen maidon nousemiseen, herumiseen ja siten imettämisen onnistumiseen vaikuttaa loppupeleissä moni tekijä. Esim. mikroskooppisenkin pieni pala istukkaa jos jää kohtuun, niin maidon nouseminen ja oksitosiinin kehittyminen ei pääse samalla tavalla käyntiin. Yhdessä vaiheessa mm. keisarinleikkauksesta toipuville äideille annettiin oksitosiinipiikki siitä syystä että maito lähtisi nousemaan. En tiedä käytetäänkö tätä vielä (mun opiskeluaikoina käytettiin).

Ei se, että maito yhtäkkiä loppuu sormia napauttamalla, vaan siihen vaikuttaa muut tekijät ja se saattaa vaikuttaa siltä että se maito on loppunut. Siinä hormoonihuurussa se tietysti siitä äidistä voi vaikuttaa siltä että maito loppui. Se on kuitenkin HYVIN tunnepitoinen asia ja hetki, kun se oma kroppa ei toimikaan kuten haluaisi.
Väitän myös vahvasti, että vaikka sulla on omia lapsia niin kokemus ei ole sama kuin tutkittu tieteellinen fakta. Se on ollut sun kokemus ja se on mennyt miten on mennyt. Tieteellinen tutkittu fakta on sitten asia erikseen. Ei tietenkään jokainen tilanne ole samanlainen, eikä kaikki välttämättä aina mene yksi yhteen niiden tutkittujen faktojen kanssa, mutta silti se oma kokemus ei ole yleismaailmallinen totuus vaikka onkin se oma totuus.

Mutta tätä en tajua, että miten helvetissä siitä äitiydestä tulee tämmöstä kiistelyä. Erilaiset tavat nähdä se äitiys ja lapsen hoito? Hormoonit (öö, ei ) vai vaan se, että äitiyden ajatellaan olevan jotain ylijumalallista ja niin ihmeellistä (nyt ette ota tästä itteenne, koska puhun yleisellä tasolla!) että se oikeuttaa kommentoimaan toisten äitien tapoja ja asioita. Jokainen äiti toimii kuten parhaakseen näkee, sen nyt olettaisi olevan selvää. Mä jotenkin ymmärrän että sukupolvien välisissä kommunikaatioissa ja ohjeissa se homma menee vinoon, koska ohjeet muuttuu. Mun vauva-aikana ohjeistettiin antamaan vauvalle vettä tuttipullosta imettämisen jälkeen ettei tule sammasta. Nyt ei vissiin puhuta siitä mitään? Sama kuin että joskus 100 vuotta sitten ohjeistettiin ettei vauvaa saa pitää sylissä, koska ne ei pysty syömään pystyasennossa! Öhhöhöhöhö!

[Wildchild]

Mä Wildchild ymmärsin että teillä tarjottiin korviketta vaikka paino nousi ja vaippa-asiat olivat kunnossa. Nuo kaksi asiaa kertovat maidon riittävyydestä.

Paitsi kun eivät kertoneet. Mä en silloin huomannu mitään koska kaikki näytti olevan ok, myös neuvolan mukaan. Lapselle tuli kumminkin infektio jonka takia jouduttiin sairaalaan moneksi päiväksi jossa sitten haluttiin tarkistaa kaikki koska oli aikaa. Myös imetys. Tarkistettiin asennot ja imuotteet, kaikki ok. Sitten tehtiin syöttöpunnitukset jotka kertoivatkin sitten toisin, mutta en hyväksynyt asiaa joten myönnän etten kuunnellut heitä. Koska mä halusin täysimettää! Koska mullekin oli selitetty että se on lapselle parasta ravintoa ja jos tarjoan korviketta, olen paska äiti. Ja tämä aamukuuteen asti huutaminen tapahtui pari päivää sairaalareissun jälkeen. Sen jälkeen kirosin kaikki imetysfriikit (kyllä, friikit ) alimpaan kastiin koska ne olivat saaneet minut kuvittelemaan olevani paska ihminen koska annan imetyksen päätteeksi hieman korviketta.
Vaikka eihän se helvetti soikoon niin mene! Ja mitä tapahtui sen jälkeen kun alettiin antamaan korviketta? Meno rauhoittui, mutta kukaan ei huomannut kasvussa siltikään eroa. Enpä maininnut asiasta edes neuvolassa koska "poika kasvaa niin hienosti".

Ja kun toinen lapsi ilmoitti tulostaan, olin jo valmistautunut samaan. Olin ostanut uudet pullot ja pari korviketta kaappiin odottamaan koska hänen kanssaan en halunnut valvoa "turhaan" aamukuuteen. Mutta olikin iso yllätys kun ne jäivät kaappiin. Ja erinäisistä syistä se imetys jatkui sitten sinne 8kk asti.

Ja ne faktat, mistä kerroin äsken, löytyy myöskin sieltä imetys.fi-sivustolta. Tarkistin. Eivät ne vaan sitä siellä mainosta, ylläri.

Ja ymmärrän sen että se maito ei lopu sormia napauttamalla. Ei tietenkään lopu niillä kellä sitä maitoa on tullut alusta asti hyvin. Mutta joillain sitä maitoa ei edes kehity tarpeeksi vauvan tarpeisiin (tähän se hieno termi koko prosessille, rintakudosjotain) ja silti heitäkin syyllistetään liian vähästä yrittämisestä. En mä tarkoita että theia tekis niin, mutta imetysfriikit tekevät. Tiedän valitettavasti kokemuksen kautta (ystävä joka lopulta kävi tutkituttamassa rintansa että mikä niissä on vikana, ja "vika" oli että maitoa ei vain pysty kehittymään enempää, ei ole tarpeeksi kapasiteettiä tjs.).
Mulle riittäisi että lopettaisiin toi helkkarin syyllistäminen ja sanotaan suoraan että ei kaikkien vain ole mahdollista täysimettää eikä siitä tarvitse potea huonoa omatuntoa. Vastasyntyneen äidillä on muutenkin kaikkea uutta ja ihmeellistä siinä naaman edessä, ja sitten kun joku sanoo että sori, et siltikään osaa...

Mutta ymmärräthän että itsekin hyökkäsit korvikeäitejä kohti? "Äidinmaito kuitenkin on vauvalle sitä parasta ravintoa.... Korvike sulaa huonommin verrattuna äidinmaitoon.... imetystietoutta soisin kyllä parannettavan, että täysimetysprosentit olisivat vähän isompia."

Joo, menee jankkaamiseksi. Sori.


Ja theia, mä en arvostele sua äitinä. Mä uskon ja tiedän että sä teet just niinkuin on parasta sun lapselle. Ja korvike-ehdotuksen, jossa en nähnyt mitään pahaa, ei ollu tarkoitus mennä suoraan sydämeen, tarjosin vain neuvoa mikä toimi meidän kohdalla. Mitä se haittaa että on vaihtoehtoja takataskussa.

[theia]

Jatketaan sitä jankkaamista nyt vielä (muut lienevät jo ottaneet popparit esiin).

Wildis, sun neuvo oli kokeilla antaa korviketta, ilman mitään perusteluita. Se meni tunteisiin, koska tuollainen pieni (joillakin varmasti hyvinkin toimiva) neuvo saattaa lopettaa imetyksen kokonaan - ja vaikka itse olen tästä tietoinen, moni ei varmastikaan ole. Sitten kun toivoin perusteita, et vieläkään niitä antanut - vaan kerroit ohimennen teidän tilanteesta, mutta et vieläkään kovin tarkemmin (ja siihen sivuun myös annoit ymmärtää - tai siis ainakin niin itse ymmärsin - että mun tulisi kuunnella SUN neuvoa, koska sulla on kaksi lasta, ja unohtaa sairaan-/terveydenhoitajien/kätilön, neuvolan ja imetystukihenkilöiden neuvot). Siihen taas vastasin niillä imetysfaktoilla (edelleen, en teidän tilanteesta sen tarkemmin tiennyt).

Mä en ihan oikeasti ole syylistänyt ketään tai hyökännyt kenenkään päälle, jos itse siitä syylistyt niin se on sun oma asiasi. Faktaa kuitenkin on, että se äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa, ja että korvike sulaa vauvan elimistössä huonommin. Äitiyden paremmuus tai huonommuus ei todellakaan ole kiinni ruokintatavasta (no siis jos nyt jotain vettä tai kauramaitoa antaa niin on), jota olen tässä nyt yrittänyt jokaisessa viestissäni kirjoittaa. Se, jos itse jätät ymmärtämättä tämän, on myöskin sun oma asiasi. Vauvan ruokinnassa on kuitenkin monta aspektia sen itse ravinnollisuuden lisäksi (esim. vaikka imetys olisi vauvalle paras, se voi olla vaikkapa äidille stressaavaa ja imho stressitön äiti on parempi vauvalle).

Täysimetys on toki toivottavaa ja kannustettavaa, ja mä todellakin ymmärrän, ettei se kaikilla onnistu tai ole mahdollista. Se, että kerron niitä imetysfaktoja, jotka olen itse oppinut, ei ole syylistämistä tai hyökkäämistä. Se on faktojen kertomista, ihan ettei jäisi ne sivuun. Äsken annoit ymmärtää itsekin, että teidän tilanteenne oli poikkeuksellinen... Myös vauvan ikä imetysjuttujen kannalta on aika oleellinen: 4kk on kuitenkin hyvin eri kun esim 1kk.

Mitä itse olen FB-ryhmissä keskustelua seurannut, ne imetysfriikit ( ) ovat tukeneet kaikenlaisissa imetyksissä: alkavissa, loppuvissa, osittaisissa ja täysimetyksissä. Ketään ei ole lytätty tai syyllistetty, mutta viestin vastaanottajallakin on aina oma vastuunsa siitä viestin ymmärtämisestä.

---

Kaikissa vauvoihin/lapsiin liittyvissä neuvoissa olen itse kysellyt ja kyseenalaistanut. Kysynyt kälyltä, kysynyt ystävältä, vertaillut vastauksia ja tullut omiin lopputuloksiin.

---

Ostettiin eilen syöttötuoli (Tripp Trapp ), koska syömisjutut alkaa olla ajankohtaisia. Nyt vaan odotellaan, että valmiudet täyttyy, niin saa antaa kiinteitä Sitten pitäis vielä päättää, että soseillako aletaan, vai sormiruoalla, vai annetaanko molempia, vai miten tehdään

[skray]

Ajattelin, etten ottaisi kantaa mitenkään theian ja Wildiksen väittelyyn, mutta pari juttua haluan silti nyt sanoa. Vähän niinku molemmille tukena tai jotain.

Korvikeäiti täällä hei, enkä ottanut millään tavalla itseeni, vaikka theia tuolla sanoi, että äidinmaito on parasta lapselle jne.
Olenhan sen itsekin lukenut/kuullut monesta paikasta, mutta valitsin silti korvikkeen ja ihan vain siksi, että imetys ei oikein tuntunut omalta jutulta. Muistaakseni olen täälläkin kertonut, että aikeeni oli hankkia pumppu ja pumpata maitoa ja antaa se sitten pullolla. Samahan se on kuin imetys periaatteessa. Mutta imetystä ja pumppua sairaalassa kokeiltuani mietin, viitsinkö edes käydä ostamassa pumppua, vaan pysyisinkö vain korvikkeessa. Sairaalassa kuitenkin juteltiin paljon imetyksestä ja siellä ymmärrettiin myös mun valintaa olla imettämättä ( = ei tuputettu imettämistä valinnastani huolimatta). Sairaalassa lastenhoitajamme kuitenkin muistutti vielä, että äidinmaidosta vauva saa vastutuskyvyn perustan ja edes sen vuoksi kannattaa pumpata lapselle maitoa, edes se tippa, jos sitä ei enempää tule. Tämä sai kuin saikin mut pumppuostoksille ja muutaman viikon pumppasinkin maitoa, mutta melko huonolla menestyksellä. Toivottavasti poitsulla nyt on sitten jonkunlainen perusta vastutuskyvylle. Saisipa hän yhtä hyvän vastutuskyvyn kuin mulla.

Mun mielestä on olemassa imetysfriikkejä. Ne on niitä tyyppejä, jotka ei millään suostu uskomaan, jos sanoo ettei halua imettää, vaikka voisi ja on vapaaehtoisesti valinnut korvikkeen vauvan ruuaksi. Tuputetaan ja tuputetaan vaan sitä imetystä ovista ja ikkunoista lyömällä faktoja pöytään imetyksen parhaudesta ja yritetään vedota tunteisiin ja kaikkeen muuhunkin mahdolliseen, koska imetys nyt vaan on se ainoa oikea tapa ruokkia vauvaa ja kaikki muu on huonoa. Ne on niitä tyyppejä, jotka ihmettelee miten joku voikin valita olevansa imettämättä ihan vapaaehtoisesti ja pitää heitä huonoina ihmisinä/äiteinä. Näitä tyyppejä voisin nimittää imetysfriikeiksi. Onneksi en ole livenä tavannut vielä yhtään tällaista tyyppiä, vaan kaikki on tajunnut, että imetys tai imettämättä jättäminen on jokaisen oma asia.

Ja theia, en pidä sua imetysfriikkinä, koska vaikka puhutkin imetyksen puolesta vahvasti, niin et kuitenkaan ole paheksunut mun valintaa tai tuputtanut imetystä mulle.

[skray]

Meillä osataan melkein jo kääntyä selältä vatsalleen.
Peppu kääntyy ja pää ei ihan nouse mukana, niin sitten siinä maataan semmoisella korkkiruuvilla. Varmaan menee vielä muutama tovi, että poitsu saa päänkin mukaan ja pääsee itse kääntymään, kun huvittaa.

Joka päivä harjoitellaan tuota vatsalla oloa ja siten pään pitämistä ylhäällä. Ihan hyvin se menee jo ja poitsu jaksaa yllättävän kauan katsella maailmaa, eikä vain tuhise nenä alustaa vasten. Tosin sitten kun ei jaksa enää pitää päätä ylhäällä, niin tää alkaa nostamaan peppuaan ja potkii jaloilla. Hän ilmeisesti haluaisi vain eteenpäin ja äkkiä.

[theia]

Oli eilen neuvolalääkäri (jossa paikalla myös meidän oma neuvolatäti), ja jäi vähän... ristiriitaiset kuvat. Aloin väitellä sen lääkärin kanssa THL:n suosituksista Se kun kysyi mitä ollaan kiinteistä ajateltu (maistelua varten vaan kun painoonhan ne ei vaikuta, sanoi hän ) ja mä kerroin että odotellaan, että Pötkylällä on valmiuksia niihin. Se lääkäri ihmetteli että niin mitä valmiuksia No, esim. että on kiinnostunut ruoasta, johon se lääkäri totesi että noi eihän ne tiedä mistään muusta kun maidosta niin ei ton ikäiset voikaan olla kiinnostuneita ruoasta ja että uudet suositukset on antaa maisteluannoksia 4kk alkaen ja että allergiariskiä ehkäistääkseen ne just pitää antaa 4kk alkaen. Siihen sitten topakkana totesin että THL suosittelee täysimetystä 6kk ikään, eikä allergia-altistukset on höpöhöpöä (no eihän ne siis täysin oo, mutta ei siis ole vielä kun pari tutkimusta ja niistä ei kaikki edes ole vielä valmiita). Se lääkäri katsoi mua sellaisella -ilmeellä, ja se keskustelu jäi sit siihen

Mutta THL painottaa niitä valmiuksia niissä suosituksissaan, ja aika laajalti ne on ymmärretty tai tulkittu väärin Katotaan mitä jutellaan sit 5kk neuvolassa, koska meidän oma neuvolatäti on kyllä ollut ihan tilanteen tasalla tähän asti (eli syntymä-2kk neuvola). Muutenkin meidän oma neuvolatätsy Ei katsottu käyriä ei

Sitten ne kyselivät että mites muuten menee, ja kerrottiin että tuo ryömii jo, ja kovaakin vauhtia ja se lääkäri katto mua ja kysyi et miten se on mahdollista Nii-i...

Mut siis satunnaisia huonoja öitä lukuunottamatta meillä menee kyllä kivasti. Kovasti pylly Pötkylällä nousee ja huhhhuhheijakkaa, kunhan ei nyt ihan heti konttaaamaan alkais

[Kibaya]

Sitten ne kyselivät että mites muuten menee, ja kerrottiin että tuo ryömii jo, ja kovaakin vauhtia ja se lääkäri katto mua ja kysyi et miten se on mahdollista Nii-i...

Sillai, että se vaan menee
Onhan se "vähän" koomisen näköistä kun se möngertää menemään ja ähistää samaan aikaan, kun kuitenkin on ihan selkee ero siihen miten se semmoinen vanhempi mönkii menemään

Huippu lapsi se Pötkylä! Arvostaa facehugger-leikkejä!

(saattaa olla että leikin lapsella samalla kun leikin sen kanssa )

[skray]

Torstaina pääsin sanomaan, että meillä melkein käännytään selältä vatsalleen ja eilen se jo tapahtuikin! Jopa useamman kerran.
On toi poitsu aikamoinen vaan ja tästä vasta lähteekin kehitys huimaa vauhtia eteenpäin, kun nyt vielä hioutuu hieman toi kääntyily ja oleminen. Melko uskomatonta on ihmisen kehittyminen.

[skray]

Mä ymmärsin, että velliä ei suositella, koska ne ei olisi juuri korviketta kummempia. Mutta ainahan voi kokeilla. Pulloruokittu lapsihan voi siirtyä tuhdimpiin ravintoaineisiin aiemminkin kuin mitä tissiposkille suositellaan.

Katsoin tänään kaupan vellin ja korvikkeen ravintoarvojen eroa. Ei niissä kyllä mitään merkittävää eroa ollut. Vellissä taisi olla 100ml:ssä 9 kaloria enemmän ja rasvaa jonkin verran vähemmän kuin maidossa. Luulen, että se on toi rasvan määrä, joka vaikuttaa siihen, että vellistä tulee nälkä nopeammin kuin maidosta. Oli niissä vielä jotain muitakin eroja, mutta ei siis mitään merkittäviä. En muista mainitsinko kuitenkin täällä jo, että puklailuun velli kyllä auttoi. Tuntuu pysyvän mahassa paremmin kuin maito.

Oon nyt myös muutaman kerran kokeillut tehdä velliä itse maissijauhoista. Parilla ekalla kerralla poitsu söi ihan ok ruokahalulla sitä, mutta kaks viimestä kertaa ei oo kelvannut ollenkaan mun keitokset. Tulee vaan oksennutrefleksiä ja/tai työntää pullon suusta ja nyrpistelee sille. Laitettiin nyt tänä iltana keittämäni velli jääkaappiin, kun se ei kelvannut nyt illalla ja kokeillaan samaa velliä aamulla, kun se on yön yli ollut jääkaapissa. Katsotaan kelpaako sitten aamuksi.

Meillä oli tänään neuvolan järkkäämä äiti-lapsi-ryhmän tapaaminen. Siellä tuli puhetta kiinteiden ruokien aloittamisesta ja mä oon päättänyt, että meillä aloitetaan maistelut ens maanantaina. Poitsu on sellainen n. 3,5kk ja ihan selkeesti kiinnostaa meidän ruuat. Neuvolan täti oli hieman nyrpeenä ja kehotti vielä miettimään, koska suositushan on, että vasta 4kk:n iässä aloitetaan. Harmi, kun en hoksannut kysellä, kun juuri eilen luin jostain (luotettavana pitämätäni) nettilähteestä, että korvikelapsi voi aloittaa aiemminkin kiinteiden maistelun, jos siltä tuntuu. Hitto, kun en vaan muista mikä sivusto se oli mistä luin, kun tuli plärättyä niin monia sivuja ja juttuja eilen näihin ruokailuihin liittyen.

Neuvolan täti oli muutenkin niin nyrpeenä mulle ja yhdelle toiselle mammalle, jonka tunnen entuudestaan. Ihan sama mitä kerrottiin tai sanottiin, niin sillä tuntu olevan jotain paheksuttavaa tai huomautettavaa. Puhuttiin jälkikäteen tän toisen mamman kanssa, että onneks ei kumpikaan olla ton asiakkaita muuten, vaan meillä on ihan toiset tädit normaaleilla käynneillä. Toi oli aika nuori neuvolatäti ja vaikutti siltä, että kulkee aika laput silmillä ja tuijottaa vaan suosituksia yms. Mä tykkään enemmän niistä vanhemmista tädeistä, joilla on jotenkin enemmän maalaisjärkeä näissä asioissa, eikä vaan tuijoteta suosituksia tai taulukkoja. Enemmän kokemustakin heillä on.

[theia]

Meidän neiti täyttää tässä kuussa 6 kk Ei oo tosiaan aika koskaan kulunut näin nopsaan! Tuolla se tuhisee, ekaa kertaa parvekkeella nukkumassa

Me ollaan nyt käyty fyssarilla kahteen otteeseen - ekaks meidät sillon määrättiin sinne, kun Pötkylän jalat vietti oikealle. Yksi osteopaattikäynti sai ne "suoristumaan", mutta se fyssari oli jo varattu niin mentiin sinne enivei. Siellä todettiin että liikkuvainen neiti, mutta kun lähti ryömimään ennen kuin pyörimään akselinsa ympäri, pitäisi kylkilihaksia jumpata, ja sen lisäksi saada Pötkylä kääntymään vasemman kyljen lisäksi myös oikean kyljen kautta. Siihen meni kokonaiset kolme päivää että tuo hiffasi, miten sen oikean kyljen kautta käännytään. Nyt sitten uusintakäynnillä fyssari totesi, että hyvin on aiemmat kireydet menneet ohi, ja että nyt pitäisi ryömityttää Pötkylää, ennen kuin kannustaa hakemaan konttausasentoa. Yritettiin sille sanoa, että milläs estät toisen konttausasennon hakemisen, ja ryöminythän se on jo kaksi kuukautta Määräsi meille taas uuden ajan! Mitään jumppaohjetta tai muutakaan sillä ei enää ollut kuitenkaan antaa... No, mennään vaan, ei haittaa mua sinänsä, mut en ymmärrä miksi me siellä ravataan

Nukkumaan meneminen on yhtä kaaosta Yli kuukauden jo illat olleet hulabaloota. Ottaa maitoa, nousee konttausasentoon nytkyttämään, ottaa konttausasennossa maitoa, kierii, möyrii. Ei auta viedä takaisin olkkariin leikkimään kun alkaa huuto. 5 min voi touhuta itsekseen pinniksessä ennen kuin pitää saada maitoa. Ja sit taas ryömitään, kääntyillään, haetaan sitä asentoa ja jos oikein väsyttää, nytkyttää pää maassa, peppu pystyssä. Alkaa mutsia vähän väsyttää tää iltahulinointi! Makkariin siirtymisestä menee vähintään 1h et nukahtaa, yleensä 2. Mut se on vaihe kuulemma

Tuntuu että tää vauvan/lapsen kanssa eläminen on vaan yhtä vaihetta toisen perään. Jos jostain jutusta suunsa avaa, niin se on vaan vaihe ja menee kohta ohi

[Emilia]

En kyllä yhtään ymmärrä, miksei saa lapsi kehittyä omaan tahtiinsa, jos ei kerran ole edes mitään rakenteellisia vikoja, jotka voisivat pahentua vaikkapa liian aikaisesta konttausasennosta. Sanoiko se fyssari mitään syytä tuohon konttauksen estämiseen?

Meidän poika ei koskaan pyörinyt akselinsa ympäri (kellotaulu). Ei juuri kontannutkaan, kun nousi pystyyn jo tuossa 6 kk iässä. Ei tullut mueleen, että olisin seisomista jotenkin estellyt tai pakottanut konttaamiseen. (kypärä olisi tosin ollut hyvä )

Mut toi vaihehomma on ihan totta! Hyvistä kannattaa todella ottaa ilo irti ja huonoista voi aina ajatella, ettei se ikuisesti kestä.

Olen yksin kotona tän päivän ja ensi yön. Eka kerta noin vuoteen ja kymmeneen kuukauteen. Siunattu hiljaisuus...

[theia]

En kyllä yhtään ymmärrä, miksei saa lapsi kehittyä omaan tahtiinsa, jos ei kerran ole edes mitään rakenteellisia vikoja, jotka voisivat pahentua vaikkapa liian aikaisesta konttausasennosta. Sanoiko se fyssari mitään syytä tuohon konttauksen estämiseen?

Kyllähän se totesi, ettei sitä konttausta voi oikein estää. Mutta että lantion tulisi olla maassa jotta lihakset tms kehittyisi enemmän. Mutta eihän toi lapsi voi lähteä liikenteeseen ennen kuin sen lihakset ja luut on valmiit Kun tosiaan mitään vikaa ole ollut missään vaiheessa Emmä tajua. Siellä oli joku toinen fyssari harjoittelemassa vauvan kanssa toimimista, niin ehkä siksi meille näitä aikoja jaellaan

[skray]

Mä vihaan edelleen tätä äitiyslomalla olemista, päivä päivältä enemmän. Eikö tää ankeus koskaan lopu?
Päätin jo kauan sitten, että olen kotona nyt tämän jo etukäteen sovitun ajan, joka loppuu helmikuussa, mutta mielessä on ollut, että kärvistelisin vielä ensi syksyyn, että lapsi on hieman yli vuoden, kun joutuu hoitoon. Olen ajatellut, että on kivempi laittaa lapsi hoitoon vasta yli vuoden iässä, kun se jo itse kävelee ja toimii jonkun verran itsenäisesti esim. leikkiessä. Ja mitäpä nyt muutama kuukausi siihen äitiysloman päälle tekisi omassa elämässä, kun se on kuitenkin niin lyhyt aika. Mietin nyt, kannattaako se sittenkään, kun mua masentaa päivä päivältä enemmän tää kotona oleminen. Mitä teen päivät? No istun sohvalla syömässä karkkia ja kattomassa telkkaria sen ajan, mitä en ole syöttämässä tai hoitamassa vauvaa. Ja meidän vauva on erittäin helppo ja kiva, eli sinällään hommaa ei ole paljon, eikä mikään ole vaikeaa. En kuitenkaan pääse täältä kotoa mihinkään päivisin ja kärrylenkkejä en laske tähän mukaan. "Kärrylenkki" kun meillä on oikeesti 2km soratietä yhteen suuntaan ja sitten samaa reittiä takaisin. Se ei ole kotoa pois pääsemistä.
Ei myöskään tällä hetkellä voida muutenkaan lähtee mihinkään kotoa, koska meillä on vaan yks auto ja mieheke menee sillä töihin. Miehekkeen pitäisi ottaa toinen auto käyttöön tässä pian, mutta se pitää katsastaa ensin ja blaa blaa, mutta pointti on se, että en pääse täältä kotoa mihinkään päivän aikana. Lisäks, en edes halua lähtee kotoa mihinkään päivän aikana, koska se on niin työlästä vauvan kanssa. Ihan sikana pitää olla kaikenmaailman kamaa mukana ja kantaa jotain painavaa hoitolaukkua ja vauva siihen päälle. Ei kiitos.

Olen onnellinen silloin, kun pääsen kotoa pois yksin johonkin. Onnellisuuteni kasvaa mitä kauemmas pääsen kotoa ja mitä kauemmin olen poissa.
Eilen kävin leffassa kaverini kanssa ja kun hän leffan jälkeen kotiin lähtiessä kysyi, mitä vauvalle kuuluu, mietin itsekseni "ai niin, mulla on lapsi". Olin sen parin tunnin aikana unohtanut oman elämäni kokonaan ja se oli ihanaa. Tällä hetkellä mietin, että jos saisin nyt valita uudelleen, niin en haluaisi lasta ollenkaan.

Päällimäinen fiilis tällä hetkellä:

[Kibaya]

Löytäisitkö sä teille kotona jotain kivaa yhteistä tekemistä? Leikkejä tai muita?

Mun mielestä tosta kannattaisi silti sanoa esim. neuvolassa. Aika liian vähän puhutaan siitä että se lapsensaanti kääntyy negatiiviseksi asiaksi. Osalla se nidotaan masennukseen, osalla se on pikemminkin pettymystä siihen ettei se arki ja vauva-aika vastaa niitä odotuksia mitä on raskausaikana ollut. Se pettymys kasvaa sitten kokonaisvaltaiseksi ja voi laukaista masennusoireiston.

Onko mitään semmoisia asioita kotona mitkä on kivoja? Mitään mielekästä? Se voisi auttaa siihen jaksamiseen.

[marenkienkeli]

skray Oletteko keskustelleet siitä, voisiko/haluaisiko miehesi olla isyyslomalla sen sijaan, että sinun tarvitsisi jatkaa äitiyslomaasi?

Mistä tuo ajatus, että olisi hyvä olla pitkään kotona, pohjimmiltaan tulee? Ulkopuoliset paineet ainakin vaikuttanevat? Jos äitillä ei ole hyvä olla kotona, miksi sitä äitiyslomaa pitäisi pitkittää? Mielenterveyden kannalta muutama lisäkuukausi on pitkä aika! Teet niin kuin hyvältä tuntuu ja sillä selvä. Kun laitat itsesi ykkössijalle, on se varmasti lapsenkin kannalta parasta.

Ja jos (kovasti) ahdistaa, kannattaa kysellä, josko pääsisi psykologin juttusille. Tää on toki täysin eri asia, mutta ainakin mua on auttanut omien ärsyttävien toimintamallien/ajatuskulkuun työstämisessä jo pari psykologikäyntiä. Ja muahan ei edes masenna. Parisuhdeongelmat olivat suurin syy tuonne hakeutumiseen ja olen kyllä omasta pääkopastani oppinut jo paljon...vaikka käytännössä en ole vielä muutosta onnistunut ajattelumalleissa saamaan aikaiseksi. Tyyliin päivä myöhemmin tajuan, että " Taas otin henkilökohtaisesti asian, joka ei kohdistu oikeasti minuun ihmisenä. Minua vastaan ei varsinaisesti hyökätty ja minä hyökkäsin takaisin. "