Yleinen R.I.P.-ketju

[lumikukka]

Voi Suvi Otan osaa.

[theia]

Suvi otan osaa

[Kumkvatti]

Voimia Suvi

[kmaria]

Osanottoni Suvi

[Suvi]

Kiitos osanotoista kaikille.

[iisa]

Otan myös osaa.

[Suvi]

Kiitos iisa

[Maija]

Voi Suvi Voimia suureen suruun!

[Lyyra]

Voi ei, Suvi.
Onko vielä selvinnyt, mitä oli sattunut?

[Pascal Lemoix]

Suville

--

Ja sanotaan se nyt vaikka tähän perään, että itselläni on sama tilanne. Eli isä haudataan perjantaina.

Kuolema tuli äkkiä. Noin kuukausi sitten torstaina vietiin sairaalaan ja maanantaina oli kaikki ohi. Ekat pari päivää meni ihan, ettei tajunnut oikein mitään. Siinä tuli asioita mieleen läheltä ja kaukaa, hyviä ja huonoja. Päällimmäinen tunnetila oli kuitenkin, että hyviä muistoja on enemmän.

Syy oli infektio, jos olen kartalla, niin saattoi olla myös ns. verenmyrkytys. Diabetes oli pohjalla ja muutenkin melko epäterveellinen elämä.

Mutta ne on just ihan outoja asioita, että jää joku juusto ja mätitahna syömättä ja muukin tuollainen, mihin Suvi viittasi.

Siihen tässä on sulattelun jälkeen huonoiten tottunut, että ihmistä ei yhtäkkiä vain ole. Kaikki mitä on koskaan ajatellut tai sanonut. Kaikki se, mitä olisi normaalisti kertonut vielä.

Toisaalta hyvä, että laitoshoitokausi jäi pois. Isällä oli aika viimeiset ajat kotona, liikkuminen oli jo niin huonoa. Rollaattorivaihe jäi muutamaan viikkoon.

Ensimmäiset isänpäivä ja joulu tuntuvat taatusti oudoilta.

[Kibaya]

Pascal
Otan osaa

[theia]

Pascal otan osaa.

[Wildchild]

Pascal, osanottoni.

[kmaria]

Osanottoni Pascal

[Aranwe]

Osanotot Pascal ja Suvi!

[L-S]

Osanotto Pascalille myös.

[marenkienkeli]

Osanottoni Pascalille tätäkin kautta!

"Odotetutkin" kuolemat vievät aikansa ennen kuin niihin tottuu. Mumma kuoli suht nopeasti toteamisen jälkeen syöpään, mutta kyllä sitä kituutusta oli silti useampi kuukausi. Mulla ainakin joulut olivat hieman omituista aikaa vuosia mumman kuoleman jälkeen. Sitä aina tiesi, että jos mumma olisi paapan mukana, tuossa hän istuisi neulomassa. Toki se oli positiivinen muisto, mutta toi hetkellisesti silti kovin oudon tunnelman.

[Lyyra]

Pascalkin

[päivänpolttaja]

Osanotot Suville ja Pascalille.

[Shay]

Pascal, osanottoni.

[Pascal Lemoix]

Kiitos osanotoista teillekin.

[Suvi]

Voi Pascal. Osanottoni tätäkin kautta. Saako tiedustella, miten hautajaiset sujuivat?

---

Ja kiitos kaikille muillekin osanotoista!
Virallinen kuolinpäivä tuli nyt alkuviikosta, mutta sekin on vain arvio. Lopulliseen tulokseen saattaa mennä vielä kuukausia. Sanotaan kuitenkin näin, että isällä oli useita sairauksia, esim. paha sepelvaltimotauti, joita hän ei huomioinut elämäntyylissään mitenkään. Söi kyllä lääkkeitä, mutta ei muuten pitänyt huolta itsestään, joten sen takia osasin "odottaa" tätä, mutta en sitten kuitenkaan.

Hautajaiset ovat noin kuukauden päästä. Huomenna mennään mun siskon ja tädin kanssa katsomaan muistotilaisuuspaikkaa ja ensi viikon lauantaina siskon ja veljen kanssa hautaustoimistoon.

Eilen oltiin noin seitsemän tuntia siivoamassa iskän kämppää. Onneksi oltiin tehty se ratkaisu, että siivousrfirma mm. siivosi ne "elämän jäljet" sieltä ja heitti kaikki tekstiilit ja lattialla olevat jutut pois, ja sen takia oli tavallaan "kiva" mennä sinne. Mä en muista tehneeni eilen mitään muuta kuin silpunneeni papereita. On tuo tavallaan terapeuttistakin. Ja jos olisi ollut enemmän aikaa ja jaksamista, olisi ollut hauskaa lukea jotain isän armeija-aikaan saamia kirjeitä, mutta nekin menivät vaan suoraan hävitettävien joukkoon.

---
Nyt kun isän kuolemasta on niin vähän aikaa, mulle on tullut isänpäivämainoksista pieni "katkeruus" kun tajuaa että eihän mulla ole enää isää. (Iskän synttäritkin ovat olleet melkein samana päivänä kuin isänpäivä.) Onneksi olen onnistunut jättämään ne mainokset aika hyvin huomiotta.

[Pascal Lemoix]

Hautajaiset menivät sujuvasti. Lopulta aika outoakin, miten ne sitten luiskahtavat viikkojen järjestämisen jälkeen. Tai siis hautajaistoimisto sopi aika paljon kirkon kanssa niin, että aika vain tuli, että käykö tämmöinen. U sopi musiikit kanttorin kanssa ja lauloi virren 555 kirkon puolella erityisesti minun toiveestani. Matkamies maan oli mukana myös ja sitten valikoin tekstin puolesta sopivan, tosin aika tuntemattoman virren yhdeksi.

Äiti ja veli olivat keskustelleet papin kanssa ja muistopuhe oli mielestäni ihan onnistunut. Pappi oli hyvä osaaottava nuori tai nuorehko nainen. Se on kyllä jotenkin outoa, kun on hautajaisissa ihan tärkeimpien omaisien joukossa ja oma nimi mainitaan. Puhuin sitten itse kahvitilaisuudessa ja serkun tyttö luki adressit.

Pitopalvelu oli vähän hassu siinä mielessä, että kun siunaustilaisuus alkoi klo 12, niin 11.30 ei ollut vielä merkkiäkään pitopalvelusta. Vahtimestari sanoi, että jos ei oo puoleen mennessä tullut, niin kannattaa soittaa. Eivät ehtineet puoleksi, niin minä soitin ja kyllä olivat sentään jo lähellä.

Siunauksen jälkeen en nähnyt vilaustakaan yhdestäkään pitopalvelun ihmisestä, vaikka tarjoilut olikin asiallisesti katettu. Sinne ne tähteet meidän jälkeemme myös jäivät ja kynttilätkin palamaan. Vähän sellainen... semiouto fiilis.

--

Jotenkin nyt vajaa viikko myöhemmin tuntuu, että asiat ovat ainakin enemmän järjestyksessä, kun hautajaiset ovat ohi. Uurnanlasku on vielä edessä, mutta se hoidetaan aika pienellä porukalla enkä välttämättä itse ole edes mukana.

[skray]

Otan osaa suruunne Suvi ja Pascal.

[Emilia]

Osanotot Suville ja Pascalille.